Urheiluhieronta

Urheiluhieronta on hoidollisessa tarkoituksessa tapahtuvaa kudosten muokkausta, joka tähtää lajinmukaisen suorituskyvyn nostamiseen. Urheiluvalmennuksessa hieronta valmistaa kudoksia rasitukseen ja/tai edistää rasituksen jälkeistä palautumista. (Sandström 1990, 202.)

Lumevaikutus voi parhaassa tapauksessa parantaa urheiluhieronnan hoitotulosta. Urheiluhierontaa käytetään (aakkosjärjestyksessä):

1. lihaskouristusten laukaisemiseen
2. lihasten lepojähmeyden poistamiseen
3. lihasten rentouttamiseen ennen rasitusta
4. lihasten venyvyyden ja nivelten liikeliikelaajuuksien ylläpitämiseen
5. rasituksesta palautumisen nopeuttamiseen
6. rasitusvaurioiden ehkäisyyn
7. rasitusvaurioiden paranemisen tehostamiseen
8. välittömän ja viivästyneen lihaskivun lievittämiseen. (Sandström 1990, 202–209.)

Lihasten rentouttaminen ennen rasitusta tarkoittaa kilpailujännityksestä johtuvan aktiivisen lihasjänteyden (pienet laskimot ovat puristuneet kasaan ja veri puristuu hiussuonisoon) vähentämistä. Urheiluhieronnan ei katsota lisäävän lihasvoimaa. (Sandström 1990, 202 ja 208–210.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Sandström, Marita. 1990. Teoksesta Lihashuollon tukitoimet, Ahonen, Jarmo, Asmussen Peter D, Cash, Mel, Kailajärvi, Jaakko, Lahtinen, Tiina, Montag, Hans Juren, Peltola, Esa, Pohjolainen, Timo, Sandström, Marita & Ylinen, Jari. Jyväskylä: Valmennuskolmio Oy.

Oulun pyöräilijän väkivaltamalli: Case nakkikioski

Oulun pyöräilijä ei käytä väkivaltaa ainoastaan tieliikenteessä. Kebabpaikassani työskentelevän nuoren miehen mukaan eräs Oulun pyöräilijä oli yllättäin lyönyt kyseistä miestä polkupyörän lukitsemiseen käytettävällä ketjulla päähän (törkeä pahoinpitely, käytetty asetta). (Kebab-paikan tarjoilija, marraskuu 2009.)

Tämä ei ollut kyseiselle Oulun pyöräilijälle kuitenkaan riittänyt, vaan hän oli noutanut asunnostaan golf-mailan (myös ase), jolla hänen oli tarkoitus jatkaa törkeää pahoinpitelyään. Oulun poliisi oli kuitenkin keskeyttänyt tilanteen. (Kebab-paikan tarjoilija, marraskuu 2009.)

Oulun Poliisin mukaan nakkikioskiväkivalta on Oulussa tyypillistä (Oulun poliisi, 14.2.2009). Case nakkikioskissa Oulun pyöräpölijä käytti pahoinpitelyssä polkupyörän varustetta. Tämä on tietysti kätevää.

SUULLISET LÄHTEET:
Kebab-paikan tarjoilija. Marraskuun alku 2009.
Oulun poliisi. Ystävänäivä 2009 14.2.2009.

Vitsi: Oulun pöhköpyöräilijän ja Niuvanniemen mielenterveyskuntoutujan ero

Mikä on Oulun pöhköpyöräilijän ja Niuvanniemen vankimielisairaalan ¹⁾ vaaralliset ja/tai vaikeahoitoisen asiakkaan ero?

Polkupyörä.

¹⁾Niuvanniemi on Kuopion lähellä toimiva valtion vankimielisairaala (Niuvanniemen sairaala. Hakupäivä 30.11.2009).

SÄHKÖISET LÄHTEET:
Niuvanniemen sairaala. Vaaralliset ja/tai vaikeahoitoiset potilaat. http://www.niuva.fi/toiminta/tutkimus/vvpotilaat.htm. Hakupäivä 30.11.2009.

PS. Olen kyllästynyt siihen, että Oulun pöhköpyöräilijät käyttävät pakottamiseen ajoneuvonsa massaa ja nopeutta.
PSS. Siihenkin olen kyllästynyt, että Oulun poliisi hyväksyy Oulun pöhköpyöräilijöiden käyttäytymisen tilanteen. Mikäs siinä, kun vain kahvia ja donitseja riittää.

Harjoitus 29.11.2009

30 km ja teho 1/5. Häiriökäyttäytyviä koiria harjoitusreitillä. Muuten mukavaa, lämpötila noin nollassa ja sataa vettä. Vastannee -5 Celsiusastetta pakkasta. Karjasillan kirjaston, Oulu, nurkan takaa ilmetyy ennen 30 kilometriä 10-vuotias Oulun pyöräpölijäpoika, joka spammaa. Kehoitettu kyseistä Oulun pyöräpölijäpoikaa hoitamaan omat asiansa (ei aivan näillä sanoilla, mutta kuitenkin). Aikaisemmin verestäväsilmäinen ja hullu Bichon frisén -koira murissut ja näyttänyt vakavasti hampaitaan eläkeläispariskunnan kävelyttämänä Palokaarentien liittymän jälkeen Limingantien kevyenliikenteen väylällä Ouluun päin. Pelottaa, mutta sehän se on koirien pidon tarkoitus Oulussa. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

.

(mukaillen Klue. Hakupäivä 30.11.2009). SÄHKÖISET LÄHTEET: Klue, Jeff. Angry little furball. http://farm1.static.flickr.com/48/154183771_1ad0d9be7c.jpg?v=0. Hakupäivä 30.11.2009.

Viikon 48/2009 Emmi Normaali -tunnuste

Paidaton juoksija oulu myöntää viikon 48/2009 Emmi Normaali -tunnusteen oululaiselle herralle, joka tiistaina 24.11.2009 klo 6.30 souti pienessä lasikuitukipossaan Oulun Merikosken alakanavassa, tuulasti pilkkopimeässä, tihkusateessa, 3 metriä kevyenliikenteen väylän alapuolella sijaitsevassa kapeassa kuilussa Kuusisaaren sillasta 10 metriä Merikosken voimalaitoksen suuntaan ja joka kähisi alkoholin polttamalla äänellään matkapuhelimeen: "Outo juoksija."

Syökää silakkaa, tai siikaa, vaikk' paistain. Niin tulee oululaisestakin Albert Einstein (paidaton juoksija oulu).

Paidaton juoksija oulu arvostaa erityisesti sitä, että kyseisen herran toiminnan harvalukuisuudesta ja aidosta ja jäljittelemättömästä outoudestaan huolimatta tämä oululainen herra piti toimintaa normaalina. Kalanahneus on Oulussa yhtä hyväksyttävää kuin rahanahneus.

Kiire: toimistokuukkeli

Toimistokuukkeli on henkilö, joka kiertää työpaikalla häiritsemässä muita työntekijöitä työhön liittymättömällä jutustelulla vain saadakseen aikansa kulumaan. Toimistokuukkeli on opetettava kunnioittamaan muiden työntekijöiden työrauhaa. (Salminen & Heiskanen 2009, 149.)

Työpaikalla voidaan sopia myös että tietty aika päivästä (esim. 9-11) on varattu hiljaisuudelle. Tällöin kaikki puhuminen ja sähköpostiviestintä on kiellettyä. (Salminen & Heiskanen 2009, 149.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salminen, Jari & Heiskanen, Pirita. 2009. Taltuta kiire – Viisi askelta tehokkaaseen ajankäyttöön. Hämeenlinna: Talentum. Saatavuus: OAMK, liiketalouden yksikön kirjasto.

Kiire: ärsykkeiden vähentäminen

Ärsykkeiden vähentäminen on kiireenhallinnan työkalu, jossa henkilökohtaisen suorittamisen määrä, kulutus ja kaupallisen informaation kuluttaminen vähennetään pienimpään mahdolliseen. Ärsykkeiden vähentämiseen kuuluu myös kielteisistä ajatuksista irtipäästäminen. (Salminen & Heiskanen 2009, 142–144.)

Ärsykkeiden määrän vähentäminen tulisi korvata niiden laadun parantamisella, kuten leikatun nurmikon haistelemisella puistossa (Salminen & Heiskanen 2009, 144). Tosin Oulussa siitä saa poliisipartion kyselemään nimeä, henkilötunnusta ja asuinpaikkaa. Lisäksi poliisi sanoo: "Ei me voida tätä sinulta kieltää, mutta aina kun tulee ilmoitus, me tulemme kyselemään näitä samoja asioita."

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salminen, Jari & Heiskanen, Pirita. 2009. Taltuta kiire – Viisi askelta tehokkaaseen ajankäyttöön. Hämeenlinna: Talentum. Saatavuus: OAMK, liiketalouden yksikön kirjasto.

Kiire: läsnäolon taito

Läsnäolon taito on kiireenhallinnan työkalu, jossa henkilö havainnoi kuluvaa hetkeä ilman ennakkoasennetta, kiinnostuneena ja tietoisesti. Läsnäolon taidossa henkilö keskittyy läsnäoloon omassa kehossaan. (Salminen & Heiskanen 2009, 139–142.)

Eräs läsnäolon taidon kehittämiseen käytettävä menetelmä on niin sanottu Mindfulness-menetelmä. Kehon stressireaktioiden tietoinen tunnistaminen mahdollistaa pakene-taistele-reaktion sopeuttamisen kunkin tilanteen todellisen uhkan mukaan. Mindfulness-menetelmän on kehittänyt amerikkalainen Jon Kabat-Zin. (Salminen & Heiskanen 2009, 140–141.)

Perinteisesti läsnäolon taidon opetus on kuulunut eräisiin itämaisiin oppisuuntauksiin (muun muassa jooga, zen-meditaatio). Myös länsimaisen kulttuurin piirissä on läsnäolon taidon merkitystä pohdittu.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salminen, Jari & Heiskanen, Pirita. 2009. Taltuta kiire – Viisi askelta tehokkaaseen ajankäyttöön. Hämeenlinna: Talentum. Saatavuus: OAMK, liiketalouden yksikön kirjasto.

Kiire: keskittyminen

Keskittyminen on kiireenhallinnan työkalu, joka parantaa työn laatua ja vähentää aikaa vievän uudelleen tekemisen tarvetta. Keskittymiskykyä parantaa kyky palautua aikaisemmin suoritetusta tehtävästä. (Salminen & Heiskanen 2009, 133–134.)

Tehtävää suoritettaessa voidaan työpäivää ajatella maratonjuoksuna, jossa työtahtia annostellaan niin, että maaliin saavuttaessa ollaan hyvävoimaisia. Juoksuvauhti säännöstellään juoksusta saatavan välittömän palautteen perusteella muistaen kestävyyssuorituksen periaate: "vauhti pidetään sellaisena, että jaksetaan perille."

Tehokkaan keskittyminen kesto on yleensä 90–120 minuuttia. Tämän jälkeen edellytetään palauttavaa toimintaa. Tehtävän tauotus tulisi laatia henkilön palautumiskyvyn luontaista malli huomioon ottaen. (Salminen & Heiskanen 2009, 135.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salminen, Jari & Heiskanen, Pirita. 2009. Taltuta kiire – Viisi askelta tehokkaaseen ajankäyttöön. Hämeenlinna: Talentum. Saatavuus: OAMK, liiketalouden yksikön kirjasto.

Kiire: aloittamisen taito

Aloittamisen taito on tehtäviin liittyvä alkuvaihe, johon kuuluu tehtävän valmistelu ja tehtävän aloittaminen (tehtävän muut vaiheet ovat tekeminen ja tekemisestä palautuminen). Asioiden aloittamisen lykkääminen voi olla henkisesti kuluttavaa. (Salminen & Heiskanen 2009, 123–130.)

Erityyppiset tehtävät voivat edellyttää eri tavoin suoritettavaa aloitusta. Tehtävät voidaan aloituksen suhteen jakaa esimerkiksi 3 luokkaan:

1. kypsyttelyä (ajattelu, tiedonkeräys) edellyttävät tehtävät
2. tyyppitehtävien kokoaminen yhdellä kerralla suoritettavaksi
3. välittömästi suoritettavat tehtävät. (Salminen & Heiskanen 2009, 124–125.)

Tehtävän valmistelu voi vaatia fyysisiä (välineet, tilat) valmisteluja. Tehtävän aloittamisen välttely voi johtua muun muassa alhaisesta itsetunnosta ja/tai motivaatiosta sekä tehtävän haastavuudesta (työtaidon heikkoudesta). (Salminen & Heiskanen 2009, 123–130.)

KATSO MYÖS:
Flow-tila: sisällysluettelo
Kiire: tärkeistetty ajankäyttö

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salminen, Jari & Heiskanen, Pirita. 2009. Taltuta kiire – Viisi askelta tehokkaaseen ajankäyttöön. Hämeenlinna: Talentum. Saatavuus: OAMK, liiketalouden yksikön kirjasto.

Kiire: luovuuden käyttämättä jättäminen

Luovuuden käyttämättä jättäminen on asiantuntijatyössä tapahtuva virhe, joka seuraa siitä, että ajatusten oppimiselle ja kypsyttelylle sekä innovaatioiden oivaltamiselle ei varata työaikaa (pakkotahtinen työ). Asiantuntijan odotetaan "antavan rahalle vastiketta" työaikanaan päivystämällä työpaikalla ja vapaa-aikanaan päivystämällä sähköisten viestivälineiden ääressä. (Salminen & Heiskanen 2009, 97–99.)

Suomalainen kulttuuri arvostaa puuhastelua (ajan käyttöä epäolennaiseen matalan tuottavuuden työhön) enemmän kuin ajattelutyötä. Tällöin ajatusten on mahdollista kehittyä nukkuessa. (Salminen & Heiskanen 2009, 98.)

Yksi luovuuden edellytys (lahjakkuuden lisäksi) on näennäinen tekemättömyys, ei-tekeminen. Pysähtyminen ja palauttava toiminta ovat välttämättömiä suorituskyvyn säilymisen kannalta. (Salminen & Heiskanen 2009, 98.) Asiantuntijan käyttäminen toimistotöihin, lähetysten toimittamiseen tai kahvikeittoon on organisaation resurssien hukkakäyttöä (ja lisäksi yhteisöväkivaltaa).

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salminen, Jari & Heiskanen, Pirita. 2009. Taltuta kiire – Viisi askelta tehokkaaseen ajankäyttöön. Hämeenlinna: Talentum. Saatavuus: OAMK, liiketalouden yksikön kirjasto.

Kiire: tärkeistetty ajankäyttö

Tärkeistetty ajankäyttö on kiireenhallinnan työkalu, jossa ajankäyttö keskitetään asioihin, jotka toteuttavat omia elämänarvoja. Tärkeistetyssä ajankäytössä keskitytään itse asetettujen tavoitteiden tehokkaaseen saavuttamiseen. (Salminen & Heiskanen 2009, 80–110.)

Tärkeistetty ajankäyttö voi luoda elämään suoritustasapainon. Suoritustasapainossa suorituksen (ja muu elämäntilanteen) kuluttava vaikutus korjataan riittävällä määrällä palauttavaa toimintaa. (Salminen & Heiskanen 2009, 89–92.)

Tärkeistetyssä ajankäytössä toiminta perustuu omien vahvuuksien ja kehitysalueiden määrittelyyn ja pitkäjänteiseen toimintaan ottaen huomioon muun muassa temperamentti ja henkilökohtainen vuorokausirytmi. Tärkeistetty ajankäyttö edellyttää asioiden jakamista epäolennaisiin ja tärkeisiin. (Salminen & Heiskanen 2009, 82–83.)

KATSO MYÖS:
Flow-tila: sisällysluettelo
Kiire: aloittamisen taito

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salminen, Jari & Heiskanen, Pirita. 2009. Taltuta kiire – Viisi askelta tehokkaaseen ajankäyttöön. Hämeenlinna: Talentum. Saatavuus: OAMK, liiketalouden yksikön kirjasto.

Kiire: sisällysluettelo

Kiire on organisaation (tai yksilön) tasolla tila, jossa tehtävää suorittavan yksikön tuottavuus alittaa tehtävän vaatiman tuottavuuden niin, että tehtävään kohdistuu jatkuva aikapaine. Kiireenhallinnan osa-alueet ovat itsetuntemus, psyykkinen rentous, rohkeus, tavoitteellisuus ja tärkeistetty ajankäyttö. (Salminen & Heiskanen 2009, 9–19.)

Où sont les neiges d'antan? (missä on aikaisempien talvien lumi? ts. kaikki on katoavaista) (François Villon. Balladi menneiden aikojen naisille, kertosäe: teoksesta Koukkunen, Lehtinen, Mäki-Kuutti, Saloranta & Virtanen 1986, 1061, trad. paidaton juoksija oulu).

Henkilökohtaisen kiireen syynä voi olla sosiaalinen vertailu. Kiire voi muun muassa aiheuttaa fyysisiä ja/tai psyykkisiä sairauksia, alentaa suorituskykyä (tuottavuutta) sekä kaventaa maailmakuvaa, elämäkokemusta ja elämänpiiriä. (Salminen & Heiskanen 2009, 22–25.) Jos kiireeseen yhdistyy tunne huonosta tai puuttuvasta elämänhallinnasta, kiireen haitallinen vaikutus voimistuu.

KATSO MYÖS:
Flow-tila: sisällysluettelo
Kiire: aloittamisen taito
Kiire: keskittyminen
Kiire: luovuuden käyttämättä jättäminen
Kiire: läsnäolon taito
Kiire: toimistokuukkeli
Kiire: tärkeistetty ajankäyttö
Kiire: ärsykkeiden vähentäminen

KIRJALLIST LÄHTEET:
Koukkunen, Kalevi, Lehtinen, Lauri, Mäki-Kuutti, Tarmo, Saloranta, Pekka & Virtanen, Timo (toim.) 1986. Pikkujättiläinen (3. painos). Porvoo: WSOY.
Salminen, Jari & Heiskanen, Pirita. 2009. Taltuta kiire – Viisi askelta tehokkaaseen ajankäyttöön. Hämeenlinna: Talentum. Saatavuus: OAMK, liiketalouden yksikön kirjasto.

Fanilaulu: Karjasilta, Oulu

Koska Oulun Karjasilta on Oulun Karjasillan asukkaiden mielestä Suomen (eräs sosialistinen teollisuusmaa) paras asuinpaikka, Oulun Karjasilta ansaitsee fanilaulunsa. Sitä voi laulaa keuhkonsa puhki myös se 10-vuotias Oulun pyöräpölijäpoika, joka spammasi juoksijaa "Viu-hah-taja"-spammilla Karjasillan kirjaston nurkalla 29.11.2009 klo 12.10.

ON KARJASILTA KAUNIS

Ei muut voi mua ymmärtää,
vaan Karjasilta sieluun jää.
Valoin on se kun on pimeää,
rakkautein laulu tää nimeää.

Aina mull' sekoo pää,
ja sydämeen kasvaa jää,
poskell' kyynel kimmeltää
sillä aivan selvää on tää:

Cr:
On Karjasilta kaunis,
on Karjasilta suloinen!
Ilman Karjasiltaa oon vitsin alakuloinen
Karjasillan tuoksuu tahdon hengittää
Karjasillan kaipuu elämäin kengittää.

Katu Karjasillan on utuinen
tahdon siell' olla runsaskutuinen.
Ei oo Karjasilta hutuinen,
siks' paikka on se lutuinen.

Et kenties Karjasiltaa laillain nää,
vaan sää et ookkaan mää.
En Karjasiltaa lain hylkää,
sillä aivan selvää on tää:

Cr.
On Karjasilta kaunis,
on Karjasilta suloinen!
Ilman Karjasiltaa oon vitsin alakuloinen
Karjasillan tuoksuu tahdon hengittää
Karjasillan kaipuu elämäin kengittää.

KATSO MYÖS:
Fanilaulu: Tuu Hinttaan (kaupunginosa oulussa)
Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo
Suomen paras asuinpaikka (Karjasilta)

Yhteisöväkivalta: naisväkivalta

Naisväkivalta on naisten suorittamaa väkivaltaista toimintaa. Naisväkivalta on yleensä epäsuoraa (muun muassa emotionaalista, henkistä, kielellistä tai seksuaalista) väkivaltaa, mutta myös suora väkivalta (fyysinen) on mahdollista. (Saarikoski 2006, 47–49.)

Ei-fyysinen naisväkivalta perustuu muun muassa naisten miehiä parempaan kykyyn käyttää hyväkseen ihmissuhteita ja juonittelu-, kiristys- sekä uhkailutaitoa. Naisväkivalta on väkivaltaista toimintaa, jonka esiintyminen yhteisössä tulisi poistaa. (Saarikoski 2006, 48–50.)

KATSO MYÖS:
Yhteisöväkivalta: sisällysluettelo

KIRJALLISET LÄHTEET:
Saarikoski, Helena. 2006. Kateus, juoru, kiusaaminen – esseitä henkisestä yhteisöväkivallasta. Jyväskylä: Kustannusosakeyhtiö Nemo.

Yhteisöväkivalta: kateus

Kateus on yhteisö ylläpitävä taikauskoon perustuva vihamielinen side, joka perustuu rajallisen hyvän/onnen/resurssien -periaatteeseen. Kateus on mahdollista yhteisöissä, joissa vertaileminen on mahdollista. Kateus alentaa yhteisön tuottavuutta. (Saarikoski 2006, 39–42 ja 45.)

Kateudessa oma menestymättömyys nähdään muiden toimien seurauksena. Kateellinen tulkitsee oman vihamielisyytensä toisen henkilön vihamielisiksi toimenpiteiksi. (Saarikoski 2006, 42–44 ja 46–47.)

Kateus perustuu kilpailuyhteiskunnan yksilöiden väliseen kilpailuun. Kilpailu ei ole mahdollista ilman yhteiskunnan yksilöiden välistä vihaa. Kilpailun ylläpitämiseksi yhteiskunta (Suomessakin) opettaa lapset vihaamaan toisiaan. (Saarikoski 2006, 44–45.)

KATSO MYÖS:
Yhteisöväkivalta: sisällysluettelo

KIRJALLISET LÄHTEET:
Saarikoski, Helena. 2006. Kateus, juoru, kiusaaminen – esseitä henkisestä yhteisöväkivallasta. Jyväskylä: Kustannusosakeyhtiö Nemo.

Fanilaulu: oo sääkin yks' Oulun pyöräpölijä

Legendaarisessa sarjassa fanilauluja fanilaulu Oulun pyöräpölijille. Melodiaksi voi sopia City of New Orleansin (Salut les amoreux, Huomenta Suomi) nuotti, ehkä. (Kukaan ei soita enää Abbaa, Teosto tulee ja Teosto tappaa).

OO SÄÄKIN YKS' OULUN PYÖRÄPÖLIJÄ

Se ajaa kovaa Intiön hautausmaalla,
se kiilaa rekkaa, Pekkaa, jalankulkijaa.
Ei tyhymyyttään kahlita voi haalla,
ei oo sille mitään sulkijaa.

Ilman kypärää ja tolkkua,
se ilkkuu punatulkkua:
se tekee sitä mikä sitä huvittaa.
Oulun poliisi on aivan jee, jee,
ei se kaistoille mittään tee,
ei Oulun pyöräpölijää kiinni saa.

CR:
Oo sääkin yks' Oulun pyöräpölijä
kun ovat sielunkin voimat ehtyneet.
Toppilassa tyhjänä on mölijä,
alamäkee sentään lujaa meet.

Mainetta Oululle teemme,
ainoo se on tavoitteemme.
Pölijänä voit Oulun pyöräilijää pitää;
vaan sitähän maailmaa on tää:

Kaikki kaunis lakastuu,
nuoruus haihtuu, yö pakastuu,
keltainen lumi maistuu.
Oulussa voi vain kituu, (pl. Karjasilta karjasiltalaisten mielestä)
oottaa polijää oksa ja puu
vaan se on tarina jo muu.

CR:
Oo sääkin yks' Oulun pyöräpölijä
kun ovat sielunkin voimat ehtyneet.
Toppilassa tyhjänä on mölijä,
alamäkee sentään lujaa meet.

PS. Eikä Oulussa jääkiekkoakaan osata pelata.
PSS. Vuodessa 3000 km juoksua, siitä tämä havainto Oulu pyöräpölijistä. Sorry.

Pyysit: envole-moi (vapauta mut)

PYYSIT: ENVOLE-MOI (VAPAUTA MUT)

Pyysit: envole-moi, niin, niin pyysit mua.
Lähden, vaikk' tahtoi tahdon rakastua.
Kuljen sateen, kevään tunnen tuulen,
yöitä pimeitä tahtonut en.

Kauan katsoin, näin katsees', unen.
Sama ollut en.
Annoit sanat laulujen:
lehdet kuolleet katujen.

Yöt sateen saavat pakastua.
Lehdet koivujen annan lakastua.
Lähden, vaikk' tahtoi sydän rakastua.
Pyysit: envole-moi, niin, niin pyysit mua. ((c) paidaton juoksija oulu à tiksu, et rien, c'est rien)

SÄHKÖISET LÄHTEET:
Yóutube. Jean Jacques Goldman "Envole moi". http://www.youtube.com/watch?v=SjM6nrcRC-Y. Hakupäivä 23.11.2009.

T.T: senkö sain lääkäriltä aikaa?

Hokee Tommy: "Jäljellä on vuosi",
pelkää, yllään kalman kuosi.
Tastulan Maaritille kansanedustaja (sdp)
tiedot nää uutisvuosi.

Julkisuuteen itsensä toi:
Ei kasvainta leikata voi.
Viittä vuotta toivoi.
Meille kellot soi, se on kovaa, oi.

Taberman haikaa:
"Senkö sain lääkäriltä aikaa?"
Hokee Tommy: "jäljellä on vuosi?"
Pelkää, yllään kalman kuosi. ((c) paidaton juoksija oulu)

PS. Taberman, jokaisen on kuoltava. Syöpään tai sikainfluenssaan, so what? Sehän on ihan fifty-sixty miten elämässä käy.
PSS. Taberman, paista lettuja ja osta pullo viinaa. Kyllä se siitä.

SÄHKÖISET LÄHTEET:
Iltalehti. Lääkäri Tabermanille: näihin kuolee vuodessa. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009112310646836_uu.shtml. Hakupäivä 23.11.2009.

Suomen paras asuinpaikka (Karjasilta)

Joka kodin asuntomarkkinat -ohjelman mukaan Suomen paras asuinpaikka on Oulun Karjasilta (Iltalehti, hakupäivä 23.11.2009).

Tämä Raksila ei ole sitten mitään?, kysyy paidaton juoksija oulu. Asumisen laatua heikentävät Puistotornin selkäänpuukottajien as. Oy:n naapurikyttääjä ja jääkiekkojoukkue Oulun Kärpäset (ikuisesti jääkiekon ilmasuomenmestari, koska hopea on toimitusjohtajan mielestä ihan OK).

KATSO MYÖS:
Fanilaulu: Karjasilta, Oulu
Fanilaulu: Tuu Hinttaan (kaupunginosa oulussa)

SÄHKÖISET LÄHTEET:
Iltalehti. Tämä on Suomen paras asuinpaikka (Oulun Karjasilta). http://www.iltalehti.fi/oulu/2009112310644839_ou.shtml. Hakupäivä 23.11.2009.

Oulun pyöräilijän väkivaltamallit: sisällysluettelo

Paidaton juoksija oulu oli autotieliikenteessä 30 vuotta, eikä paidaton juoksija oulu pelännyt osallistua tieliikenteeseen. Mutta nyt tämä juoksija pelkää. Oulun pyöräpölijät ovat teoillaan osoittaneet olevansa väkivaltaisia ja arvaamattomia. Erityisen vaikea on ymmärtää Oulun rouvien väkivaltaisuutta.

Mutta hei, niin se vain Oulun kaupungin maine pyöräilykaupunkina kasvaa. Tosin vain kielteisessä mielessä. Mitä siitä? Tieliikennelaki ja rikoslaki (muun muassa pahoinpitely ja kunnianloukkaus) ovat Oulun pyöräilijöille täysin samantekeviä.

But so what, Oulun poliisia ei asia kiinnosta (mitä nyt kiilataan juoksijaa kaksi kertaa virka-autolla (vanha mielisairaalan alue ja Myllyojan ostoskeskus), joka tietenkin on mukavaa). Ja Oulun ambulanssit kruisailevat ihan vaan huvin vuoksi. Vastiketta verorahoille, oui (niinkö)?

KATSO MYÖS:
Oulun pyöräilijän väkivaltamalli 1: pakottaminen massalla ja nopeudella
Oulun pyöräilijän väkivaltamalli 2: riidan haastaminen ja tappouhkaus
Oulun pyöräilijän väkivaltamalli 3: pahoinpitely
Oulun pyöräilijän väkivaltamalli 4: hit and drive
Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

PS. Eikä Oulussa osata pelata jääkiekkoa. Jääkiekkojoukkue Oulun Kärpäset on pelaa ikuisesti Suomen ilmajääkiekkomestaruudesta. Sellaisia ne amatöörijoukkueet ovat (vaikka pelaajille olisi Audi tai Volvo). Ja katkottaisiin vanhojen miesten kävelysauvoja.
PSS. Jääkiekkojoukkue Oulun Kärpästen tulisi alkaa Jari Sarasvuon tyttökaveriksi. Niin ne entiset urheilijat (muun muassa Kuitunen) tapaavat tehdä.

Oulun pyöräilijän väkivaltamalli 4: hit and drive

Hit and drive väkivaltamalli on toimintatapa, jossa väkivaltaisen käytöksen jälkeen paetaan paikalta käyttäen eduksi polkupyörän nopeaa liikkuvuutta ja vaikeaa havaittavuutta. Hit and drive -toimintatapa on käytössä kaikkien Oulun väkivaltaisten pyöräilijöiden keskuudessa iästä ja sukupuolesta riippumatta oli väkivalta sitten fyysistä tai suullista.

Hit and drive -toimintamallia hyödynnetään myös siten, että Oulun pyöräilijä lähtee seuraamaan jalankulkijaa. Oulun pyöräilijä käyttää hit and drive -toimintatapaa myös suullisen väkivallan yhteydessä sijoittautumalla pakoasemiin riittävän etäälle väkivaltaisen käytöksensä kohteesta.

Suullinen väkivalta voidaan toteuttaa myös siten, että liikkeellä ollessa suoritetaan suullisen väkivallan teko kohteen kohdalla pysähtymättä, jolloin polkupyörän vauhti vie Oulun pyöräilijän riittävän kauas kohteesta ennen kuin kohde ehtii reagoida Oulun pyöräilijän väkivaltaiseen käytökseen.

KATSO MYÖS:
Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

PS. Sanoisin niin mielelläni, että Oulun pyöräilijät ovat fiksua porukkaa. Mutta kun sitä ei voi sanoa, koska Oulun pyöräilijät käyttäytyvät oudosti.
PSS. Eikä Oulussa osata pelata jääkiekkoakaan. Ilmasuomenmestaruuksia vuosi vuoden jälkeen.

Oulun pyöräilijän väkivaltamalli 3: pahoinpitely

Teksti lisätään myöhemmin.

KATSO MYÖS:
Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulun pyöräilijän väkivaltamalli 2: riidan haastaminen ja tappouhkaus

Tappouhkaus on Oulun pyöräilijän väkivaltaisen käyttäytymisen muoto, jolla uhataan tieliikenneväylän käyttäjien henkeä. Tappouhkaukset ovat yleensä seurausta Oulun pyöräilijän impulsiivisesta riidanhaastamisesta. Tyypillinen Oulun pyöräilijäryhmä, joka käyttää tappouhkauksia ovat polkupyörällä kopöttelevät yli 50-vuotiaat herrat (tapauksia vuoden aikana 6 kappaletta).

Oulun pyöräilijä ei jätä tapausta yhteen kertaan, vaan toistaa käyttäytymistä myöhemmin (kosto), pitkänkin ajan kuluttua (muun muassa Sangintie ja rautatien eteläinen alikulku kevät 2009). Tällöin Oulun pyöräilijä on jalkautunut voidakseen toteuttaa tappouhkauksensa.

Oulun poliisin edustajan mukaan (lausunto Oulussa Merijalin rannan kohdalla esitettyyn ystävänpäivänä 2009 esitettyyn tappouhkaukseen) Oulun pyöräilijän esittämistä tappouhkauksista ei tarvitse välittää, ne ovat tavanomainen osa Oulun kaupunkielämää.

KATSO MYÖS:
Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulun pyöräilijän väkivaltamalli 1: pakottaminen massalla ja nopeudella

Pakottaminen massalla ja nopeudella on polkupyörän massan ja nopeuden muodostaman liike-energian käyttöä muiden tiellä liikkujien oikeudettomaan painostukseen. Tämä väkivaltamalli on erityisen suosittu Oulun vanhojen rouvien käyttämänä. Muita laajoja väkivaltamallia käyttäviä ryhmiä ovat alle 20-vuotiaat pyöräilijät, samoin kuin keski-ikäiset rouvat.

Oulun pyöräilijän väkivaltamalli perustuu fysiikan liikelakiin, jossa kappaleen liike-energian määrä kasvaa suhteessa sen liikenopeuden neliöön. Psykologisena manipulointikeinona on mukana tässä väkivaltamallissa katatonia. Väkivaltamallia käyttävä Oulun pyöräilijä vaikuttaa täysin passiiviselta, hän istuu polkupyöränsä istuimella reagoimatta millään tavoin liikenneympäristön tapahtumiin.

Väkivaltamallia käyttävä Oulun pyöräilijä käyttää hyväkseen polkupyörän pituussuunnassa olevaa renkaiden muodostamaa pitkittäistä ajoneuvon tuentaa, joka mahdollistaa törmäyksen jalankulkijaan niin, ettei Oulun pyöräilijä yleensä kaadu törmäystilanteessa. Polkupyörän tuenta sivusuunnassa on heikko, joten jos Oulun polkupyörän törmätessä tahallisesti jalankulkijaan Oulun pyöräilijään kohdistuu sivuttaisvoimia, on polkupyöräilijällä mahdollisuusn horjahtaa.

Tätä väkivaltamalli käyttävä Oulun pyöräilijä tekee törmäystilanteen jälkeen pahoinpitelyilmoituksen Oulun poliisille tai vaihtoehtoisesti Oulun pyöräilijä käyttää Oulun pyöräilijän väkivaltamallia 2: riidanhaastaminen ja tappouhkaus tai Oulun pyöräilijän väkivaltamalli 3: pahoinpitely.

KATSO MYÖS:
Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Lokakuun rakkaus (Amour Défendu: E. Marmay - Ch. Bruhn )

LOKAKUUN RAKKAUS

Lokakuun tuuli kuristaa joen uomaan,
sateen valuvan vaatteillain huomaan,
sää on niin hellä, koskee sua tahdon,
vaan en voi, kihlasormus sul' on.

Ainoa virheeni oli rakkautein sinuun,
Unohdin muut, jäit kevääksi minuun.
Kukat nummen värin kantavat varjojen,
Saanut oon särjetyn syömen:

Lokakuun rakkaus, unien rakkaus,
Talvi kylmä ja suljettu pakkaus:
ajalta pyydän enemmän aikaa:
vaan en saa syntymään taikaa.

Tulevat muut ja sylinsä heidän
Aseeni heitän kuin tein kanssa meidän
Kukat nummen värin kantavat varjojen,
mun sydän on niistä jokainen.

Lokakuun rakkaus, unien rakkaus,
Talvi on kylmä ja suljettu pakkaus:
ajalta pyysin enemmän aikaa:
vaan ei oo uutta taikaa.

Lokakuun rakkaus, unien rakkaus,
Talvi on kylmä ja suljettu pakkaus:
ajalta pyysin enemmän aikaa:
vaan ei oo uutta taikaa. (suomennos 2009 paidaton juoksija oulu à tiksu)

Mireille Mathieun esitys Youtubessa on esimerkki kurkkurn huolellisesta ääntämisestä. Todella ihanaa tytöt ja pojat.

SÄHKÖISET LÄHTEET:
E. Marnay & Ch. Bruhn. LyricsCopy. Parolest Amour défendu by Mireille Mathieu Album: Sentimentalement vôtre. http://fr.lyrics-copy.com/mireille-mathieu/amour-defendu.htm. Hakupäivä 22.11.2009.
Youtube. Mireille Mathieu. Amour défendu. http://www.youtube.com/watch?v=PqdKBOWXHoc. Hakupäivä 22.11.2009.

Itsepuolustus: korkein taso

Itsepuolustuksen korkein taso on se, että väkivaltainen tilanne ratkaistaan ilman fyysistä kontaktia, ilman että itselle tai toiselle osapuolelle tulee vahinkoa. Mikäli vahinkoa joudutaan aiheuttamaan, on se pidettävä mahdollisimman vähäisenä. (Hakkarainen & Koponen 1999,76–79.)

Opi hallitsemaan keinot, jolla hyökkääjä voidaan torjua.
Turvaudu mieluummin niihin kuin suoraan väkivaltaan.
Vältä mieluummin kuin pysäytä;
Pysäytä mieluummin kuin vahingoita;
Vahingoita mieluummin kuin ruhjo;
Ruhjo mieluummin kuin surmaa,
sillä elämä on kallisarvoisinta, mitä ihmisellä on.
Mikään ei voi koskaan tuoda sitä takaisin. (Silenius, P. 1991. Aikido -Harmonisen voiman tie. Porvoo: WSOY. teoksesta Hakkarainen & Koponen 1999, 78.)

Kaikkein paras itsepuolustustaito on väkivaltatilanteiden välttämistaito. Varmuus ja itsevarmuus voivat estää kohteeksi valinnan ja antaa henkistä vahvuutta itsepuolustuksen suorittamiseen. Yleensä 80–90 % uhkatilanteista selviää puhumalla, mutta on varauduttava pahimpaan mahdolliseen tilanteeseen. (Hakkarainen & Koponen 1999, 76–78 ja Hätönen 1999, 10–11.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Hakkarainen, Tuula & Koponen, Matti. 1999. Karateopas Shorin Ji-ryu karate-do (9. painos). Jyväskylä: Jyväskylän Jigotai ry.
Hätönen, Juhani. 1999. Nykyaikainen itsepuolustus. Hämeenlinna: Apali Oy.

Kylmän riisin syöminen (hiyamesh)

Kylmän riisin syöminen (hiyamesh) on karaten harjoittajien käyttämä vertauskuvallinen termi lajin askeettisesta, stoalaisesta ja yksinkertaisesta harjoittamisesta. Konkreettinen kylmän riisin syöminen kuvastaa sitä, ettei onni edellytä tavaroita tai helppoa elämää vaan itsensä kehittämistä. (Hakkarainen & Koponen 1999, 89.)

Jos olet onnellinen riisistäsi – oli se sitten kuumaa tai kylmää – sinulla on kaikki mahdollisuudet olla tyytyväinen kaikkeen, mitä elämällä sinulle on tarjottavana (Hakkarainen & Koponen 1999, 89).

Kylmä riisi pahanmakuista, kitkerän tärkkelysmäistä ja sitkeää. Kylmää riisiä syödään silloin, kun ei ole varaa lämpimään riisiin tai vapaaehtoisesti muistuttamaan siitä, että elämässä ei ole mahdollista saavuttaa mitään ilman ponnisteluja ja raskasta työtä. (Hakkarainen & Koponen 1999, 89.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Hakkarainen, Tuula & Koponen, Matti. 1999. Karateopas Shorin Ji-ryu karate-do (9. painos). Jyväskylä: Jyväskylän Jigotai ry.

Romanien vesilasihuijaus by Anne Mäkinen

Mikäli artikkelin katsotaan loukkaavan jollain tavoin Anne Mäkisen ja/tai muiden Toholammin kunnan asukkaiden ja/tai Suomen romanikansanosan oikeuksia, pyydetään Anne Mäkistä ja/tai muuta edunhaltijaa ottamaan välittömästi yhteys (30.11.2009 mennessä) paidatonjuoksijaoulun sähköpostiosoitteeseen, jotta artikkelin sisältöä voidaan muuttaa Suomessa voimassa olevan lainsäädännön mukaiseksi.

Anne Mäkinen, Toholampi, on keski-ikäinen toholampissyntyinen rouva, alkoholisti ja mielenterveyskuntoutuja Kannuksen työvoimatoimiston "Siivet kantaa"-kurssilta, joka käytti tässä artikkelissa kuvattua perinteistä romanien vesilasihuijaustekniikkaa varastaessaan lompakon samassa rivitalossa asuvalta naapuriltaan. Anne Mäkinen ei ole sovittanut tekoaan (22.11.2009 mennessä).

Tekotavasta käytetään ilmaisu "perinteinen romanien vesilasihuijaus", koska tekotapa on tullut tunnetuksi romanien käyttämä. Anne Mäkinen on tietojeni mukaan liikkunut romanipiireissä muun muassa Kaustisella. Perinteinen romanien vesilasihuijaus by Anne Mäkinen etenee seuraavan kaavan mukaisesti:

1. tunkeudutaan hieman humalassa kohteen asuntoon
2. pyydetään soittaa puhelu ja soitetaan puhelu
3. maksetaan puhelu "runsaskätisesti" (koska raha varastetaan välittömästi takaisin)
4. tarkkaillaan sitä, mihin kohde laittaa rahan (yleensä lompakkoon)
5. huijataan kohteelta vesilasi, jolloin (tässä) Anne Mäkinen varastaa lompakon
6. poistutaan asunnosta
7. hävitetään todisteet
8. kielletään varkaus 15 minuutin kuluttua, kun kohde tahtoo lompakkonsa takaisin
9. lähetetään alaikäiset lapset valehtelemaan poliisille 1,5 tunnin kuluttua, kun kohde pyrkii selvittämään tapauksen nopeasti
10. kielletään varkaus seuraavan päivän aamuna sosiaalityöntekijöille, jotka pyrkivät selvittämään tapauksen
11. lähetetään asianajaja oikeudenkäyntiin, jonka (tässä) Anne Mäkinen häviää.
12. jätetään määrätyt korvaukset maksamatta ikuisiksi ajoiksi.

Feministit tulevat tämän artikkelin johdosta kirkumaan naisen halventamisesta (mitä naisia ne varkaat ovat?) ja romanit rotuvihasta jne., mutta minä olenkin tyhmä suomalainen mies enkä ymmärrä sitä, miksi tuntematon suomalainen nainen varastaa rahani ja vielä valehtelee päälle. Olisin itse tarvinnut nekin rahat. Eikä ole minun vikani, että tietty väestönosa on käyttämällä tiettyä rikoksen tekotapaa saanut nimensä sen yhteyteen. Olisin halunnut vain rahani takaisin.

Kai kyseessä on jonkinlainen Toholammin versio tästä alakerran sademiehestä, jonka mielestä hänellä on määräysoikeus kaikissa muissakin asunnoissa Puistotornin selkäänpuukottajien taloyhtiössä. Anne Mäkinen vain oli havainnut, että hänellä on henkilökohtainen määräysoikeus naapurinsa rahavaroihin. Ah, Toholampi, niin paljon lämpimiä muistoja olet minulle antanut.

MUUT LÄHTEET:
Anne Mäkinen. 2001. Romanien vesilasihuijauksella tehty lompakkovarkaus. Toholampi, Perkkiöntie 12(, 69300 TOHOLAMPI) kunnan vuokratalo.

Harjoitus 22.11.2009

Tervamaratonin vanha reitti ja teho 1/5. Aluksi pimeää ja liukasta, lopuksi valoisampaa ja liukasta (muun muassa Oulun torin pinta huurteessa). Keli on kaikille sama, mutta Oulun pyöräpölijät tappavat jalankulkijoita ajamalla talvikeleillä kuin olisi kesä.

Tuiran uimarannan kohdalla Oulun Tuomiokirkon kellot löivät kello kahdeksan. Hietasaaressa meri huokasi pimeässä raskaasti tummin aalloin (jokaisen pitäisi kuulla se ääni).

Mietitty sitä, montaako talvisodan aikaisen viholliskuvan mukaista henkilöä (käytetty aikaisemmin halventavaa ilmausta "ryssä") suomalainen mies vastaa. Päädytty suhteeseen: "Suomalainen mies vastaa 76 talvisodan aikaisen viholliskuvan mukaista henkilöä." Jatkettu pohdintaa edelleen sillä, montaako talvisodan aikaisen viholliskuvan mukaista henkilöä vastaa oululainen nörttipoika; "Yksi talvisodan aikaisen viholliskuvan mukainen henkilö vastaa 22,456 oululaista nörttipoikaa. Eli suomalainen mies vastaa 1706,656 oululaista nörttipoikaa (iästä riippumatta). Kuulostaa todelliselta. (by the way, talvisodan alkamisesta on 70 vuotta). Aikamoisia velikultia.

Mietitty 5 km sitä, miksi Mika Myllylä juo. Todettu, että Mika selvittää asian itse, sitten jos jaksaa. Kasarminkadun rantapenkalla vanha herra kysynyt, "Ei kai ole liian kylmä juosta?" Ei. Seitsemän vuotta on juostu.

Aikaisemmin Erkkolan sillalla upea oranssinen auringonnousu idästä. Ja samalla hetkellä korvaläpällisellä lippalakilla varustettu (ei pyöräilykypärää eikä elämää eikä fyysistä kuntoa) polkupyörällä köpöttelevä noin 65 herra haukkuu päin kasvoja hulluksi (kähisten hampaiden välistä) kauniina sunnuntaiaamuna. Näistäkin yhteisöväkivallan käyttäjistä huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Jatkokrokotiili 7

Sivun sisältö (oikean sivun linkki) kehitetään jatkoprojekti Jatkokrokotiilissa. Sisällysluettelossa mainittu otsikko voi poiketa sivun otsikosta, julkaisupäivämäärä on oikea. Jatketaan harjoituksia. Ja iso HAL kaikille!

(MTV3, hakupäivä 9.1.2009). SÄHKÖISET LÄHTEET: MTV3.fi. Muut tekijätiedot lisätään myöhemmin.

Yhteisöväkivalta: Case Satu Luoma -virkajärjestely

Satu Luoma on Tohalammin kunnan viranhaltija. Teksti lisätään myöhemmin.

Caseen liittyvät mahdolliset rikokset eivät enää tulisi aiheuttamaan poliisitutkintaa. Tämä artikkeli on siis vain terapeuttista kirjoittamista ja esimerkki siitä, yhteisöväkivallan hienovaraisista keinoista.

Samoin artikkeli Yhteisöväkivalta: Case Kimmo Kentala -virkajärjestely on vain terapeuttista kirjoittamista pienen maaseutupaikkakunnan (Toholampi) ahtaista elämänpiireistä. Muuten, sen artikkelin julkaisemisen jälkeen sain nukuttua hyvin ensimmäisen kerran kuuteen vuoteen.

KATSO MYÖS:
Yhteisöväkivalta: arvonalennus
Yhteisöväkivalta: Case Kimmo Kentala -virkajärjestely
Yhteisöväkivalta: häirintä
Yhteisöväkivalta: itsepuolustuksen kieltäminen
Yhteisöväkivalta: kohteeksi valitun asema
Yhteisöväkivalta: moraalinen kuritusoikeus
Yhteisöväkivalta: pakottaminen
Yhteisöväkivalta: sosiaalinen teloitus
Yhteisöväkivalta: toimintamallit

Yhteisöväkivalta: sosiaalinen teloitus

Sosiaalinen teloitus on yhteisöväkivallan työkalu, jossa yhteisöväkivallan kohteen sosiaaliset vuorovaikutussuhteet yhteisössä katkaistaan täydellisesti (muun muassa puhe, tervehdykset ja eleet). Sosiaalista teloitusta kuvataan termillä "kuoliaaksi vaikeneminen." (Saarikoski 2006, 15 ja 52.)

Sosiaalisessa teloituksessa henkilö kohdellaan kuin kuollutta ja siihen voi liittyä joissain olosuhteissa myös konkreettinen teloitus (muun muassa Marie Antoinette). Sosiaalista teloitusta voidaan käyttää totalitaarisen yhteisön (muun muassa fundamentalistinen lestadiolaisuus, vankiryhmä, stalinistinen järjestö, tyttöjen ystäväryhmä koulussa) rankaisukeinona yksilön elämäntapaa, persoonallisuutta tai ilmaisunvapautta kohtaan. (Saarikoski 2006, 52–53, 116 ja 124.)

KATSO MYÖS:
Yhteisöväkivalta: sisällysluettelo

KIRJALLISET LÄHTEET:
Saarikoski, Helena. 2006. Kateus, juoru, kiusaaminen – esseitä henkisestä yhteisöväkivallasta. Jyväskylä: Kustannusosakeyhtiö Nemo.

Yhteisöväkivalta: toimintamallit

Yhteisöväkivallan säilyttävien yhteisöllisiä pysyviä toimintamalleja ovat muun muassa yhteisöväkivallan hiljainen hyväksyminen, yhteisöväkivallan olemassaolon kieltäminen ja yhteisöväkivallan kohteiksi valittujen kokemusten kieltäminen. Yhteisöväkivallan tärkein stabilisoiva toimintamalli on yhteisöväkivallan kohteen ihmisarvon kieltäminen. (Saarikoski 2006, 16.)

Quelles que soient nos infirmités personnelles, la noblesse de notre métier s'enracinera toujours dans deux engagements difficiles à maintenir: le refus de mentir sur ce que l'on sait et la résistance à l'oppression (Albert Camus 1957 puhe Tukholmassa 10.12.1957). (Saarikoski 2006, 5, 152 ja 163).

Mitkä ovatkin henkilökohtaiset heikkoutemme, ammattimme arvokkuus perustuu aina kahteen vaikeasti pidettävään sitoumukseen: kieltäytymiseen valehtelemasta siitä, minkä tiedämme, ja sorron vastustamisesta. (Albert Camus 1957 puhe Tukholmassa 10.12.1957, suomennos Helena Saarikoski). (Saarikoski 2006, 5, 152 ja 163).

Yhteisöväkivallan (juoniminen, kunnianloukkaus, savustus jne.) kohteeksi joutuneella ei ole puolustusmahdollisuuksia, koska väkivalta tapahtuu hänen tietämättään. Kasvottomaan henkiseen yhteisöväkivaltaan on vaikea saada otetta, vaikka seuraukset ovat lopulta konkreettisia. (Saarikoski 2006, 16.)

KATSO MYÖS:
Yhteisöväkivalta: sisällysluettelo

KIRJALLISET LÄHTEET:
Saarikoski, Helena. 2006. Kateus, juoru, kiusaaminen – esseitä henkisestä yhteisöväkivallasta. Jyväskylä: Kustannusosakeyhtiö Nemo.

Yhteisöväkivalta: Case Kimmo Kentala -virkajärjestely

Kimmo Kentala on Halsualla asuva Suomen keskusta ry:n vaikuttaja ja maanviljelijä. Kimmo Kentalan tytär oli kansanedustajaehdokkaana samoissa vaaleissa, joissa Toholampinen Mika Líntilä valittiin ensimmäiseksi kaudeksi eduskuntaan.

(J. Kentala, hakupäivä 21.11.2009). Toholammin kunnassa ainakin vuoden 2003 ajan pyrittiin järjestämään Kimmo Kentalalle vakituinen työpaikka Toholammin kunnan teknisessä toimistossa. Silloinen Toholammin kunnassa ainakin vuodesta 1986 työskennellyt Ossi Puikkonen oli huolissaan Toholammin kunnan (poliittisen johdon) suunnitelmista, koska tekninen toimisto on ollut Toholammin kunnassa perinteisesti se osasto, jota on pyritty "tehostamaan". Ossi Puikkonen totesi syksyllä 2003, "Jos ne aikovat irtisanoa minut, niiden täytyy ensin erottaa Kimmo Kentala, sillä hän on ollut talossa vähemmän aikaa." Ossi Puikkonen menehtyi ilmeisesti työpaikan menetyksestä aiheutuneen stressin aiheuttamaan sydänkohtaukseen hieman yli 50-vuotiaana kevättalvella 2004. Kimmo Kentalan työhuone oli sijoitettu Ossi Puikkosen työhuoneen seinänaapuriksi. Kimmo Kentala oli "määräaikaisilla" työsopimuksilla töissä jonkin aikaa, tällä hetkellä Kimmo Kentala on Toholammin kunnan vakituinen työntekijä. Ilmeisesti Ossi Puikkosen viimeisten työpäivien työtehtävänä oli hankkia Toholammin kunnanviraston avain pois talossa 19 vuotta epätyypillisissä työsuhteissa työllistetyltä terveystarkastajalta tietoisena siitä, että Case Satu Luoma -virkajärjestely eteni täydellä vauhdilla Tunkarin kansanterveystyönkuntainliitossa. Kaustisen työvoimatoimisto oli ilmeisesti tietoinen asiasta, koska Eeva Hohentdal totesi erään työvoimatoimistokäynnin yhteydessä "sopivasta tehdään pätevä, mutta pätevästä ei välttämättä tule sopivaa." Lopullisesti avaimen hankki takaisin Puikkosen menehtyminse jälkeen Ylikannuksesta syntyisin oleva Sisko Kleemola käytännöllisesi tekstiviestillä: "Tuo avain pois, Toholammin kuntaan tulee uusi terveystarkastaja." Sisko Kleemolaa ei turha hienotunteisuus paina. Ossi Puikkosen kuoleman jälkeen Toholammin kunnan eräs tilintarkastaja oli todennut, että kuolemantapaus helpottaa Toholammin kunnan virkajärjestelyjä. Toholammin kunnan kunnanjohtaja Pekka Rajala siirtyi vajaan vuoden kuluessa kunnanjohtajaksi Liminkaan. Nyt, syystalvella 2009, Toholammin kunnassa on käynnissä Raija Potilan johtama yli vuoden pituinen projekti, jonka tarkoituksena on selvittää se, miten ihmiset jaksaisivat Toholammin kunnan työntekijöinä mahdollisimman vanhoiksi. Annan ilmaisen neuvon: Toholammin kunta, älkää tehkö Kimmo Kentala -virkajärjestelyjä (koska työnantajan tulee olla moraalinen). Ossi Puikkonen oli hyvä mies, otettiin Toholammin kuntaan töihin suoraan meijerin rakennustyömaalta, ajoi Saabilla vuonna 1986 ja oli Saabisti kuolemaansa saakka. Olen hyvin pahoillani ja surullinen puolestasi, Ossi, olisit ansainnut parempaa. Ja kuka muistaa lisäkseni enää terveystarkastaja Aarne Rekosta, joka menehtyi nopeasti etenevään hermosairauteen vuoden 1986 alussa? KATSO MYÖS: Yhteisöväkivalta: arvonalennus Yhteisöväkivalta: häirintä Yhteisöväkivalta: itsepuolustuksen kieltäminen Yhteisöväkivalta: kohteeksi valitun asema Yhteisöväkivalta: moraalinen kuritusoikeus Yhteisöväkivalta: pakottaminen Yhteisöväkivalta: sosiaalinen teloitus Yhteisöväkivalta: toimintamallit SÄHKÖISET LÄHTEET: Jokelan tila Anneli ja Kimmo Kentala. Kuva: J. Kentala. http://www.kentala.fi/. Hakupäivä 21.11.2009.

Harjoitus 20.11.2009

10 km ja teho 1/5. Kolmas harjoitus kuumeen (4 päivää 38,5 Celsiusta) jälkeen. Ei havaintoja juoksijoista harjoituksen aikana.

Tuiran uimarannalla sorsia ja kahlaava varis (miksi varis kahlaa?) Merikosken koulun kohdalla pari hysteeristä tyttöä, liekö ottivat digikuvan? Olen niin digikuvauksellinen. Jossain vaiheessa harjoitusta (Sepänkadulla lähellä verotoimistoa) aiheutettu kiljuntaa päiväkotiryhmässä.

Ennen Raatin siltaa poika pöhköpyörällä yrittää ajaa yli alamäessä. Ei oikein jaksais aina pelätä näitä kahjoja, mutta kun on pakko. Jona päivänä varmaan tulee juoksijalle kuolema näiden hullujen Oulun pyöräpölijien muodossa. Ennen Radisonia todella outo pöhköpyöräilijä menee ohi. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Mari (lyö mua nyrkillään)

Mari (nimi muutettu yksityisyyden suojelemiseksi) lyö mua nyrkillään,
Ostaa meikkii fyrkillään,
Marin sanat sieluin niiltää,
ei koskaan Marin kyynel kiiltää.

Marin sydän kivi on,
laulu Kuun tunteeton.
Bootsit Marin astuu kovaan,
boobsit matkaa Novaan, povaan.

Mari teoin mut hiiltää.
Mari tahtoo, Mari viiltää.
Mari lyö mua nyrkillään,
ostaa meikkii fyrkillään. (perustuu osin tositapahtumiin, Mari löi yhdesti olkavarteen. Teki muuten kipeää.)

T.T: oon väsynyt, kiellä en

Oon väsynyt, kiellä en,
uupunut ja hiljainen,
korkeuteen maininnin,
kiertoon tään ringin.

Latuu yön ei muut avaa,
satuu sävel tuules' havaa.
Itku jäinen nurkiss' ravaa.
Sydän käyttää roskalavaa.

Avaan uneen kuolon aulaa.
Aamuun nimees' sieluin laulaa.
Uupunut ja hiljainen.
Oon väsynyt, kiellä en. ((c) paidaton juoksija oulu à Mari)

3 runoa lähtemisestä ja 1 katkelma

Lähteminen on yksi syy kirjoittaa runo. Toinen on rakkaus. Toisaalta, ne ovat saman kolikon eri puolia (tai sama puoli, asia on tilannesidonnainen). L. Onervan näkemys lähtemisestä on seuraava:

LÄHTÖ

Yksin
meren kuultua vasten ja taivaan,
yksin
yön vihkimä vaaraan ja
vaivaan.
Ah, hyvästi jääkää!
Konsana en minä palaa.

Ankkurit poikki ja pohjaan!
Itseni irti nyt ohjaan.
Sallikaa, jumalat korkeat,
kantava tuuli
sille, joka kutsunne kuuli!
Luokaa lempeä hauta,
ellen ma yllä
kunne mun sieluni halaa! (Onerva, L. ei julkaisuvuotta, kokoelmasta Runoja, teoksesta Haila & Kauppinen 1953, 135.)

Tyyne Saastamoinen puolestaan kuvaa lähtöä näin:

Yhä yksinäisempi
koska vähemmän tarvitsen tätä päivää varten,
kasvojeni alastomuus
niin kuin olisin meren rannalla
ja ajatellut itseni vapaaksi lähtemään. (Saastamoinen, Tyyne 1975, Valitut runot teoksesta Polkunen, Marttila & Virkkunen 1986, 205.)

Mutta lähtö ei ole aina kovin helppoa. Pertti Niemisen mukaan ainakaan:

Minä en tahtoisi kuolla,
sinun takiasi. (Nieminen, Pertti 1972 kokoelmasta Niin kiire tässä elämässä teoksesta Polkunen, Marttila & Tynkkynen 1986, 186).

Anyway, Helena Anhava sanoo (katkelma):

Paljon et tarvitse:
hiljaisuuden, luonnon, lähimmäiset,
järjestys on tämä
jotta luopuminen helpottuisi (Anhava, Helena 1974, 7.säkeen loppu runosta (alku) Naapurin tytöltäkö mallin kysyt kokoelmasta Kysy hiljaisuudelta itseäsi 1974 teoksesta Polkunen, Marttila & Tynkkynen 1986, 148.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Haila, V.A. & Kauppinen, Eino (toim.) 1953. Sanan mahti II - kansalliskirjallisuuden lukemisto. Helsinki: Otava.
Polkunen, Mirjam, Marttila, Satu & Virkkunen, Juha (toim.) 1986. Tämän runon haluaisin kuulla (9. painos). Helsinki: Tammi.

Yhteisöväkivalta: klassikkokuvaus Yksinäisyys

Aaro Hellaakosken runo Yksinäisyys kokoelmasta Uusi runo 1943 viittaa säkeessä 9 "naapurin kielen myrkkyyn". Henkinen väkivalta on yhteisöväkivallan vakiotyökalu Oulussakin.

YKSINÄISYYS

Koskia, metsää humisevaa,
polkuja, niukasti poljetuita,
nevoja, joille johdattaa
yksinäisiä pitkospuita.

Sinne, kantamus seljässään,
hiihtäjä häipyi maaliskuussa.
Petäjän kylkeen helisevään
upposi kirves illansuussa.

Keväät useat valjenneet
ovat jo siitä illasta asti,
syksyn pimeät saartaneet
mykkinä, henkä salpaavasti;

parvi kurkien korkeain,
kauas vievällä taipaleellaan,
tullen, mennen, on nähnyt vain
kumaran hahmon kuokoksellaan,

hahmon, joka ei silmää suo
heille, eikä kohota kättä,
tuskansa vain vaiti juo,
siitä pääsyä pyytelemättä.

Kuka on täällä, hän tiennee kai
mitä on jättänyt seljän taaksi,
tiennee, yksinäisyys sai
riittää hänelle asuntomaaksi;

tiennee: täällä ei pelloltaan
leikkaa satoa turvallista,
ei eräpirtin akkunaan
tuikuta pilkotus naapurista.

Aatos on vajaamittainen
erämaan äärien opastajaksi.
Ihmissuru on pikkuinen
täällä totena otettavaksi,

turhaa kaipaus, levottomuus,
pyyntö silmän ja korvan raton,
valetta se, mitä kurjet huus,
tyhjää sanasi malttamaton.

Täällä on koti vain tyyntyneen
voimantäyteisen miehenmielen,
jonka ei tiedetä peljänneen
muuta kuin myrkkyä naapurin kielen.

Täällä on kosket ja metsien maa,
polkuja, niukasti poljetuita,
nevoja, joille johdattaa
yksinäisiä pitkospuita,

kuikan huutoa vihlovaa,
huurua ruskeavetisten soitten,
sammalta, jolle puhkeaa
kyynel kirpeä karpaloitten,

harmajan pilviverkoston
lomitse päivän pilkahdusta,
kunnes ylläsi kerran on
yö ikiautuas, silkinmusta. (Hellaakoski, Aaro 1943, Uusi runo teoksesta Haila & Kauppinen 1953, 136.)

Yhteisöväkivallan käyttäjä on päässyt tässä tapauksessa tavoitteenseensa: kohteeksi valittu henkilö on pakottamisen vuoksi poistunut yhteisöstä, sillä vaikka yksinäisyys ja kuoleman odotus ovat vaikea asia (säe 5 ja 13), yhteisöväkivalta on pahempi.

KATSO MYÖS:
Yhteisöväkivalta: sisällysluettelo

KIRJALLISET LÄHTEET:
Haila, V.A. & Kauppinen, Eino (toim.) 1953. Sanan mahti II - kansalliskirjallisuuden lukemisto. Helsinki: Otava.

Yhteisöväkivalta: klassikkokuvaus Keltainen naakka

P. Mustapään Keltainen naakka on vuodelta 1945 peräisin oleva kuvaus yhteisöväkivallasta. Kuvaus on edelleen ajankohtainen. Yhteisöväkivallan toteutus on äärimmäisen yksinkertaista, päiväkotien pihat ovat siitä esimerkkeinä, lapsikin se osaa (jos aikuiset sallivat sen).

KELTAINEN NAAKKA

Oli kirkon harjalla naakka,
oli naakka keltainen,
siis harvinainen naakka,
siis narri naakkojen.

Se viivytteli yksin
kai ajatellakseen
ja perin harvoin nousi
valjuille siivilleen.

Vaan mustain naakkain parvi
hihkui ja vaakkui vain.
Ja annas olla, aamu
kun koitti sunnuntain,

kun tornissa juhlallisesti
kelloja kläpättiin
ja lukkari rovastin myötä
vaelsi temppeliin,

se mustain naakkain parvi
kuten arvata saattaakin
kuin raekuuro sinkos
yli korkean tapulin.

Vaan keltainen naakka silloin
oli ainoa äänetön,
joten silläkin vihastutti
se naakkayhteisön.

Se ei ulvonut susien myötä
- tai naakkakielellä, ei
se vaakkunut naakkojen
lailla - m ikä siltä suosion vei,

joten kerran mustat naakat
sen silmät sokaisivat -
ovat vallalla naakkojen maassa
periaatteet ankarat.

Oli kirkonharjalla naakka,
oli naakka keltainen,
siis harvinainen naakka,
siis narri naakkojen.

Ja aforismin laati
se ensimmäisen näin:
On selkärankaa mulla,
jos silmittäkin jäin.

Ja toisen, yhtä hyvän:
Ma oivan osan sain -
on kunniallista kuolla
väriänsä tunnustain. (P. Mustapää Jäähyväiset Arkadialle 1945, teoksesta Haila & Kauppinen 1953, 137.)

Säkeistöissä 6 ja 7 kuvataan "moraalisen kuritusoikeuden" syytä ja säkeistössä 8 se käytäntöönpanoa (yhteisöllistä teloitusta). Säkeistössä 10 kuvataan keltaisen naakan rehellisyyttä ja viimeisessä säkeistössä sen ylpeyttä. Nämä molemmat ovat "rikoksia" totalitäärisessä järjestelmässä (esim. lestadiolaisuus).

KATSO MYÖS:
Yhteisöväkivalta: sisällysluettelo

KIRJALLISET LÄHTEET:
Haila, V.A. & Kauppinen, Eino (toim.) 1953. Sanan mahti II - kansalliskirjallisuuden lukemisto. Helsinki: Otava.

Harjoitus 18.11.2009

8 km ja teho 1/5. Yhteisön suorittaman häirinnän väistely tänään kohtuullisen tuloksekasta (Jumaltenrannan puiston jälkeen: "Hurja mies"-spam, ei kuitenkaan paha).

Kaljamaliukkautta häiritsevästi. Polvet eivät kestä. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia (ja hopeaa ei voiteta, se hävitään, Kärpäset).

Harjoitus 17.11.2009

10-13.11.2009 kuumetta aluksi 39,29 astetta (tajunnan menetyksen uhka, lääkäri sanoi, että niin korkea lämpö voi aiheuttaa sekavuutta), sitten neljä päivää 38,00-38,86 Celsiusastetta. Käyty yhteispolilla, tekivät sikainfluenssatutkimuksen (verinäytteet, keuhkoröntgen, kuuntelu jne.), kyseessä oli tavallinen influenssa. Yskänlääkkeen sijasta avaavaa lääkettä (Ventoline Diskus, Salbutanol. sulf. 200 mg) ja tulehduskipulääkettä.

10 km ja teho 1/5. Lämpötila hieman nollan yläpuolella, reitillä yleisesti kaljamaliukkautta. Poljet eivät kestä sitä, polvet kipeytyivät. Huono juttu, missä ne Oulun pelastuslaitoksen ambulanssit oikein ovat kun juoksija tarvitsee ensiapua?

Loppukirin (ihanaa jellonat, ihanaa) jälkeen alle kouluikäisten lasten tarharyhmän yhteisöhäiriköivä riemuidiootti kiljuu kuin aasi (en ole kyllä koskaan kuullut aasin kiljuvan) Oulun kaupunginkirjaston edessä. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia (eikä sitten pidetä hopeasijaa hyvänä sijoituksena, eihän?)

10 harjoituksen harkinta-aika

10 harjoituksen harkinta-aika on sääntö, jonka mukaan harjoittelun keskeyttämispohdintojen jälkeen on jatkettava 10 harjoituksen ajan, jotta lajin harjoittamista ei lopetettaisi virheellisten perusteiden pohjalta. Tämä on tärkeää erityisesti lajin aloittamisvaiheessa ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. (Capoeira 2005, 124–125.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Capoeira, Nestor. 2005. Pieni Capoeirakirja. Suomennos Anders Colliander. Helsinki: Art House Oy.

Yhteisöväkivalta: Case Anneli Huhtala

Anneli Huhtala (puoliso Markku Huhtala, Toholammin lukion johtaja, Toholammin kunnan kokoomuksen kunnanvaltuuston jäsen, Suomen Kokoomus, molemmat lestadiolaisia) on Toholammin kunnan terveyskeskuksessa työskentelevä mielenterveyserikoissairaanhoitaja. Noin vuonna 2003 Anneli Huhtala käytti yhteisöväkivallan sanallista muotoa seuraavasti Toholammin kunnan terveyskeskuksen ruokalassa seuraavasti (tapaus ei ollut yksittäinen):

Anneli Huhtala: "Etkö sinä ollut aikaisemmin 'paremmassa kunnossa'?"
vastaus: "Ylipaino ei ole 'parempi kunto'".
Anneli Huhtala: "Mutta ei tuollainen luuviulukaan ole hyvä asia."
vastaus: "Sanoisit sinäkin joskus jotain rakentavaa." (ei olisi pitänyt sanoa tätä yhteisöväkivallan ammattilaiselle).

Anneli Huhtalan (ja Veikko Keski-Rekilän) yhteisöväkivallan johdosta lopetin käynnin Toholammin kunnan terveyskeskuksen ruokalassa ja siirryin Ojalan koulun ruokasalin käyttäjäksi. Ja sitten edelleen Toholammin Osuuspankin ruokalan yläkerrassa olevan ravitsemusliikkeen asiakkaaksi. Mutta yhteisöväkivaltaa ei voi paeta.

Casen pääkohta on siinä, että Toholammin kunnan yhteisöväkivallan käyttöön oikeutetut henkilöt ovat "moraalisen oikeutuksensa" perusteella kieltäneet määräaikaiselta työntekijältä ruokailuoikeuden Toholammin kunnan henkilöstöruokalassa. Samalla oikeutuksella myös kunnalliset terveyspalvelut oli suljettu sijaisen käytöstä. Voidaan vain esittää pohdintoja lestadiolaisen fundamentalismin oikeutuksesta. Surullista tässä Casessa on se, että Toholammin kunnan yhteisöväkivalta on kunnan poliittisen johdon hyväksymää (Markku Huhtala).

KATSO MYÖS:
Yhteisöväkivalta: sisällysluettelo

Yhteisöväkivalta: Case Ari Laukkanen

Juuan kunnan terveystarkastaja Ari Laukkanen käytti yhteisöväkivaltaa (väänsi käden selän taakse) Mikkelin teknillisessä oppilaitoksessa opiskelijana ollessaan terveysteknikko-opiskelijoiden hyväksymänä rankaisutoimena noin vuonna 1984. Ari Laukkanen ei osoittanut katuvansa tekoaan millään tavoin ("moraalinen rankaisuoikeus").

Terveystarkastaja Ari Laukkanen toimi Liisa Kähkösen (Kuhmo, puoliso Mauno Ruuska) provosoimana. Väkivallan käytön hyväksyjiä olivat muun muassa Sirpa Lepistö, Jari Pihlajaniemi, Jouko Karjalainen, Mauno Ruuska, Pasi Niemi, Tarja Anderson, Harri Heikkilä, Pirjo Punkeri ja Reijo Pelkonen (Raahen kaupunginvaltuutettu). Yhteisöväkivallan hyväksymisestä huolimatta nämä henkilöt ovat toimineet terveystarkastajan tehtävissä kohta 25 vuotta.

Ari Laukkasta ei voida saattaa enää edesvastuuseen, koska poliisi ei tutki pahoinpitelyitä, joiden tutkintapyyntöä ei ole tehty riittävän ajoissa. Lisäksi edellisessä kappaleessa mainitut henkilöt (virassa toimivat kunnalliset terveystarkastajat) pitävät ilmeisesti vieläkin Ari Laukkasen suorittamaa laitonta rankaisutoimenpidettä laillisena ainakin valmistumisen jälkeen tapahtuneesta mustamaalaamisesta päätellen, josta on seurannut pitkäaikaistyöttömyys.

Tämän esimerkin tarkoitus on osoittaa se, että yhteisöväkivaltaa ei esiintyisi miesvaltaisilla teknisillä aloilla. Lisäksi tapauksessa on huomionarvoista se, että naishenkilö (Liisa Kähkönen) onnistui manipuloimaan Ari Laukkasen yhteisöväkivallan fyysiseksi toteuttajaksi. Nämä tapaukset eivät unohdu.

KATSO MYÖS:
Yhteisöväkivalta: arvonalennus
Yhteisöväkivalta: Case Kimmo Kentala -virkajärjestely
Yhteisöväkivalta: häirintä
Yhteisöväkivalta: itsepuolustuksen kieltäminen
Yhteisöväkivalta: kohteeksi valitun asema
Yhteisöväkivalta: moraalinen kuritusoikeus
Yhteisöväkivalta: pakottaminen
Yhteisöväkivalta: toimintamallit

Yhteisöväkivalta: itsepuolustuksen kieltäminen

Itsepuolustuksen kieltäminen on yhteisöväkivaltatilanteisiin liittyvä yhteisöväkivallan kohteen alistamismenetelmä, jolla sallitaan yhteisöväkivallan säilyminen ja vahvistuminen yhteisössä. Itsepuolustuksen laiminlyönti provosoi yhteisöväkivallan käyttäjää. (Saarikoski 2009, 111–112.)

Itsepuolustuksen kieltämistä vastaa poistuminen yhteisössä, jossa on yhteisöväkivaltaa käyttävä henkilö. Yhteisöväkivaltaa käyttävä henkilö oppii, että väkivaltaa käyttämällä pääsee tavoitteisiinsa, ja väkivallan käyttö jatkuu. (Saarikoski 2009, 110.) Väkivaltaisten henkilöiden kanssa tappelua kannattaa välttää, sillä he ovat fyysisesti vaarallisia.

Mikäli itsepuolustus on kielletty, yhteisön turvallisuudesta ja kurinpidosta vastaavien henkilöiden tulisi huolehtia siitä, että itsepuolustuksen tarvetta ei ole. Viime kädessä tämä kuuluu poliisin tehtäväksi.

Yhteisöväkivallan käyttäjät voivat kieltää poliisin osallistumisen sillä, "koulun maine menee!" Koululla, jossa sallitaan yhteisöväkivalta, ei ole enää mainetta menettävänä. Terveisiä muuten Hintan koululle ja rehtori Saarelalle, vieläkö heittelette lumipalloilla paidattomien juoksijoiden selkään?

KATSO MYÖS:
Yhteisöväkivalta: sisällysluettelo

KIRJALLISET LÄHTEET:
Saarikoski, Helena. 2006. Kateus, juoru, kiusaaminen – esseitä henkisestä yhteisöväkivallasta. Jyväskylä: Kustannusosakeyhtiö Nemo.

Yhteisöväkivalta: moraalinen kuritusvalta

Moraalinen kuritusvalta on yhteisöväkivallan rankaisumenetelmä, joka ei noudata länsimaisen oikeusjärjestyksen periaatteita, vaan on mielivaltaista ja tilannekohtaisiin tulkintoihin perustuvaa. Moraalisen kuritusvallan tehtävänä on tuomita ihminen, ei tekoa (mikäli mitään tekoa onkaan). (Saarikoski 2006, 125–126.)

Moraalisen kuritusvallan vastakohta on oikeusjärjestyksen noudattaminen. Oikeusjärjestys nojaa vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön, ja sen tehtävä eritellä henkilöt, teot sekä sallitun ja kielletyn määrittämien ja toimimaan paneminen. (Saarikoski 2006, 125–126.)

KATSO MYÖS:
Yhteisöväkivalta: sisällysluettelo

KIRJALLISET LÄHTEET:
Saarikoski, Helena. 2006. Kateus, juoru, kiusaaminen – esseitä henkisestä yhteisöväkivallasta. Jyväskylä: Kustannusosakeyhtiö Nemo.

Yhteisöväkivalta: häirintä

Häirintä on yhteisöväkivallan työväline. Häirintä on yhdenvertaisuuslain mukaan henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiasiallista loukkaamista siten, että luovaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. (Saarikoski 2006, 122–123.)

Yhteisöväkivaltaa käyttävät voivat pitää toista henkilöä vahingoittavaa, vihamielistä ja täysin järjetöntä väkivaltaista käyttäytymistään asiallisena ja oikeutettuna, mikäli heillä on siihen mielestään (itse määrittelemänsä) moraalinen oikeutus. Häirintää voidaan tehdä kaikissa sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvissä tilanteissa. (Saarikosksi 2006, 124–125.)

KATSO MYÖS:
Yhteisöväkivalta: sisällysluettelo

KIRJALLISET LÄHTEET:
Saarikoski, Helena. 2006. Kateus, juoru, kiusaaminen – esseitä henkisestä yhteisöväkivallasta. Jyväskylä: Kustannusosakeyhtiö Nemo.

Yhteisöväkivalta: pakottaminen

Pakottaminen on yhteisöväkivallan työväline. Pakottaminen on rikoslain mukaan oikeudettomasti tapahtuvaa toisen pakottamista tekemään tai olemaan tekemättä jotain tai sietämään jotain. Pakottamisessa käytetään käytetään uhkausta tai väkivaltaa. (Saarikoski 2006, 126.)

KATSO MYÖS:
Yhteisöväkivalta: sisällysluettelo

KIRJALLISET LÄHTEET:
Saarikoski, Helena. 2006. Kateus, juoru, kiusaaminen – esseitä henkisestä yhteisöväkivallasta. Jyväskylä: Kustannusosakeyhtiö Nemo.

Yhteisöväkivalta: kohteeksi valitun asema

Yhteisövälivallan kohteen aseman tunnusmerkit ovat yhteisön yhden jäsenen valitseminen sijaiskärsijäksi, yhteisön väkivallantekijöiden julmat, konkreettiset, määrätietoiset ja rauhalliset väkivallanteot ja yhteisöväkivallan kohteeksi valitun pitäminen syynä yhteisöväkivallan harjoittajien väkivaltaiseen toimintaan. (Saarikoski 2006, 61–62 ja 101.)

Työpaikkojen häirintäilmoituksien yhteydessä on yleistä se, että yhteisöväkivallan käyttäjä soveltaa häirinnän selvittämismenetelmiä häirintätyövälineenä. Yleensä yhteisöväkivallan käyttäjät osaavat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa harhaanjohtaa ja manipuloida yhteisöväkivallan selvitystyöhön osallistuvia henkilöitä. (Saarikoski 2006, 105.)

KATSO MYÖS:
Yhteisöväkivalta: sisällysluettelo

KIRJALLISET LÄHTEET:
Saarikoski, Helena. 2006. Kateus, juoru, kiusaaminen – esseitä henkisestä yhteisöväkivallasta. Jyväskylä: Kustannusosakeyhtiö Nemo.

Yhteisöväkivalta: arvonalennus

Arvonalennus on yhteisöväkivaltaan kuuluva menetelmä, joka toteutetaan seremonian muotoisena. Yhteisöväkivallan käyttäjän lopullinen tarkoitus on kieltää yhteisöväkivallan kohteen ihmisarvo yhteisön sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja sulkea henkilö yhteisön ulkopuolelle (kuin kuollut). (Saarikoski 2006, 103–104.)

Yhteisöväkivallan dynamiikka suosii kuin lumivyöry sitä, joka tekee yllättävämpiä, häikäilemättömämpiä ja törkeämpiä väkivaltaiskuja toista vastaan (Saarikoski 2006, 64).

Mikäli sosiaalinen yhteisö ei kykene katkaisemaan yhteisöväkivallan harjoittajan toimintaa, väkivallalla on taipumus banalisoitua ja raaistua. Yhteisöväkivallan tarkoituksena on rangaista sijaiskärsijää yhteisön väkivaltaisen jäsenen tarpeiden tyydyttämiseksi. Yhteisöväkivallan harjoittajat käyttävät yhteisöväkivallan kohteen väkivaltatilanteen aiheuttamaan käyttäytymistä perusteena yhteisöväkivallan käyttämiselle. (Saarikoski 2006, 53–64.)

Yhden yhteisön jäsenen yksimielinen syyttäminen on juuri yhteisöväkivaltaa (Saarikoski 2006, 61).

Tehokkain arvoalennuksen peruste ovat epämääräiset "yleisinhimilliset" moraaliarvot. Yhteisöväkivallan harjoittaja peittää omat itsekkäät motiivinsa ja pyrkii organisoimaan muut yhteisöväkivallan suorittajiksi. Kiinnijäämisen riskin eliminointi on väkivallan käytön yhteydessä järkevää. (Saarikoski 2006, 50 ja 103–104.)

KATSO MYÖS:
Yhteisöväkivalta: sisällysluettelo

KIRJALLISET LÄHTEET:
Saarikoski, Helena. 2006. Kateus, juoru, kiusaaminen – esseitä henkisestä yhteisöväkivallasta. Jyväskylä: Kustannusosakeyhtiö Nemo.

Puistotorni: naapurikyttääjä rokotettu

Puistotornin naapurikyttäystilanne on turvattu. Taloyhtiön vakinainen 81-vuotias rullaattorilla köpöttelevä kärttyisä, pisteliäs ja kiittämätön naapurikyttääjä (alkaen heinäkuusta 2005) on saanut viikolla 45/2009 Oulun keskustan terveysasemalla sikainfluenssarokotteen.

On se hyvä juttu, että Suomen ydintoimialat on suojattu pandemialta. Niin kuin tämä Puistotornin naapurikyttäys. "Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia. Siat ovat lisäksi muita eläimiä tasa-arvoisempia (George Orwell, teoksesta Vuonna 1984)."

Jatkokrokotiili 21

Sivun sisältö kehitetään jatkoprojekti Jatkokrokotiilissa.

(MTV3, hakupäivä 9.1.2009). SÄHKÖISET LÄHTEET: MTV3.fi. Muut tekijätiedot lisätään myöhemmin.

Oulun Kärpäset: glad to be gaykkonen

Jääkiekkojoukkue Oulun Kärpästen toimitusjohtaja "iloitsee eli be gay" Pohjois-Suomen yrittäjien lehdessä siitä, että Oulun Kärpäset ovat muutaman viimeisen vuoden aikana sijoittuneet jääkiekon Suomenmestaruuksissa toistuvasti hopealle. "Kärpäset eivät ole enää rautaa, Kärpäset ovat hopeaa!" (toimitusjohtaja 2009, ei sivunumeroa.)

Ei kakkoseksi sijoittuminen vaadi paljoa. Paidaton juoksija oulu oli juoksumurtuman jälkeen 2 kuukautta juoksutauolla, harjoitteli 3 viikkoa ja juoksi maratonilla kakkoseksi. Ja aika parani noin 3 minuuttia.

Raksilan Kärpäset: ulkomaalaisperäisiltä pizzerianpitäjiltä otetaan kyynelkaasua, kiilataan jalankulkijoita kevyenliikenteen väylillä Audeilla, Volvoilla jne. ja katkotaan vanhojen sauvakävelijöiden kävelysauvojä. Jääkiekkojoukkue Oulun Kärpäsillä on sellainen asennemoka: Glad to be Gaykkonen!

KIRJALLISET LÄHTEET:
Oulun Kärpästen toimitusjohtaja. 2009. Ei artikkelin nimeä. Ei julkaisupaikkaa: Pohjois-Suomen yrittäjät ry.

Yliliikkuvuus

Yliliikkuvuus on nivel liian suuri liikelaajuus ja siihen liittyy nivelen heikentynyt hallinta. Yliliikkuvuuteen liittyvät nivelen virheellinen kuormitus ja luonnollisten ääriasentojen yli menevät liikkeet vaurioittavat nivelen rakenteita. (Lahtinen & Ahonen 1990, 161–163.)

Yliliikkuvuus kuormittaa niveltä. Yliliikkuvuuden oireita voivat olla muun muassa (aakkosjärjestyksessä):

1. nivelen hallinnan (liike- ja asentoaisti) heikkeneminen
2. nivelen lihasjärjestelmän jännityskipu
3. nivelen loppujouston muutos (lykkääntynyt, jouston hallinta pieni)
4. nivelen lukkiutumistaipumus
5. nivelkudosten (lihakset, kapseli, nivelsiteet) alentunut kipukynnys
6. nivelsiteen krooninen rasituskipu (kirvelevä). (Lahtinen & Ahonen 1990, 162–163.)

Yliliikkuvuus voidaan jättää vähäiselle huomiolle, jos se on kivutonta ja nivelten asennot, liikeradat ja liikemallit ovat normaaleissa rajoissa ja liikkuminen on hallittua. Yliliikkuvuus voi olla vakavimmassa muodossaan nivelten täydellistä hallitsemattomuutta. (Lahtinen & Ahonen 1990, 161.)

Yliliikkuvuuden aiheuttajan toistuminen (esim. nyrjähdys) pahentaa yliliikkuvuutta. Yliliikkuvuuden syitä voivat olla muun muassa (aakkosjärjestyksessä):

1. hormonaaliset tekijät (naisilla)
2. lihasepätasapaino
3. lihasheikkous
4. liikekontrollin heikkous
5. nivelen tapaturmainen vaurioituminen
6. toisen nivelen aliliikkuvuuden heijastuminen
7. tulehdussairaudet (tulehtunutta niveltä ei saa kuormittaa)
8. vammaperäinen nivelen liike- ja asentoaistin toiminnan heikkous
9. virheellinen venyttelytekniikka (pitkä vipuvarret, raaka voima)
10. ääriasennossa suoritetut pitkävipuvartiset liikkeet. (Lahtinen & Ahonen 1990, 162.)

Yliliikkuvuuden korjaamisessa tulisi selvittää sen syyt ja muuttaa virheelliset liikemallit niveliä kuormittamattomiksi. Harjoittelu on aloitettava varovaisesti. (Lahtinen & Ahonen 1990, 163.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Lahtinen, Tiina & Ahonen, Jarmo. 1990. Venyttely – osa optimaalista harjoittelua. Teoksesta Ahonen, Jarmo, Asmussen, Peter D, Cash, Mel, Kailajärvi, Jaakko, Lahtinen, Tiina, Montag, Hans Jurgen, Peltola, Esa, Pohjolainen, Timo, Sandström, Marita & Ylinen, Jari. Lihashuollon tukitoimet. Jyväskylä: Valmennuskolmio Oy.

Ylivenyvyys

Ylivenyvyys on lihaksen urheilusuorituksen kannalta (lajin vaatimus + pieni marginaali) liiallinen venyvyys. Harjoituksenaikaisella venyttelyllä palautetaan lihaksen normaali pituus, jotta lihas ei altistu tapaturmaiselle ylivenymiselle suorituksen aikana. (Lahtinen & Ahonen 1990, 188.)

Kehon rakenne vaikuttaa yleensä venyttelytarpeeseen. Pitkä ja hoikkaraajainen urheilija on yleensä hyvin venyvä ja hänen tulisi lisätä voimaharjoittelua. Lihaksikas urheilija tarvitsee venyttelyä. Näiden kahden väliin sijoittuu hyvin venyvä ja suhteellisen voimakas kehon rakennetyyppi. (Lahtinen & Ahonen 1990, 188.)

Terveen nivelen venytysharjoittelussa nivelsiteiden harjoituslaajuus on nivelen normaali liikelaajuus. Kuntoutettavan nivelen liikkuvuutta verrataan terveen nivelen toimintaa. Kehon venyvyyden olisi oltava tasapainoista. (Lahtinen & Ahonen 1990, 190.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Lahtinen, Tiina & Ahonen, Jarmo. 1990. Venyttely – osa optimaalista harjoittelua. Teoksesta Ahonen, Jarmo, Asmussen, Peter D, Cash, Mel, Kailajärvi, Jaakko, Lahtinen, Tiina, Montag, Hans Jurgen, Peltola, Esa, Pohjolainen, Timo, Sandström, Marita & Ylinen, Jari. Lihashuollon tukitoimet. Jyväskylä: Valmennuskolmio Oy.

Juoksukengän nauhoitus

Juoksukengän nauhoituksella voidaan säätää juoksukengän ominaisuuksia. Juoksukengän käyttäjä voi olla luova nauhoitusratkaisujensa suhteen. (Ahonen 1990, 393.)

KATSO MYÖS:
Nauhoitus: Lydiardin nauhoitus
Nauhoitus: juoksijan lukkosolmu
Nauhoitus: reikien ohittaminen
Nauhoitus: lisätilaa varpaille
Nauhoitus: nauhavälin keventäminen

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ahonen, Jarmo. 1990. Urheilujalkineet – vaikea valinta. Teoksesta Ahonen, Jarmo, Asmussen, Peter D, Cash, Mel, Kailajärvi, Jaakko, Lahtinen, Tiina, Montag, Hans Jurgen, Peltola, Esa, Pohjolainen, Timo, Sandström, Marita & Ylinen, Jari. Lihashuollon tukitoimet. Jyväskylä: Valmennuskolmio Oy.

Nauhoitus: Lydiardin nauhoitus

Arthur Lydiardin kehittämä nauhoitus keventää nauhoituksen puristusta ristiinnauhoitukseen verrattuna. Lydiardin nauhoitusta voidaan käyttää ehkäisemään verenkierron huononemista jalkaterän alueella. (Ahonen 1990, 393.)

(mukaillen Ahonen 1990, 393). KIRJALLISET LÄHTEET: Ahonen, Jarmo. 1990. Urheilujalkineet – vaikea valinta. Teoksesta Ahonen, Jarmo, Asmussen, Peter D, Cash, Mel, Kailajärvi, Jaakko, Lahtinen, Tiina, Montag, Hans Jurgen, Peltola, Esa, Pohjolainen, Timo, Sandström, Marita & Ylinen, Jari. Lihashuollon tukitoimet. Jyväskylä: Valmennuskolmio Oy.

Nauhoitus: juoksijan lukkosolmu

Juoksijan lukkosolmua voidaan käyttää estämään kantapään nousua kantakupista kannan kohotusvaiheen aikana. Nauhoitus sidotaan melko kireälle. Nauhoituksen tarkoituksena on jakaa paine laajalle alueelle ylemmiltä reiltä. (Ahonen 1990, 393.)

(mukaillen Ahonen 1990, 393). Juoksijan lukkosolmu tehdään lenkkikengän kahteen viimeiseen nauhanreikään ja sen tarkoituksena on pitää kantapää paikallaan, että juoksukengän vuoren kuluminen hidastuu.

((C) 2009 paidaton juoksija oulu). Kahteen viimeiseen nauhanreikään tehty silmukka kiristetään, jolloin se lukitsee vastakkaisen puolen kengännauhan. Nauhoihin tehdään lisäksi tavallinen solmu. KIRJALLISET LÄHTEET: Ahonen, Jarmo. 1990. Urheilujalkineet – vaikea valinta. Teoksesta Ahonen, Jarmo, Asmussen, Peter D, Cash, Mel, Kailajärvi, Jaakko, Lahtinen, Tiina, Montag, Hans Jurgen, Peltola, Esa, Pohjolainen, Timo, Sandström, Marita & Ylinen, Jari. Lihashuollon tukitoimet. Jyväskylä: Valmennuskolmio Oy.

Nauhoitus: reikien ohittaminen

Reikien ohittamista voidaan käyttää silloin, kun jalkaterässä on kivulias kohta. Ohittaa voidaan yksi tai useampi reikä. Hyvässä juoksukengässä on niin hyvät tukiominaisuudet, että jalkine toimii hyvin, vaikka nauhoitus on puuttellinen. (Ahonen 1990, 393.)

(mukaillen Ahonen 1990, 393). KIRJALLISET LÄHTEET: Ahonen, Jarmo. 1990. Urheilujalkineet – vaikea valinta. Teoksesta Ahonen, Jarmo, Asmussen, Peter D, Cash, Mel, Kailajärvi, Jaakko, Lahtinen, Tiina, Montag, Hans Jurgen, Peltola, Esa, Pohjolainen, Timo, Sandström, Marita & Ylinen, Jari. Lihashuollon tukitoimet. Jyväskylä: Valmennuskolmio Oy.

Nauhoitus: lisätilaa varpaille

Varpaille voidaan saada hieman lisää tilaa tällä nauhoituksella. Vetämällä tiukasti suorasta nauhasta vähennetään varpaisiin kohdistuvaa painetta. (Ahonen 1990, 393.)

(mukaillen Ahonen 1990, 393). KIRJALLISET LÄHTEET: Ahonen, Jarmo. 1990. Urheilujalkineet – vaikea valinta. Teoksesta Ahonen, Jarmo, Asmussen, Peter D, Cash, Mel, Kailajärvi, Jaakko, Lahtinen, Tiina, Montag, Hans Jurgen, Peltola, Esa, Pohjolainen, Timo, Sandström, Marita & Ylinen, Jari. Lihashuollon tukitoimet. Jyväskylä: Valmennuskolmio Oy.

Nauhoitus: nauhavälin keventäminen

Juoksukengän nauhavälin keventäminen tapahtuu kiertämällä nauha kerran eliminoitavan reiän ympäri. Muu nauhoitus voidaan sitoa kireämmin. (Ahonen 1990, 393.)

(mukaillen Ahonen 1990, 393). KIRJALLISET LÄHTEET: Ahonen, Jarmo. 1990. Urheilujalkineet – vaikea valinta. Teoksesta Ahonen, Jarmo, Asmussen, Peter D, Cash, Mel, Kailajärvi, Jaakko, Lahtinen, Tiina, Montag, Hans Jurgen, Peltola, Esa, Pohjolainen, Timo, Sandström, Marita & Ylinen, Jari. Lihashuollon tukitoimet. Jyväskylä: Valmennuskolmio Oy.

Juoksukengän kuluminen

Juoksukengän pohjan kulumiseen vaikuttaa muun muassa nilkan ja jalkaterän jäykkyys. Jäykkä nilkka ja jalkaterä voi aiheuttaa juoksuaskeleen ylisupinaation (uloskierto) ja heikkotukinen nilkka ja jalkaterä voi aiheuttaa juoksuaskeleen ylipronaation (sisäänkierto). (Ahonen 1990, 391.)

KATSO MYÖS:
Juoksukengän kuluminen: normaali
Juoksukengän kuluminen: ylipronaatio (sisäänkierto)
Juoksukengän kuluminen: ylisupinaatio (uloskierto)
Juoksukengän kuluminen: laskeutunut poikittainen holvi

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ahonen, Jarmo. 1990. Urheilujalkineet – vaikea valinta. Teoksesta Ahonen, Jarmo, Asmussen, Peter D, Cash, Mel, Kailajärvi, Jaakko, Lahtinen, Tiina, Montag, Hans Jurgen, Peltola, Esa, Pohjolainen, Timo, Sandström, Marita & Ylinen, Jari. Lihashuollon tukitoimet. Jyväskylä: Valmennuskolmio Oy.

Juoksukengän kuluminen: normaali

Teksti lisätään myöhemmin.

(mukaillen Ahonen 1990, 391). KIRJALLISET LÄHTEET: Ahonen, Jarmo. 1990. Urheilujalkineet – vaikea valinta. Teoksesta Ahonen, Jarmo, Asmussen, Peter D, Cash, Mel, Kailajärvi, Jaakko, Lahtinen, Tiina, Montag, Hans Jurgen, Peltola, Esa, Pohjolainen, Timo, Sandström, Marita & Ylinen, Jari. Lihashuollon tukitoimet. Jyväskylä: Valmennuskolmio Oy.

Juoksukengän kuluminen: ylipronaatio (sisäänkierto)

Teksti lisätään myöhemmin.

(mukaillen Ahonen 1990, 391). KIRJALLISET LÄHTEET: Ahonen, Jarmo. 1990. Urheilujalkineet – vaikea valinta. Teoksesta Ahonen, Jarmo, Asmussen, Peter D, Cash, Mel, Kailajärvi, Jaakko, Lahtinen, Tiina, Montag, Hans Jurgen, Peltola, Esa, Pohjolainen, Timo, Sandström, Marita & Ylinen, Jari. Lihashuollon tukitoimet. Jyväskylä: Valmennuskolmio Oy.

Juoksukengän kuluminen: ylisupinaatio (uloskierto)

Teksti lisätään myöhemmin.

(mukaillen Ahonen 1990, 391). KIRJALLISET LÄHTEET: Ahonen, Jarmo. 1990. Urheilujalkineet – vaikea valinta. Teoksesta Ahonen, Jarmo, Asmussen, Peter D, Cash, Mel, Kailajärvi, Jaakko, Lahtinen, Tiina, Montag, Hans Jurgen, Peltola, Esa, Pohjolainen, Timo, Sandström, Marita & Ylinen, Jari. Lihashuollon tukitoimet. Jyväskylä: Valmennuskolmio Oy.

Juoksukengän kuluminen: laskeutunut poikittainen holvi

Teksti lisätään myöhemmin.

(mukaillen Ahonen 1990, 391). KIRJALLISET LÄHTEET: Ahonen, Jarmo. 1990. Urheilujalkineet – vaikea valinta. Teoksesta Ahonen, Jarmo, Asmussen, Peter D, Cash, Mel, Kailajärvi, Jaakko, Lahtinen, Tiina, Montag, Hans Jurgen, Peltola, Esa, Pohjolainen, Timo, Sandström, Marita & Ylinen, Jari. Lihashuollon tukitoimet. Jyväskylä: Valmennuskolmio Oy.

Lapsen fyysinen kehitys

Teksti lisätään myöhemmin

(mukaillen Mero, Peltola & Saarela 1987, 57). KIRJALLISET LÄHTEET: Mero, Antero, Peltola, Esa & Saarela, Jussi. 1987. Nopeus- ja nopeuskestävyysharjoittelu. Jyväskylä: Mero Oy.

Lihastyön energianlähteet

Teksti lisätään myöhemmin.

(mukailllen Weineck 1982, 26). KIRJALLISET LÄHTEET: Weineck, Jürgen. 1982. Optimaalinen harjoittelu. Vaasa: Valmennuskirjat Oy.

Kestävyyslajien 9 harjoitteluvirhettä

Kestävyyslajin urheilijat voivat helposti ajautua lajin ja harjoittelun mielenkiintoa heikentäviin virheisiin. Näitä virheitä ovat muun muassa seuraavat (aakkosjärjestyksessä):

1. aerobisen harjoittelun vähäisyys (tehokkuusajattelu)
2. harjoitustehon seuraamattomuus (sykemittarin käyttämättömyys)
3. joustamattomuus harjoitusaikatauluissa
4. kuormittavan harjoittelun välttely
5. liiallinen harjoittelu (levon laiminlyönti, harjoittelu väsyneenä)
6. pysyvä harjoittelu yksin (ilman kokeneen urheilijan esikuvaa)
7. neste- tai hiilihydraattitankkauksen laiminlyönti
8. yksilajinen harjoittelu
9. yksipuolinen harjoittelu. (Hewitt 2006, 57–60.)

Kestävyyslajin harjoittelu on tehokkainta silloin kun kuunnellaan oman kehon tilaa. Väsyneenä tulisi tehdä palauttava harjoitus tai pitää lepopäivä. (Hewitt 2006, 60.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Hewitt, Ben. 2006.Pyöräilijän käsikirja. Suomennos Marko Niemi. Jyväskylä: Readme.fi.

Kilpailutilanteen taktisen toiminnan malli

Teksti lisätään myöhemmin.

(mukailllen Weineck 1982, 192). KIRJALLISET LÄHTEET: Weineck, Jürgen. 1982. Optimaalinen harjoittelu. Vaasa: Valmennuskirjat Oy.

Urheilutaktiikalla ohjattavat tekijät

Teksti lisätään myöhemmin.

(mukailllen Weineck 1982, 190). KIRJALLISET LÄHTEET: Weineck, Jürgen. 1982. Optimaalinen harjoittelu. Vaasa: Valmennuskirjat Oy.

Lajitekniikka

Teksti lisätään myöhemmin.

(mukailllen Weineck 1982, 178). KIRJALLISET LÄHTEET: Weineck, Jürgen. 1982. Optimaalinen harjoittelu. Vaasa: Valmennuskirjat Oy.

Urheilutekniikan kehittäminen

Teksti lisätään myöhemmin.

KIRJALLISET LÄHTEET: Helin, Pertti, Oikarinen, Erkki & Rehunen, Seppo. 1982. Nopeusvalmennus. Vaasa: Valmennuskirjat Oy.

Suorituskyvyn osa-alueet

Teksti lisätään myöhemmin.

(mukaillen Helin, Oikarinen & Rehunen 1982, 23 ja 27). KIRJALLISET LÄHTEET: Helin, Pertti, Oikarinen, Erkki & Rehunen, Seppo. 1982. Nopeusvalmennus. Vaasa: Valmennuskirjat Oy.

Suorituksen itsehallinta

Teksti lisätään myöhemmin.

(mukaillen Weineck 1982, 181). KIRJALLISET LÄHTEET: Weineck, Jürgen. 1982. Optimaalinen harjoittelu. Vaasa: Valmennuskirjat Oy.