torstai 31. joulukuuta 2009

Runo: Likkituu palaa part 2/3

Likkituu (nimi muutettu yksityisyyden suojelemiseksi), moi.

LIKKITUU PALAA PART 2/3

Likkituu palaa mun sydämeen, antaa tuskaan mennä.
Aamuyön sateeseen ei yks'kään Airfrance lennä.
Tähdenlennossa rakkaan näin, nyt on lunta vierelläin,
on kai hyvä olla näin, siks' tähän jäin.

Likkituu palaa mun sydämeen, antaa sateen laata.
Tuleens' ja katseeseens' väsyä en saata.
Meen, tuun, jään, sen voin valallani taata.
Heitän menneen menneeseen, ei oo satuun maata.

Likkituu palaa mun sydämeen, antaa talven kuolla,
haavat kaikkein syvimmät ajan sallin nuolla.
Laaksoihin kukkiviin tiemme pitkä huolla,
Sammal kasvaa kiviin joita jumalat ei puolla. ((c) 2009 paidaton juoksija oulu).

Runo: Likkituu palaa part 1/3

Likkituu (nimi muutettu yksityisyyden suojelemiseksi), moi.

LIKKITUU PALAA PART 1/3
Likkituu palaa mun sydämeen, tekee yöstä hellän.
Kaste kuiskaa: "Vuoks' sateen aamuun kimmellän."
Tahdon seisahtuneen kellon, hiljetyneen ajan sen,
menneen kesän kukkapellon, kaipuun kaukaisen.

Likkituu palaa mun sydämeen, laulus' sille anna.
Joki tahtoo tien mereen, vettä puroon kanna.
Kuu katseineen on alaston, armoilla tuulien,
viima kulkee lohdotun huulilla Juulien.

Likkituu palaa mun sydämeen, nyt on oikee hetki,
tähtisiltaa taivaaseen alkaa sydänretki.
Kovan päivän jälkeen kevät hiljainen kuin nainen,
kyynelistä helmet teen, oot niistä jokainen. ((c)
2009 paidaton juoksija oulu.)