Lajitaito voidaan havaita liikkeissä suoritustekniikan hallintana ja taitavuutena. Taitavuus jaetaan lisäksi yleistaitavuuteen ja lajikohtaiseen taitavuuteen. (Helin, Oikarinen & Rehunen 1982, 31.)
Lajitaidon oppimisen valmius määräytyy urheilijan perittyjen ja hankittujen (valmentautuminen) lähtökohtien pohjalta. Jako voidaan tehdä myös perustuen urheilijan henkilökohtaisten ominaisuuksien ja urheilulajin lajikohtaisten ominaisuuksien perusteella. (Helin, Oikarinen & Rehunen 1982, 29.)
Urheilijakohtaisella lajianalyysillä selvitetään lajitaidon oppimisen valmiustaso. Urheilija henkilökohtaisiin ominaisuuksiin perustuvia lajitaidon oppimisen valmiuteen vaikuttavia tekijöitä ovat (pääosin aakkosjärjestyksessä):
- aistien kunto
- fyysinen rakenne
- peruskunto
- muut koordinaatioon vaikuttavat tekijät
- psyykkiset tekijät
- sukupuoli
- tilasta johtuvat tekijät
- ympäristöstä johtuvat tekijät. (Helin, Oikarinen & Rehunen 1982, 29.)
- biomekaaniset tekijät
- fysiologiset tekijät
- pedagogiset tekijät
- psyykkiset tekijät
- motoriset tekijät
- sosiaaliset tekijät. (Helin, Oikarinen & Rehunen 1982, 29.)
KIRJALLISET LÄHTEET:
Helin, Pertti, Oikarinen, Erkki & Rehunen, Seppo. 1982. Nopeusvalmennus. Vaasa: Valmennuskirjat Oy.
Mero, Antti, Peltola, Esa & Saarela, Jussi. 1987. Nopeus- ja nopeuskestävyysharjoittelu. Jyväskylä: Mero Oy.