Runo: Likkituu palaa part 3/3

Likkituu (nimi muutettu yksityisyyden suojelemiseksi), moi.

LIKKITUU PALAA PART 3/3

Likkituu, palaa mun sydämeen, tai pysyy, jos jo käyt siellä.
Rantaan yön vie lauluineen, ei kukaan, ei mitään kiellä.
Katoaa, hajoaa, uni tuuleen vajoaa, tyhjä tyhjää kajoaa.
Lennä, anna mennä, kaste laakson aamuun saa.

Likkituu, palaa mun sydämeen, tai jää, jos oot perillä.
Joskus toivon sun kadonneen, joskus kuljen merillä.
Unohtaa, kadottaa, uni tuulen muodon ottaa, jättää taa.
Lennä, anna mennä, kaste laakson puron solinassa jaa.

Likkituu, palaa mun sydämeen, tai helky, jos oot sen sisäs'.
Palatseihin mantereen kadonneen katos' kerran isäs'.
Pelottaa, rakastaa, uni toden karkottaa, totta tarkottaa.
Lennä, anna mennä, kaste laakson, katse, taivas, maa. ((c) 2009 paidaton juoksija oulu.)

Runo: Likkituu palaa part 2/3

Likkituu (nimi muutettu yksityisyyden suojelemiseksi), moi.

LIKKITUU PALAA PART 2/3

Likkituu palaa mun sydämeen, antaa tuskaan mennä.
Aamuyön sateeseen ei yks'kään Airfrance lennä.
Tähdenlennossa rakkaan näin, nyt on lunta vierelläin,
on kai hyvä olla näin, siks' tähän jäin.

Likkituu palaa mun sydämeen, antaa sateen laata.
Tuleens' ja katseeseens' väsyä en saata.
Meen, tuun, jään, sen voin valallani taata.
Heitän menneen menneeseen, ei oo satuun maata.

Likkituu palaa mun sydämeen, antaa talven kuolla,
haavat kaikkein syvimmät ajan sallin nuolla.
Laaksoihin kukkiviin tiemme pitkä huolla,
Sammal kasvaa kiviin joita jumalat ei puolla. ((c) 2009 paidaton juoksija oulu).

Runo: Likkituu palaa part 1/3

Likkituu (nimi muutettu yksityisyyden suojelemiseksi), moi.

LIKKITUU PALAA PART 1/3

Likkituu palaa mun sydämeen, tekee yöstä hellän.
Kaste kuiskaa: "Vuoks' sateen aamuun kimmellän."
Tahdon seisahtuneen kellon, hiljetyneen ajan sen,
menneen kesän kukkapellon, kaipuun kaukaisen.

Likkituu palaa mun sydämeen, laulus' sille anna.
Joki tahtoo tien mereen, vettä puroon kanna.
Kuu katseineen on alaston, armoilla tuulien,
viima kulkee lohdotun huulilla Juulien.

Likkituu palaa mun sydämeen, nyt on oikee hetki,
tähtisiltaa taivaaseen alkaa sydänretki.
Kovan päivän jälkeen kevät hiljainen kuin nainen,
kyynelistä helmet teen, oot niistä jokainen. ((c)
2009 paidaton juoksija oulu.)

Taijinyrkkeily: toinen tönii -harjoite

Taijinyrkkeilyn toinen tönii -harjoite (toi shou) on harjoitustiloissa ja -tilanteessa suoritettava pariharjoitus, jossa vastustaja pyrkii kaatamaan sinut (saamaan pois tasapainosta) hellästi mutta harkitusti joko yhtä tai kahta kättä käyttäen. Harjoituksen aikana voi havainnoida tönimisen vaikutuksesta oman mielensä tilaan. (Robinson 2009, 126.)

Tärkeää: Toinen tönii -harjoitetta ei ole tarkoitettu koulukiusaajien tekosyyksi väkivallan käyttöön. Töniminen voi johtaa rikostutkintaan. (tämä ei ole juridisesti sitova lausunto).

Toinen tönii -harjoite on tarkoitettu Taijinyrkkeilyn harjoitukseksi, eikä se sovellu esimerkiksi leikiksi. Väkivalta ei ole leikkiväline. Älä kokeile tätä kotona.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Robinson, Ronnie. 2009. Taiji – Opas aloittelijoille: Opi Taijin perusteet kotona. Suomentanut Julia Donner. Singapore: Schildts Kustannus.

Taijinyrkkeilyn 10 perustaa

Taijinyrkkeilyn 10 perustaa ovat periaatteita, joihin perustuu taijinyrkkeilyn lajinmukainen suoritustekniikka. Kukin perusta tulisi opetella yksi kerrallaan kunnes ne kaikki ohjaavat suoritusta harjoituksen aikana. (Robinson 2009, 33–35.)

"Suurin pehmeys tuo esiin suurimman kovuuden" (mukaillen Taijiquamin klassikko teoksesta Klemola 1990, 42).

"Taiji (tässä: -harjoitus) virtaa suuren joen tavoin pysähtymättä hetkeksikään" (mukaillen Taijiquamin klassikko teoksesta Klemola 1990, 43).

"Aloita harjoitus syvällä uloshengityksellä. Vastavirtaava hengitys sekä kehon, käsien ja mielen kuuntelu harjoituksen aikana." (Klemola 1990, 51.)

Taijinyrkkeilyssä tyhjä mieli keskittyy luomaan tien liikkeelle. Taijinyrkkeilyn 10 perustaa ovat (aakkosjärjestyksessä):

1. hallitse apinamieli tyhjän mielen -tekniikalla
2. jatka liike alun jälkeen loppuun yhtenä virtana (pysähtynyt liike tekee haavoittuvaksi)
3. pidä hartiat ja käsivarret rentoina
4. pidä lantio ja keskivartalo rentona
5. pidä rintakehä rentona ja selkä suorana
6. pidä pää ryhdikkäänä ja kasvot rentoina
7. pidä liikkeet tasapainoisina ja jatkuvina
8. säilytä mielen tyyneys fyysisestä, psyykkisestä ja tunneväkivallasta huolimatta
9. tuo liike esiin mielen, älä kehon kautta (voima seuraa huomioiden suuntaa)
10. tunnista kehon ja mielen tila ja liike tyhjän ja täyden välillä. (Klemola, 39–43.)

Taijinyrkkeilyssä harjoitus edellyttää täydellistä keskittymistä. Taijinyrkkeilyn harjoittelu vaatii jatkuvaa ja pitkäjänteistä työtä, siihen kuluu yleensä koko elämä. (Klemola 1990, 49 ja 63–64.)

PS. Näyttää siltä, että Julia Donner tyttö on "suomentanut" (10 kohdan lista) tekstin lähes suoraan copypastaamalla Klemolan kirjasta.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Klemola, Timo. 1990. Taiji – Liikettä hiljaisuudessa – Hiljaisuutta liikkeessä. Keuruu: Otava.
Robinson, Ronnie. 2009. Taiji – Opas aloittelijoille: Opi Taijin perusteet kotona. Suomentanut Julia Donner. Singapore: Schildts Kustannus.

Juurtuminen

Juurtuminen (uppoaminen) on Taijinyrkkeilyyn ja muun muassa karateen kuuluva käsite, joka tarkoittaa kehon ja sen liikkeiden tukemista alustaan. Juurtumisen tarkoitus on säilyttää kehon fyysinen ja psyykkinen tasapaino sekä mahdollistaa voiman tehokas käyttö. (Klemola 1998, 22 ja Robinson 2009, 40–41.)

Juurtumista voidaan harjoitella muun muassa ajattelemalla alavartalo täydeksi (rentouden tuoma paino) ja ylävartalo tyhjäksi (rentouden tuoma keveys). Juurtuneena energia asettuu alavartaloon ja ylävartaloon asettuu tyyni ja tasapainoinen mieli. Tässä tilassa väkivaltaiseen käyttäytymiseen voidaan vastata harkituilla toimenpiteillä. (Robinson 2009, 40–41.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Klemola, Timo. 1998. Zen-karate. Keuruu: Otava.
Robinson, Ronnie. 2009. Taiji – Opas aloittelijille: Opi Taijin perusteet kotona. Suomentanut Julia Donner. Singapore: Schildts Kustannus.

Abilene-paradoksi (The Abeline Paradox)

Abilene-paradoksi (The Abeline Paradox (1988), Jerry B. Harvey) on ryhmän sosiaalinen tilanne, jossa on tehty yksimielisesti huono päätös josta kukaan ei lopullisesti kanna vastuuta. Abline-paradoksin perussyynä pidetään ryhmäajattelua. (Ollila 2008, 315–316 ja 319–320.)

"Kameli on kometian suunnittelema hevonen" (Jerry B. Harvey teoksessa Ollila 2008, 319).

Abilene-paradoksin syynä pidetään yhteisön puuttuvaa kykyä johtaa yksimielisyyttä. Abilene-paradoksin vaiheet ovat (aikajärjestyksessä):

1. yhteisön jäsenet ovat yksilöinä yksimielisiä ratkaistavan asian luonteesta
2. yhteisön jäsenet ovat yksilöinä yksimielisiä oikean ratkaisun luonteesta
3. yhteisön jäsenet epäonnistuvat tiedonvaihdossa
4. yhteisön jäsenet tekevät päätöksen ilman oikeita tietoja
5. yhteisön jäsenet siirtävät syyn syntipukeille yhteisön sisällä
6. yhteisön jäsenet eivät muuta toimintatapojaan (pyri tehokkaaseen yksimielisyyden johtamistapaan). (Ollila 2008, 316–317.)

Suurin Abilene-käyttäytymisen syy on ryhmästä karkottamisen pelko ("Viestintuoja heitetään susilauman raadeltavaksi"). Abiline-paradoksin järjellinen ristiriita on siinä, että välttelemällä alkuperäistä alkuperäisen asian ratkaisua tulokseksi saatiin samansuuntainen ongelma, mutta suurempana (pieni tuho muuttui suureksi tuhoksi). (Ollila 2009, 317–319.)

Hyvässä yhteisöllisessä päätöksenteossa pidetään "pää kylmänä ja sydän lämpimänä." Abilene-paradoksi mahdollistuu silloin kun yhteisön "pää on lämmin ja sydän kylmä", jolloin toiminta on mukavaa mutta tosiasioista piittamatonta. Muita ryhmiä kohtaan "pää on kylmä ja sydän myös." (Ollila 2009, 391.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ollila, Maija-Riitta. 2008. Lauman valta. Juva: Edita Bookwell.

Aikahyvinvointi

Aikahyvinvointi on tila, jossa ihmisellä on vapaus suorittaa tarvittavat tehtävät oman aikataulunsa ja rytminsä (persoonan ja temperamentin ominaisuuksien) mukaan (sisäinen ohjautuminen). Aikahyvinvoinnin katsotaan luovan mahdollisuuden korkealle tuottavuudelle. (Salminen & Heiskanen 2009, 74.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Salminen, Jari & Heiskanen, Piritta. 2009. Taltuta kiire – Viisi askelta tehokkaaseen ajankäyttöön. Hämeenlinna: Talentum.

Monisuorittaminen

Monisuorittaminen on työskentelytapa, jossa useita eri tavoitteisiin kuuluvia tehtäviä pyritään tekemään osittaen aikaa kullekin tehtävälle lyhyitä hetkiä peräjälkeen. Monisuorittamisesta oletetaan että eri tehtävät eivät häiritse toistensa tehokasta suorittamista. (Ollila 2008, 91.) Monisuorittamisen tieotekninen rinnaste on moniajo (prosessorin prosessiajan jakaminen eri prosesseille peräjälkeen).

Yksisuorittamisen suomalainen iskulause: "Minä juon nyt kahvia." (Harri Holkeri (Suomen pääministerikaudella))

Monisuorittamisen seuraus on läsnäolon tunteen menettäminen. Elämästä ei synny eikä jää mieleen elämyksiä. (Ollila 2008, 92.)

"Joudumme päiviemme lopulla toteamaan, että aika on täynnä, mutta elämämme ei ollutkaan täynnä. Se oli onttoa ja ohutta, koska me olimme siitä poissa." (Ollila 2008, 92.)

Monisuorittaminen on arkiajattelun ("monta on parempi kuin yksi, aina ja ehdottomasti!") mukaan tehokkaampaa kuin yksisuorittaminen. Yksisuorittamista pidetään usein tekijänä, joka mahdollistaa korkean suorituskyvyn ja tuottavuuden keskittymistä edellyttävissä tehtävissä. (Salminen & Heiskanen 2009, 38–41.)

PS. Käytännön esimerkki monisuorittamisesta on esimerkiksi naisille suositeltava lantionpohjanlihasten voimistamisen harjoitukset television katselun aikana, vastaten samalla sähköposteihin lukien lapselle iltasatua ja miehelle työohjeita tämän korjatessa tietokonetta samalla valmistaen iltapalaa.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ollila, Maija-Riitta. 2008. Lauman valta. Juva: Edita Bookwell.
Salminen, Jari & Heiskanen, Piritta. 2009. Taltuta kiire – Viisi askelta tehokkaaseen ajankäyttöön. Hämeenlinna: Talentum.

Harjoitus 31.12.2009

10 km ja teho 1/5. Harmaa päivä ja tuulee.

Päivän valmentautumisohje 1: "Tulkaa lasten kaltaisiksi, sillä heidän on tie."

Päivän valmennussitaatti 1: "Älä kävele päässäni likaisilla jaloilla" (Zen-sanonta).

Tulehtunut varvas. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Sosiaalinen röyhkeys

Sosiaalinen röyhkeys on käyttäytymismalli, jossa henkilö vuorovaikutustilanteessa pyrkii käyttämään tilannetta yksipuolisesti hyväkseen. Sosiaalinen röyhkeys on vastakkainen ilmiö sosiaaliselle vastavuoroisuudelle. (Ollila 2008, 84).

"Viime vuosina Suomessa näyttää yleistyneen käyttäytyminen, jossa ensi (ovesta) menijää ihaillaan, koska se nähdään vallan osoituksena, kykynä ottaa valtaa ilman ansioita" (mukaillen Ollila 2005, 84).

Sosiaalinen röyhkeys ei ole moraalisesti hyväksyttävää ja se heikentää yhteisöllisyyttä. Ihmisen onnistunut vastavuoroisuusprosessi sisältää taidon pyytää ja antaa. (Ollila 2005, 84–85.)

PS. Näitä sosiaalisia Röyhkiä esiintyy Raksilan Prisman ovissa.
PSS. Jokainen sosiaalinen Röyhkä on keskisormen arvoinen.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ollila, Maija-Riitta. 2008. Lauman valta. Juva: Edita Bookwell.

Simplismi

Simplismi (eng. simple live; simple living) on (tuotteistettu) oppi yksinkertaisesta elämästä. Simplismi selittää monimutkaisten ja monimuotoisten järjestelmien (muun muassa sosiaaliset verkot, talous, teknologia) toiminnan näennäisesti luotettavilla pelkistyksillä tarjoten näennäisen tunteen elämänhallinnasta. (Ollila 2008, 87–89.)

"Suuren yksinkertaisen päivä on tuleva" (Gunnar Björling teoksesta Ollila 2008, 87).

"Höpsismi on tie, totuus ja elämä!" (mukaillen Aku Ankka).

Simplismi on arkiajattelun eräs muoto (Ollila 2008, 88). Elämän monimuotoisuuden hallinnan tavoitteluun paras keino on oma monimuotoistuminen (Csikszentmihalyi 2005, ei sivunumeroa).

KIRJALLISET LÄHTEET:
Csikszentmihalyi, Mihaly. 2005. Flow – elämän virta – Tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu. Suomennos Ritva Hellsten. Tallinna: Rasalas Kustannus.
Disney, Walt. ei julkaisuvuotta. Aku Ankka. ei painopaikkaa: ei kustantajaa.
Ollila, Maija-Riitta. 2008. Lauman valta. Juva: Edita Bookwell.

Beibiloun -johtaminen

Beibiloun -johtaminen on johtamista, jossa johdettaville ollaan ystävällisiä, jossa johtajat ovat aina johdettavien ulottuvilla ja jossa ruoka on hyvää. Babylon on raamatussa lasten johtama valtakunta. (Ollila 2009, 164–165.)

"Rajan tulee liittyä unelman toteutumiseen!" (mukaillen Ollila 2008, 167).

"Rajan asettaja voi opettaa ja valvoa rajaa vain esimerkillään" (Ollila 2008, 167).

"Nopean muutoksen monikulttuurisessa maailmassa oma ymmärrys rajojen asettamisen vastuusta on tärkeämpää kuin koskaan. Rajojen on suojattava positiivisia arvoja" (mukaillen Ollila 2008, 165).

Lasten kasvatus on pelkkää muutosta, joka edellyttää uusia unelmia ja rajoja. Kasvatuksen tehtävä on luoda ihmiselle taito asettaa hyödyllisiä rajoja ja taito oppia ylittämään elämää rajoittavia rajoja. Johtaminen on vastuuta hyödyllisten rajojen asettamisesta. (Ollila 2009, 165.)

"Väite, että lapsi kasvaa sillä, että hänelle luodaan turhaumia, on mieltä vailla. Lapsi oppii vanhemmiltaan vain itse tuottamaan turhautumia" (mukaillen Ollila 2009, 167.)

"Työntekijälle luotu turhauma heikentää tuottavuutta. Työn rajat on soviteltava työntekijäkohtaisesti, muuten yritys on suurissa vaikeuksissa" (mukaillen Ollila 2008, 168.)

Johtajan tehtävä ei ole luoda johdettavilleen turhaumia. Johtajan tehtävä on luoda johdettavilleen keinoja käsitellä turhaumia. (Ollila 2009, 167.)

PS. ... Beibiloun -valmentautuminen...

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ollila, Maija-Riitta. 2008. Lauman valta. Juva: Edita Bookwell.

Heikko signaali

Heikko signaali on tieto, joka ennakoi merkittävän muutoksen luonnetta. Heikon signaalin vaikutuksen ennakointi voi olla vaikeaa. Informaation elinkaaressa heikko signaali esiintyy idean luomistyössä. (Solatie & Mäkeläinen 2009, 193 ja 195–196.)

"Meri on suuri joukko vesipisaroista jotka ovat sataneet yksittäisinä vuosia sitten" (paidaton juoksija oulu)

"Todelliseen heikkoon signaaliin kuuluu uhka naurunalaiseksi joutumisesta" (mukaillen Solatie & Mäkeläinen 2009, 194).

"Tulevaisuuden mahdollisuuksille on avattava silmät ja katse on osattava kohdistaa sinne, missä mahdollisuus on luomassa itsensä" (mukaillen Solatie & Mäkeläinen 2009, 197).

Heikon signaalin käsite on ollut käytössä 1970-luvulta alkaen. Heikon signaalin luonnetta voidaan kuvailla seuraavilla asioilla (aakkosjärjestyksessä):

1. arvioidaan usein asiantuntijapiireissä merkitykseltään vähäiseksi
2. kypsyy ja muodostuu valtavirraksi viiveajan jälkeen
3. luo mahdollisuuden kasvaa, kehittyä ja oppia
4. on tiedon vastaanottajasta odottamaton ja uusi
5. tuo mahdollisuuden menestyä tai uhan hävitä
6. vaikuttaa tiedon vastaanottajan toimintaympäristöön
7. voi olla vaikea havaita muun tiedon ja kohinan virrasta. (Solatie & Mäkeläinen 2009, 193–195.)

Heikkojen signaalisen tutkiminen koostuu järjestelmällisestä ja jatkuvasta aineistonkeruusta, käsitteiden määrittelystä, aineiston järjestelemisestä, analysoinnista ja johtopäätösten teosta (ennusteet, nousevat toimintamallit, skenaariot, trendiaihiot, tulevaisuuskuva jne.). Heikon signaalin voima on suhteessa niiden esiintymislukumäärään ja sen muodostamissa yhdistelmissä muiden heikkojen signaalien kanssa. (Solatie & Mäkeläinen 2009, 196–197.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Solatie, Jim & Mäkeläinen, Mika. 2009. Ideasta innovaatioksi – Luovuus hyötykäyttöön. Hämeenlinna: Talentum.

Lapsen (1–6-vuotta) kehonliikkeiden hallintataidon ohjaus

Lapsen (1–6-vuotta) kehonliikkeiden hallintataidon ohjaus edellyttää ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen kehitykseen liittyvien asioiden yleispiirteiden tuntemista. Kehonliikkeiden hallintataidon ohjauksen, opetuksen ja valmentautumisen tulee olla monipuolista. Liikkeiden hallintataito luo pohjan lapsen (7–11-vuotta) lajitaitojen kehittämiselle. (Mero & Numminen 1990, 53–55.)

Keholiikkeiden hallintataidon kehityksen optimi on ikävaiheessa 1–6-vuotta. Kehon hallintataidon osa-alueet ovat (aakkosjärjestyksessä):

1. erottelukyky (kehon asentojen, liikkeiden ja lihasten rentous/jännitystilan tunnistaminen; liikkeiden ja lihastyö taloudellisuus ja tarkkuus)
2. reagoimiskyky (liikevastineen suorittaminen ärykkeen jälkeen)
3. rytmittämiskyky (liikkeiden ja liikkumisen ajoittaminen ajan, liikken keston ja nopeuden suhteen)
4. sopeuttamiskyky (opittujen liikemallien soveltaminen toisissa olosuhteissa)
5. suuntautumiskyky (kehon ja sen liikkeiden suunnan ohjaus kolmiulotteisessa ympäristössä ajan, asennon ja tilan suhteen)
6. tasapainokyky (liikkuen ja paikallaan pysyen)
7. yhdistämiskyky (eri liikemallien yhdistäminen (esim. juoksu + hyppy -> pituushyppy). (Mero & Numminen 1990, 53–55.)

Lapsen (1–6-vuotta) kehonliikkeiden hallintataidon ohjaus kehittää hermoston, lihaksiston ja psyykkisen järjestelmän toimintaa eli koordinatiivisiä edellytyksiä. Lapsen liikkeiden ja liikkumisen kehittyminen kehittää lapesn yleistaitoja. (Mero & Numminen 1990, 53.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Mero, Antero & Numminen, Pirkko. 1990. Perusteet lasten ja nuorten harjoittelussa teoksesta Mero, Antero, Vuorimaa, Timo & Häkkinen, Keijo; Lasten ja nuorten harjoittelu. Jyväskylä: Mero Oy.

Lasten ja nuorten harjoittelun painottuminen

Teksti lisätään myöhemmin (jos joku pyytää kauniisti).

(mukaillen Mero, Peltola & Saarela 1987, 109). KIRJALLISET LÄHTEET: Mero, Antti, Peltola, Esa & Saarela, Jussi. 1987. Nopeus- ja nopeuskestävyysvalmennus. Jyväskylä: Mero Oy.

Lapsen (1–6-vuotta) juoksuohjaus

Lapsen juoksuohjaus edellyttää ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen kehitykseen liittyvien asioiden yleispiirteiden tuntemista. Lapset (0–18-vuotta) oppivat juoksun perustaidot yleensä neljännen ja kuudennen ikävuoden välillä. (Mero & Numminen 1990, 57–59.)

Lapsen (1–6-vuotta) harjoittelun ohjaamisessa, opetuksessa ja valmentautumisessa tulee pääpainon olla monipuolisten kehon liikkeiden hallintataidon (erottelukyky, reaktiokyky, rytmittämiskyky, sopeutumiskyky, suuntatutumiskyky, tasapainokyky ja yhdistelykyky) kehittämisessä. Liikkeiden hallintataito luo pohjan lapsen (7–11-vuotta) lajitaitojen kehittämiselle. (Mero & Numminen 1990, 53–55.)

Lapsen (0–18-vuotta) tuki- ja liikuntaelimistö ei vielä mahdollista kaikilta osin teknisesti oikeaa juoksutekniikkaa. Lasten juoksuohjaus on osa yleistaitojen (muita ovat muun muassa heittäminen, hyppääminen, kiinniottaminen ja kävely) kehittämistä. (Mero & Numminen 1990, 55–59.)

KATSO MYÖS:
Juoksuharjoittelua tukevia tekijöitä
Juoksutekniikan kehittäminen
Juoksutekniikka (Virén)
Juoksutekniikka: juoksijan ajatusmaailma
Juoksutietoisuus
Kestävyysjuoksijan käsitekniikka
Kestävyysjuoksutekniikan hallinta
Kestävyysjuoksutekniikan virheiden syyt
Kestävä kantti

KIRJALLISET LÄHTEET:
Mero, Antero & Numminen, Pirkko. 1990. Perusteet lasten ja nuorten harjoittelussa teoksesta Mero, Antero, Vuorimaa, Timo & Häkkinen, Keijo; Lasten ja nuorten harjoittelu. Jyväskylä: Mero Oy.

Juoksutekniikka: Juoksijan ajatusmaailma

Juoksijan ajatusmaailma on ryhmä juoksutekniikan periaatteita, jotka toimivat pohjana oikealle juoksutekniikalle. Juoksutekniikan harjoittelu tulisi tehdä kokonaissuoritusta tehden (ts. juoksemalla). (Mero & Numminen 1990, 57–59.)

Oikessa juoksutekniikassa kehon voimantuotto käytetään eteenpäin vievän voiman tuottamiseen ja vartalon asennon säilyttämiseen. Juoksijan ajatusmaailmaan, juoksutekniikan periaatteisiin, kuuluvat seuraavat asiat:

1. lantio ylös
2. lantio eteen
3. painetaan jalka alle (jalka koskettaa juoksualustaa pystysuunnassa vartalon painopisteen alapuolella)
4. isketään jalkaterällä ja kuopaistaan (pyyhkäisevä veto juoksualustaan juoksun suunnassa)
5. tarkkaillaan käsiä. (kädet liikkuvat juoksun suunnassa ja vartalon etupuolella). (Mero & Numminen 1990, 57–59.)

Lantion hallinta mahdollistaa suuren voimantuoton ja yhdessä rullaavan askeleen kanssa pienen jarrutusvaikutuksen. Pyyhkäisevä askel suuntaa voiman eteenpäin vieväksi liikkeeksi. Yhdessä jalan painamisen kanssa pyyhkäisevä askel muodosaa rullaavan askeleen. Käsien liike on vastaliike ja rytmittäjä jalkojen liikkeille. (Mero & Numminen 1990, 57–59.)

KATSO MYÖS:
Juoksuharjoittelua tukevia tekijöitä
Juoksutekniikan kehittäminen
Juoksutekniikka (Virén)
Juoksutietoisuus
Kestävyysjuoksijan käsitekniikka
Kestävyysjuoksutekniikan hallinta
Kestävyysjuoksutekniikan virheiden syyt
Koordinaatioharjoittelu
Kestävä kantti

KIRJALLISET LÄHTEET:
Mero, Antero & Numminen, Pirkko. 1990. Perusteet lasten ja nuorten harjoittelussa teoksesta Mero, Antero, Vuorimaa, Timo & Häkkinen, Keijo; Lasten ja nuorten harjoittelu. Jyväskylä: Mero Oy.

Monitavoiteoptimointi

Monitavoiteoptimointi on tilanne, jossa samanaikaisesti pyritään saavuttamaan useita eri tavoitteita tai noudattamaan useita eri sääntöjä. Tällöin vaatimuksien yksityiskohdat ovat yleensä ristiriidassa keskenään (Ruokonen 2009, 52–53.)

Monitavoiteoptimointi 1: Tavoite 1: Musta; Tavoite 2: Valkoinen. -> Harmaan sävyjä, mutta ei sekä mustaa ja valkoista. Turhauttavaa.

Monitavoiteoptimointi 2: Tavoite 1: Aikakoneen ja ikiliikkujan kehittäminen; Tavoite 2: Maratonaika 2 h 00 min.; Tavoite 3: Tohtorin tutkinto 20-vuotiaana; Tavoite 4: 1 tunnin päivittäinen työaika; Tavoite 5: Nobelin palkinto matematiikassa, kemiassa, fysiikassa, lääketieteessä ja kirjallisuudesta (rauhasta ei ole niin väliä); Tavoite 6: Linna Île-de-Francen alueella; Tavoite 7: Nälänhädän poistaminen maailmasta ; Tavoite 8: Windows-käyttöjärjestelmän syrjäyttävän käyttöjärjestelmän ohjelmointi; Tavoite 9: Britney Spears, Madonna ja Paris Hilton (keitä?) -> Harmaan sävyjä. Erityisen turhauttavaa.

Liiketoiminnassa ja henkilökohtaisissa valinnoissa tulisi pyrkiä välttämään monitavoiteoptimointia. Selkeä tavoite tuottaa yleensä onnistuneen lopputuloksen. (Ruokonen 2009, 52.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ruokonen, Janne. 2009. Nopeammin! Hämeenlinna: Talentum Media.

Ajatussuorituskyvyn vrk-vaihtelu

Ajatussuorituskyky (vireys) on henkilön kyky suorittaa ajatustyötä. Aamuvireän henkilön ajatussuorituskyky on korkeimmillaan ennen iltapäivää ja iltavireän iltapäivän jälkeen. Toimistotyön vireysvaatimus on virka-ajan (8.00–16.00) edellyttämä vireystaso. (Salminen & Heiskanen 2009, 62–68.)

(mukaillen Salminen & Heiskanen 2009, 63 ja 65). Kaikkein iltavireimmät menettävät suuren osan tuottavuudestaan, mikäli heidän henkilökohtaista vireystasovaihteluaan ei oteta huomioon työaikajärjestelyissä. Toimistotyön vireysvaatimus soveltuu aamuvireille henkilöille. (Salminen & Heiskanen 2009, 68.) KIRJALLISET LÄHTEET: Salminen, Jari & Heiskanen, Piritta. 2009. Taltuta kiire - Viisi askelta tehokkaaseen ajankäyttöön. Hämeenlinna: Talentum.

Nopeuden toteutus

Nopeuden toteutus on toimintaa, joka perustuu tietoon päämäärästä. Ainoa oikea tapa aloittaa nopeuden toteutus on aloittaa se nyt. (Ruokonen 2009, 137–138.)

"Jos haluat olla nopeampi, tiedät, mitä sinun pitää tehdä" (Ruokonen 2009, 138).

Henkilö/organisaatio, joka ei aseta voittamista (muutosta) päämääräksi, ei tule saavuttamaan sitä. Tulee kysyä koko ajan miten ja mikä on tehokkaampaa asiakkaan mielestä, valita lisäarvoa tuottavat asiakkaat, löytää asiakkaiden kannalta olennainen etu, määritellä organisaation tarkoitus ja olla riittävän erilainen. (Ruokonen 2009, 138 ja 119.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ruokonen, Janne. 2009. Nopeammin! Hämeenlinna: Talentum Media.

Nopea ohjaus

Nopea ohjaus on toiminnan johtamista tekemällä ja mahdollistamalla vaativia asioita. Nopeuden ohjaus tapahtuu prosessin ohjauksen ja tehtävien ohjauksen keinoin. Nopea ohjaus pyrkii kiihdyttämään hiukan molempia. (Ruohonen 2009, 103.)

"Vaikeita asioita tekemällä pääsee pitemmälle kuin tekemällä helppoja asioista" (mukaellen Ruokonen 2009, 110).

"Jos homma tuntuu olevan täysin hallinnassa, et mene tarpeeksi kovaa" (Mario Andrett (kilpa-autoilija) teoksesta Ruokonen 2009, 118).

Johtamiseen (asemasta riippumatta) kuuluvia asioita ovat muun muassa vastuu päätöksistä ja niiden toteuttamisesta, resursointi, toteutuksen tuki, seuranta, toiminnan ohjaus ja yhteishengen ylläpito. Nopean ohjauksen keinoja ovat muun muassa (aakkosjärjestyksessä):

1. luottamuksen luominen organisaatioon (mahdollistaa kokeilemalla tapahtuvan oppimisen)
2. oppiminen ja valmentautuminen toiminnan tehostamiseksi
3. runsas palautteen keruu ja toiminnan tarkistus
4. tarpeettomien toimintojen lakkauttaminen varhaisessa vaiheessa
5. toimintatiedon jako ilman tulkintoja
6. virheiden nopea käsittely, niistä oppiminen ja siirtyminen eteenpäin. (Ruokonen 2009, 105–110.)

Asiantuntija- ja tietotyö muuttaa vuorovaikutuksen toimintamalleja. Tulevaisuudessa yrityksen toimintaympäristö perustuu verkostoituneeseen asiantuntijaorganisaatioon, jossa asiakkaat ovat tasavertaisia toimijoita. Tätä toimintaympäristön ominaisuuksia ovat muun muassa seuraavat (aakkosjärjestyksessä):

1. erimielisyydet sallitaan ja niistä keskustellaan avoimesti
2. johtaminen tapahtuu nopeasti ilman ehdotonta yksimielisyyttä ja päätöstä tarkistetaan välittömästi tarpeen niin vaatiessa
3. lisäarvo syntyy asiakkaan toimesta käyttötilanteessa
4. organisaatio on yksimielinen tarkoituksestaan
5. organisaation johdon valta avainsuhteisiin on heikko
6. työ organisoidaan purskeisiin (1–4 kk)
7. vuorovaikutussuhde on työn tavoite
8. vuorovaikutussuhteet antavat työn lisäarvon (asiantuntijatiedon)
9. vuorovaikutussuhteet ovat tärkeämpiä kuin tieto
10. vuorovaikutussuhteiden laatu ratkaisee, ei nimellinen asema. (Ruokonen 2009, 110–112 ja 116–118.)

Nopeassa ohjauksessa valta jaetaan niille, joilla on tietoa, merkityksen, päätösten perusteiden, tiedon ja johtamistaitojen jakaminen kaikille, tavoitteiden epämääräisyyden sieto ja erilaisten näkökulmien hakeminen. Nopeassa ohjauksessa käytetään sähköisiä yhteisöpalveluja. (Ruokonen 2009, 113–116.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ruokonen, Janne. 2009. Nopeammin! Hämeenlinna: Talentum Media.

Prosessin nopeus

Prosessin nopeus on asiakkaan lisäarvon tuottamiseksi tarvittavan työn läpimenoaika. Prosessin nopeus ei vaikuta ydintuotteen laatuun. (Ruokonen 2009, 89.)

Prosessin nopeus paranee yleensä sen yksinkertaistuessa. Prosessin nopeutta voivat kasvattaa muun muassa seuraavat tekijät (aakkosjärjestyksessä):

1. ongelmien välitön käsittely ja ratkaisu
2. projektien katkoskohtien hallittu ohjaus
3. prosessien suorituksen keskeytyksiä välttämällä
4. tarkastuslistojen käyttö tavanomaisten virheiden poistamiseen
5. tuottamattomien asiakkaiden poistaminen
6. tuoteominaisuuksien osittaminen
7. välitön päätöksenteko ongelmatilanteissa
8. yksityiskohtien piilottamisella asiakkaalta
9. ylilaadun poistaminen (ominaisuuksien karsiminen ja pysähtyminen kyllin hyvään tuotteeseen). (Ruokonen 2009, 91–93.)

Yrityksen tulisi vauhdittaa asiakkaan omaa prosessia ja tehdä yhteistyö helpoksi. Tuotteistamisprosessin tärkein kysymys on se, mikä on todellinen ongelma ja onko asiakkaalla taloudellista resurssia poistaa se. (Ruokonen 2009, 94–98.)

Nopeus edellyttää toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Asiakaspalvelussa laatu voisi toteutua silloin, kun hinta pysyy saman, mutta läpimenoaika puoliintuu. (Ruokonen 2009, 98.)

"Asiakaspalveluun yhteyttä ottava on jo yleensä päättänyt siirtyä kilpailijan asiakkaaksi. Mutta reklamaation vastaanottaja voi muuttaa tilanteen. Vaativa tehtävä." (mukaillen Kirsi Piha 2008 teoksesta Ruokonen 2009, 90).

"Haettaessa laatua läpimenoajan lyhentäminen on erinomainen keino saada sitä" (mukaillen Ruokonen 2009, 99).

"Hidas laatu on käsityöläisyyttä. Asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden täyttäminen nopeasti on teollista globalisaatiota" (mukaillen Ruokonen 2009, 100).

Asiakaspalvelun ja myyntityö tulisi kohdata asiakas, ei antaa asiakkaalle perusteltua syytää siirtyä toisen yrityksen asiakkaaksi. Osa-aikainen ja organisaatioon sitoutumaton henkilö ei ole oikea henkilö asiakaspalautteen käsittelyyn. (Ruokonen 2009, 89–90 ja 101–102.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ruokonen, Janne. 2009. Nopeammin! Hämeenlinna: Talentum Media.

Sosiaalinen nopeus

Sosiaalinen nopeus (tuottavuus) on ihmissuhdeverkkojen vaivattoman käytön kuvaaja. Sosiaalinen nopeus mahdollistaa oikeiden henkilöiden nopean tavoittamisen ja vuorovaikutuksen heidän kanssaan. (Ruokonen 2009, 77.)

"Henkilön läsnäolon on tuotava lisäarvon tuotteelle, faktat voi lukea esitteistä" (mukaillen Ruokonen 2009, 80).

"Nopea oikeansuuntainen viesti on tehokkaampi kuin oikea hidas viesti" (mukaillen Ruokonen 2009, 82).

Sosiaalinen nopeus tarkoittaa taitoa muodostaa toimiva vuorovaikutussuhde. Sosiaalisen nopeuden tekijöitä ovat muun muassa (aakkkosjärjestyksessä):

1. ajantasainen tiedonvaihto (iilimatojen toimintaa ei kannata murehtia, tietoa siirtävät henkilöt arvostavat tiedonvaihtajia)
2. asiakkaan tarpeiden etsiminen hyvillä kysymyksillä
3. asiakkaiden tunnistaminen ja heidän tavoittettavuutensa selvittäminen
4. brändin rakentaminen hyvien käyttökokemusten kautta (tärkein)
5. brändin rakentaminen nopealla virhekorjauksella (halpaa ja tehokasta, kun toimii)
6. brändin rakentaminen ostotapahtumien ei tunnettavuuden kautta (vrt. Tarja Halonen)
7. esiintymistaito (vaikutus luotettavuudesta)
8. esimerkin näyttäminen (palautteen antamisen sijasta) ja konkreettinen sitoutuminen, toiminta ja tulokset (puheen sijasta)
9. henkilöiden välinen luottamus
10. kohteliaisuus (kiitos, anteeksi, voinko auttaa? jne.). (Ruokonen 2009, 77–84.)

Sosiaalinen nopeus on asiantuntijoiden välistä vuorovaikutusta. Sosiaalinen nopeus edellyttää ajantasaista tiedonvaihtoa, asiantuntemusta, luottamusta ja osallisuutta yhteisössä tasaveroisena sosiaalisen verkon solmuna. (Ruokonen 2009, 88.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ruokonen, Janne. 2009. Nopeammin! Hämeenlinna: Talentum Media.

Nopea ideointi

Nopea ideointi on keino tuottaa tuoteita, joilla on kysyntää pirstaloituvilla markkinoilla. Nopea ideointi on keino kasvaa. (Ruokonen 2009, 59.)

"Loistava idea näyttää jälkikäteen ainoalta mahdolliselta vaihtoehdolta" (mukaillen Ruokonen 2009, 62).

Nopean ideoinnin tarkoitus on tuottaa taloudellisesti kannattavia toteutuskelpoisia toimintavaihtoehtoma. Nopean ideoinnin keinoja voivat olla muun muassa seuraavat (aakkosjärjestuksessä):

1. ajan käyttö lisäarvoa tuottavaan toimintaan
2. asiakkaan (kuluttajan) elämän helpottaminen tuotteilla, joita kukaan ei ole osannut kaivata (ratkaisut ei-ongelmiin eli asioihin, joihin ei ole kiinntetty huomiota)
3. asiakkaan (kuluttajan) keskeisen ongelman ratkaiseminen (jos suksi ei luista, ratkaisu on nanoteknologiaan perustuva suksivoide)
4. asiakkaan (kuluttajan) kokeman vaivattomuuden (laillinen, kohtuuhintainen helppous) lisääminen
5. asiakkaan (kuluttajan) olennaisen edun ilmituominen ja siihen keskittyminen (mikroaaltouuni lämmittää ruoan, ei tuo maukkautta, matkapuhelin on aina yhteydessä puhelinverkkoon jne.)
6. asiakkaan (kuluttajan) toiveiden tarkka kuunnelu
7. erilaisuus (samanlaiset modulit ovat korvattavissa)
8. etsi itse tuotteesi ja prosessisi heikkouksia ja mahdollisuuksia
9. luovuuden mahdollistan työskentelyilmapiirin mahdollistaminen (palaute, epäonnistumien salliminen, merkitys kokonaisuuden kannalta)
10. palautteen laadun nostaminen ja sen läpimenoajan lyhentäminen
11. prototyyppien käyttö tuotekehityksessä
12. markkinoinnin tehostaminen (jokainen hankittu asiakas on voitettu asiakas)
13. mielikuvituksen hyödyntäminen luovuuden lisävoimana
14. toiminnan tarkoituksenmukaisuuden reaaliaikainen arviointi suhteessa pääliiketoimintaan
15. uusien yhdistelmien (tuotekonseptit) etsiminen, kokeileminen ja käyttöönotto. (Ruokonen 2009, 59–76.)

Nopean ideoinnin tarkoitus on nähdä tällä hetkellä näkymättömät mahdollisuudet. Lisäksi ideat tulee saada käyttöön nopeammin kuin kilpailijat saavat ne käyttöön, muutoin niistä ei ole kilpailuetua. Kilpailuetu on yleensä taloudellinen etu. (Ruokonen 2009, 59–76.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ruokonen, Janne. 2009. Nopeammin! Hämeenlinna: Talentum Media.

M.N: ehkä suukotin, ehkä en

Koko kansan sankari, Matti Nykänen, on jälleen täyttänyt tehtävänsä sensaatiolehdistön lööpinmuodostajana. Paidaton juoksija oulu on tästä hyvin surullinen.

EHKÄ SUUKOTIN, EHKÄ EN (sankarin arvonalennusseremonia)

Alkon myyntitilassa lööppi kirkuu sensaatiolehden:
"Matti joulun 2009 vietti typeryyttä tehden!"
Kädessään kuin Oulun tiernapoika esitteli peitsen;
Poliisilta kysyi: "Sika! Sinäkö veit sen veitsen?¹⁾"

Alkon myyntitilassa kovaa alkoholivalistusta²⁾:
"Matti viinasta ei ota oikeeta oivallusta!"
"Jos otat, älä aja, jos ajat, älä ota", vältä sota.
Vaan eihän Keskinenkään tästä selvään erota."

Alkon myyntitilassa lööppi huominen on traamaa:
"Matti pakenee! Matti näyttää pitkää naamaa!"
Sensaatio on luotu, on aika karu selli,
siell' lepo on suotu ja valtion kuiva velli. ((c) 2009 paidaton juoksija oulu)

PS. Jättäisitte keltainen lehdistö Matti Nykänen rauhaan. Kuka teistä toimittajista on yhtä hyvä urheilija (mäkihyppääjä tai muuten) kuin Matti Nykänen? Ei kukaan, oui ? Alors, enculérs ?³⁾

VIITTEET:
¹⁾ Hullu saa olla, mutta ei tyhmä (suomalainen sanomus)
²⁾ Matti Nykänen on varoittava esimerkki alkoholin käytön vaaroista.
³⁾ Suomennos: Niinpä, kusipäät?

Runo: Likkituu raateli sydämein part 3/3

Likkituu (nimi muutettu yksityisyyden suojelemiseksi) voisi olla kolmannenkin laulun aihe.

LIKKITUU RAATELI SYDÄMEIN PART 3/3

Likkituu raateli sydämein, voi sydäntäs' sun tyttöparka: kaiken, tyhjänkin, turhaan tein, unein kivinen on sarka.
Päivä uus', jokainen, mukanaan saapuu laulu arka:
"Oi, Ankkain'! Oi, Murmelein'! Oi, Oravain'! Parka?"

Likkituu raateli sydämein, vaan onni onkin paha:
kuin vauraus, kateus, onnen oksan moottorisaha.
Jatkaa sirkus, vaikk' nuorallatanssija putos' kaunein,
elämä virtaa edelleen yks'sarvisineen, faunein.

Likkituu raateli sydämein, katso sydäntäs' sun tyttörukka!
Käyvät vuodet kiitämään, lakastuu kuun kultakukka.
Kylmään maailmaan sydämet yön kantaa hallaa, palaa:
"Oui ! Mon canard ! Oui ! Ma marmotte ! Oui ! mon écureuil !'." Je t'aime (salaa). ((c) 2009 paidaton juoksija oulu)

PS. Rakkaus on outo asia ymmärtää. Mutta pitääkö kaikkea ymmärtää, tiksu, bien ?

Runo: Likkituu raateli sydämein part 2/3

Likkituu (nimi muutettu yksityisyyden suojelemiseksi) voisi olla toisenkin laulun aihe.

LIKKITUU RAATELI SYDÄMEIN PART 2/3

Likkituu raateli sydämein, siihen jäljet hakkas', putos' hornaan enkelit, niiden siivet sakkas'.
Ei katsees', Likkituu, lämmitä, ei roihua takkas',
onnein voltin nakkas' ja matkashekit pakkas'.

Likkituu raateli sydämein, vuoli syvän kolon,
harhatieni rakkauteen kakkauteen¹⁾ luovat polun.
Tuntee kukka kohtalon, lopun kaiken kauneuden,
aamun kasteen kirkkauden, totuuden jot' tiedä en.

Likkituu raateli sydämein, uneen antoi yön mukaan.
Miestä ilman sydäntään haavoittaa ei-kukaan.
Väärin sanan kirjoitan lauseen: "Kaikk' on mennyt hukaan!²⁾"
Tuuli ja onni eivät tartu maailman sukaan. ((c) 2009 paidaton juoksija oulu)

VIITTEET:
¹⁾anteeksi alatyylinen sana.
²⁾pitäisi olla "hukkaan"

Runo: Likkituu raateli sydämein part 1/3

Likkituu (nimi muutettu yksityisyyden suojelemiseksi) voisi olla laulun aihe.

TIKKITUU RAATELI SYDÄMEIN PART 1/3

Likkituu raateli sydämein, sen peitti shakaaleille,
keitti susille, koirille, heitti kojooteille.
Onni yöstä alkakoon, tulkoon polkupyörä seille,
murhe ain on yhden hoon, kulkua harhateille.

Likkituu raateli sydämein, jätti yöhön heitteille,
altiiksi sateille, lumelle, jääpeitteille.
Mies vähemmän oon, kävi kato osakkeille,
pääse en pakoon, oot tähti kulkureille.

Likkituu raateli sydämein, teki pelin napeille,
taivaalle, saduille, tuulille kadonneille.
Tähdet sataa, aika mataa - hiljaisuus palaa teille:
Elämä on outoo kataa - lauluja menneille. ((c) 2009 paidaton juoksija oulu)

Laulu rakkaudesta (L'Hymne à l'amour)

Alors, à tiksu, encore. Une histoire d'amour ou le mariage d'amour, toute ressenblance. Et le nuit, c'est la commère ivre.

LAULU RAKKAUDESTA (L'Hymne à l'amour (c) 1949, Marguerite Monnot (mel.) & Edith Piaf (lyr.))

Vaikk' tuli taivaaseen kajoaa,
vaikk' mereen maakin vajoaa,
ei tärkeetä se oo lainkaan,
miks' rakkautein mä sainkaan?

Kun vain syliis' jäädä mä saan,
kuljen onneeni vaikeaan, ainiaan.
Jos rakastat sä mua,
muu joutaa unohtua.

Värjään hiukset valkeaks',
otan työtä kakskyt' kaks',
jos määräät sä niin.
Noudan taivaalta kuun,
varastan omaisuuden jonkun muun,
jos määräät sä niin.

Jätän taa isänmaan,
ystäväin hylkään tuosta vaan,
jos määräät sä niin.
Saavat kaikki nauraa mulle,
rakkaudestain vain hullulle.
Koska määräät sä niin!

Kuolema, aika, meidät erottaa,
hiljainen on mentyäs' tää maa.
Voi, voi en sua unohtaa, en jättää taa!
Taivas kai yhteen meidät johtaa? ((c) 2009 paidaton juoksija oulu (suom.)

Mon canard petit, nous ne pleurens pas comme une madeleine, oui ?

À Youtube ; Patricia Kaas avec Garou :
http://www.youtube.com/watch?v=RCxEP7DdbPg.

Tuottavuuskikka

Tuottavuuskikka on pieni työtä nopeuttava työtapa. Tietokonetta käyttävän tulisi hallita 10-sormijärjestelmä ja pikanäppäinten käyttö. (Ruokonen 2009, 93–94.)

Hyödyllisiä pikakomentoja ovat ehkä C(ontrol)+Z, C+X, C+C ja C+V, ehkä myös C+P, C+L, C+B ja C+U.

Tarpeettomia tuottavuuskikkoja ei kannata kerätä eikä sortua niiden ylikäyttöön. Tuottavuuskikkoja ei tule kysyä menestyneiltä, koska se on säälittävää. Liiketoiminnan perusprosessit hallitaan tietämyksellä. (Ruokonen 2009, 94.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ruokonen, Janne. 2009. Nopeammin! Hämeenlinna: Talentum Media.

Nopeuden valmistaminen

Nopeuden valmistaminen on nopean suorituksen vaatima varsinaisessa tehtävässä näkymätön esityö. Pikajuoksija Usain Bolt harjoitteli vajaa 4000 tuntia 9,58 sekunnin 100 m:n maailmanennätystä. (Ruokonen 2009, 123.)

"Kirjoita nopeasti, etkä ikinä opi kirjoittamaan hyvin. / Kirjoita hyvin, ja pian kirjoitat nopeasti" (Marcus Fabius Quintilianus teoksesta Medi 2001, 128.)

Nopeuden valmistamiseen kuuluu ajan käyttäminen asioihin, jotka parantavat nopeutta varsinaisessa suoritustilanteessa. Nopeuden esityö voi olla muun muassa (aakkosjärjestyksessä):

1. ajatuksen kehittelyä (työn tavoite löytyy työtä tehdessä)
2. ihmissuhteiden luomista (ne pitää rakentaa ennen kuin niitä tarvitaan)
3. palautuminen työrasituksesta (työn ja levon jaksotus)
4. tarkoituksen miettimistä
5. useamman vaihtoehdon harkintaa ilmeisen ratkaisun sijaan
6. uuden taidon harjoittelua ja valmentautumista
7. uudistumista ja luopumista. (Ruokonen 2009, 123–126.)

Aikatauluihin tulisi varata aikareserviä odottamattomia tapauksia varten. Liian kireä aikataulu johtaa siihen, että organisaation toiminnan häiriönsieto muuttuu kriittisen alhaiseksi. Lisäksi sosiaaliset suhteet kärsivät. (Ruokonen 2009, 126–127.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Medi, Jesse (toim.) 2001. Koko perheen sitaattikirja. Hämenlinna: Mattina.
Ruokonen, Janne. 2009. Nopeammin! Hämeenlinna: Talentum Media.

Tarkoitukseen sidottu nopeus

Tarkoitukseen sidottu nopeus on sisäiseen elämäntavoitteeseen (henkilö/yhteisö) perustuva paras nopeus joka on (taloudellisesti) mielekäs. Ulkoisen onnistuminen sosiaalinen palkitseminen on voimakkaampaa verrattuna sisäistä onnistumisen (tarkoituksen löytäminen) palkitsemiseen. (Ruokonen 2009, 132–134.)

"Bisnes ei ole hyvää ilman intohimoa, osaamista ja maksavia asiakkaita" (mukaillen Ruokonen 2009, 132–135).

"Merkitys voittaa menestyksen. Nopeus hidastuu ilman merkitystä" (mukaillen Ruokonen 2009, 135).

Tarkoitus luo rohkeutta ja intuitiota, määrittelee motiivit ja sitouttaa sekä tuo arvostusta. Tarkoitus auttaa kestämään vastoinkäymiset, näkemään mahdollisuudet ja toimii samaan tarkoitukseen kiinnittyneiden henkilöiden houkuttimena. (Ruokonen 2009, 129–131.)

Henkilökohtaisena tarkoituksena on itse valittu tärkeäksi koettu asia. Tarkoitukseen sidottu nopeus on mahdollinen alueella, jossa kohtaavat (aakkosjärjestyksessä):

1. henkilökohtaiset intohimot
2. henkilökohtaiset kyvyt
3. maksukykyisten asiakkaiden tarpeet. (Ruokonen 2009, 131–135.)

Kilpailutetuilla markkinoilla arvonlisän ydinkysymys on: "Mitä maailma haluaa ilman pakottamista ostaa?" Yleensä olemassa olevaan tarpeeseen tarjottava erityinen tuote on kaupalliselta menestykseltään parempi kuin aivan uusi asia, aivan uusille asiakkaille ja aivan uudella tavalla. (Ruokonen 2009, 133.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ruokonen, Janne. 2009. Nopeammin! Hämeenlinna: Talentum Media.

Hidas uskomus

Hidas uskomus on nopeutta (tuottavuutta) alentava ajattelutapa. Hitaiden uskomusten poistamisen voi aloittaa määriteltyään omat tavoitteensa. (Ruokonen 2009, 45.)

"Asiakkaan mielestä työsi tuoma lisäarvo ei useinkaan ole kovin kummoinen" (mukaillen Ruokonen 2009, 46).

Nopeus on kyky tuottaa suuri lisäarvo lyhyessä ajassa, jolloin asiakkaat maksavat paremmin. Hitaita uskomuksia ovat muun muassa (aakkosjärjestyksessä):

1. kaikkia voi miellyttää kaikin tavoin (monitavoiteoptimointi)
2. kova työ on turhaa (puurtaminen on, ei tuloksellinen työ)
3. nopeuteni nyt on suuri (työni on erinomaista)
4. nopeuteni nyt on suurin mahdollinen
5. tavoitteiden tulee olla ehdottoman tarkkoja
6. tulosta syntyy ilman asiakkaan tarkkailua
7. tulosta syntyy ilman intohimoa ja työstä nauttimista
8. tulosta syntyy kohderyhmäajattelulla (kohteena oleminen on tyhmää)
9. tulosta syntyy vaikka asiakkaan tavoitteet jäävät täyttämättä. (Ruokonen 2009, 45–58.)

Hitaista uskomuksista luopuminen voi johtaa asiakasmäärän lisääntymiseen ja myös työstä saatavan taloudellisen korvauksen nousuun. Oman nopeutensa (tuottavuuteensa) tason arvioinnissa tulisi olla hyvin varovainen, asiakas tietää asian todennäköisesti paremmin. (Ruokonen 2009, 45–46.)

PS. vrt. tavoitteellinen harjoittelu

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ruokonen, Janne. 2009. Nopeammin! Hämeenlinna: Talentum Media.

Paras nopeus

Paras nopeus on (henkilön/yhteisön) pitkällä aikavälillä toteutuva tavoitteiden saavuttamisvauhti. Paras nopeus syntyy toiminnasta (4/5) ja pohdinnasta (1/5). (Ruokonen 2009, 44.)

"Täydellistä ratkaisua ei pidä hakea, on toimittava" (mukaillen Ole Johansson (Wärtsilä, konsernijohtaja) 2009 teoksesta Ruokonen 2009, 44).

"Nopeus syntyy tekemällä ja miettimällä ja kokeillen" (mukaillen Ruokonen 2009, 44).

Etsittäessä parasta nopeutta on valittava jokin tapa ja käytettävä sitä (muutoksiin aina liittyvästä) kritiikistä huolimatta. Parhaan nopeuden tuottava menetelmä voi näyttää väärältä menetelmältä. (Ruokonen 2009, 43–44.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ruokonen, Janne. 2009. Nopeammin! Hämeenlinna: Talentum Media.

Nopeusmyytti

Nopeusmyytti on nopeuteen (tässä: tuottavuus) liittyvä virheellinen uskomus. Nopeusmyytti on osittain totta. Nopeusmyyttejä ovat muun muassa seuraavat (aakkosjärjestyksessä):

1. asian pohdinta vie aikaa (väärin! idea voi syntyä nopeasti)
2. asiantuntijan ei tarvitse olla nopea (väärin! asiantuntija on nopea ja tekee asian kerralla oikein)
3. laatu vaatii aikaa (väärin! useissa tuotteissa lyhyt läpimenoaika on hyve)
4. nopea ratkaisu tuhlaa resursseja (väärin! uusi ratkaisu voi olla merkityksellisempi, nopeampi, olennaisempi, jne.)
5. nopea ratkaisu syntyy vain yksin (väärin! yhteisöllisyys voi olla tehokkain tapa toimia).
6. nopeus (tehokkuus) ei kasva loputtomiin (väärin! vapautuneet resurssit voidaan käyttää hyödyksi muualla). (Ruokonen 2009, 33–37.)

Nopeusmyytit voivat estää nopeuden hyväksymisen toimintamalliksi. Nopeusmyytin vaikutus ennaltaehkäistään tuntemalla se. (Ruokonen 2009, 33.)

PS. vrt. "Ei matkan mittavuus, vaan vauhti turman tuo." (Tapio Rautavaara teoksessa Yölinjalla).

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ruokonen, Janne. 2009. Nopeammin! Hämeenlinna: Talentum Media.

Työtasapaino

Työtasapaino on työn kuormituksen ja siitä palauttavan levon välinen tasapaino. Mikäli työn kuormitus on jatkuvaa (esim. kiireistymisen vuoksi), työ aiheuttaa ylirasitustilan. Työtasapainon säilyttäminen edellyttää työn kuormituksen ja palauttavan levon rytmittämistä. (Ruokonen 2009, 26.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ruokonen, Janne. 2009. Nopeammin! Hämeenlinna: Talentum Media.

Kiireistyminen

Kiireistyminen on tavoitteiden saavuttamiseksi suoritettavan työn pirstaloitumisesta seuraava tuottavuuden aleneminen. Kiireistymisen seuraus on kiire. (Ruokonen 2009, 25.)

Kiire ei lyhytaikaisena ole haitallista. Mikäli kiireistyminen jatkuu pitkään, seurauksena voi olla somaattinen tai psyykkinen sairaus Henkilökohtaisen kiireistymisen syitä ovat muun muassa (aakkosjärjestyksessä):

1. alhainen elämänhallinnan tunne
2. epäselvä vaatimusmäärittely
3. henkilökohtainen tärkeily (tehtävien kasaaminen)
4. pitkäkestoinen väsymys
5. tehtävän suorituksen sirpaloituminen
6. väärä tai väärin toteutettu työtehtävä
7. vähäinen valintamahdollisuus (ei vaihtoehtoja)
8. ylikireä aikataulu
9. ylilaatu. (Ruokonen 2009, 28–29 ja 31.)

Aikapaine (mm. Deadline) nopeuttaa tuloksia kun se on realistinen ja työn toteuttajien hyväksymä. Aikapaine on liiallinen, jos tehtävä tuntuu pakkotahtiselta. Henkilö voi pyrkiä vähentämään kiireistymistään muun muassa asettamalla kiireisen elämäntilanteen suhteeseen pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa, realistisuudella omien kykyjensä suhteen (itsetunto), säilyttämällä työtasapainon, tekemällä valinnat omista lähtökohdistaan ja tärkeistämällä valintansa. (Ruokonen 2009, 30–32.)

"Kiireistetty organisaatio on (johdettu päin) helvettiä" (mukaillen Ruokonen 2009, 25).

Organisaation kiireistymisen syitä ovat muun muassa aikataulujen huono hallinta, johtajapelkuruus, tietotyön johtaminen teollisuustyön tavoin (valvonta ja työn mekanisointi ja työtasapainon puute. (Ruokonen 2009, 26–27.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ruokonen, Janne. 2009. Nopeammin! Hämeenlinna: Talentum Media.

Nopeus

Nopeus (tässä) on tavoitteiden saavuttamiseen kulunut aika. Suppeammin liike-elämässä nopeus on halutun lisäarvon tuottamiseen kulunut lopputuotteen vastaanottajan hyväksymä aika. Hitaudella tarkoitetaan (tässä) tehotonta prosessia. (Ruokonen 2009, 6 ja 16.)

Kiire (tässä) on tilanne, jossa tavoitteet pyritään saavuttamaan mahdollisimman lyhyessä ajassa. Kiireessä lisäarvon tuottaminen on vähäistä. Rytmi (tässä) on tavoitteiden tuottamiseen käytettävän ajan jakamista tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. (Ruokonen 2009, 19.)

"Nopeus on sitä, että on onnistunut tehtävässä" (Ruokonen 2009, 20.)

"Asialliset hommat hoidetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat" (vanha itc-insinöörisanomus).

"Kukaan ei pidä odottamisesta" (Ruokonen 2009, 22–23 ja vanha itc-tradenomisanomus).

Korkean tuottavuuden yksikkö (henkilö/yhteisö/sidosryhmä) voi työskennellä kiireettömästi ja samalla nopeasti. Laiska työntekijä on tavallisesti kaikkein kiireisin. (Ruokonen 2009, 21–22.)

Optimaalinen nopeus on mahdollista saavuttaa prosessin tuottavuutta parantamalla. Henkilökohtaisella tasolla tuottavuuden paraneminen merkitsee mahdollisuutta saavuttaa sekä omat että yhteisön tavoitteet lyhyemmässä ajassa. Nopeuden lisäys ei ole mahdollista ilman riittävien resurssien käyttöä. (Ruokonen 2009, 13–14 ja 20.)

PS. vrt. maratonjuoksu.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ruokonen, Janne. 2009. Nopeammin! Hämeenlinna: Talentum Media.

Sofi Oksasen Suomi-kliseet

Sofi Oksanen (kirjailija) esitti tanskalaisessa TV-hömpässä kärjistettyjä ja streotypianomaisia kliseitä suomesta ja erityisesti suomalaisesta miehestä. Vitsi ei mennyt läpi, ei ainakaan keltaisessa lehdistössä. Sofi Oksanen kertoo asioiden taustoista seuraavaa:

"Kyseessä oli ohjelma, jossa eri maiden stereotypioita lähestytään kirjailijoita haastattelemalla. Tanskalaiset haastattelivat minua kolmen päivän ajan, ja kävi selväksi, etteivät he halunneet perusteltuja ajatuksia vaan iltapäivälehtimäisiä punch-lineja. En tiedä, mitä ohjelmaan on päätynyt." (Saarikoski 2009, hakupäivä 28.12.2009.)

"Eihän suomalaisen yhteiskunnan epäkohdista tai kansallisista stereotypioista keskustelemista voi kieltää. Se on aivan eri asia kuin rasismi, jossa kritiikkiä käytetään leimaamiseen, jonka takana voi olla muita tarkoitusperiä, esimerkiksi väkivaltaan yllyttäminen." (Saarikoski 2009, hakupäivä 28.12.2009.)

Satiiri on vaikea ymmärtää, se vaatii älykkyyttä ja tietoa taustoista. Sofi Oksasen kliseet olivat tosin aika kärkeviä muun muassa:

"Suomalaisissa on positiivista rehellisyys. Suomessa ei teeskennellä kohteliasta" (Mattila 2009, hakupäivä 28.12.2009.)

Ei sitä voi paremmin ilmaista. Kiitokset Sofille tästä.

PS. Valittujen Palojen mukaan joka 4 suomalainen on rehellinen.
PSS. Suomalaisten kohteliaisuus lienee samalla tasolla.

SÄHKÖISET LÄHTEET:
Mattila, Ilkka (toim.) 24.11.2009. Sofi Oksanen pöllyttää suomalaismiehiä Tanskan televisiossa. http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Sofi+Oksanen+p%C3%B6llytt%C3%A4%C3%A4+suomalaismiehi%C3%A4+Tanskan+televisiossa/1135250978626. Hakupäivä 28.12.2009.
Saarikoski, Saska (toim.) 25.11.2009. Helsingin sanomat: Sofi Oksanen oudoksuu Suomi-puheista noussutta kohua. http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Sofi+Oksanen+oudoksuu+Suomi-puheista+noussutta+kohua/1135250997566. Hakupäivä 28.12.2009.

Runo: Likkituu hymyilee part 3

Hyvää uutta vuotta T. Likkituu (nimi muutettu yksityisyyden suojelemiseksi) vuodelle 2010.

LIKKITUU HYMYILEE PART 3

Likkituu hymyilee, eikä muu merkkaa mitään,
tähdet saavat pudota, länsi muuttaa itään.
Jalat tietä kulkee, talvi kertoo tään:
aurinko voi kadota, vaan kevät voittaa jään.

Likkituu hymyilee, puut kantaa sateen sanat,
elää kun ei mitään tee, kotka kestää kateet kanat.
Likkituu katselee kun sade laaksot valtaa,
jos ei pelkää kuolemaa, elää uskaltaa.

Likkituu hymyilee, sanat eivät uneen riitä,
päivä uusi mulle tee kun yöst' ei viljaa niitä.
En rakasta turhuutta, niin, miks' pitäisikään?
Likkituu hymyilee, eikä muu merkkaa mitään.

PS. Likkituu trilogian osa 3/3. Tres bien?

Tie: miehen tie

Miehen tie on elämäntapa, jonka tarkoitus on heikompien suojeleminen. Länsimainen oikeuskäytäntö noudattaa miehen tien periaatteita.

[Girl:] Loving you's a dirty job / But somebody's gotta do it (Absolute Lyrics, hakupäivä 28.12.2009).

[tyttö:] On raskasta sua rakastaa, mutt' kai voimaa siihen saa (suom. paidaton juoksija oulu).

Kapteeni Algren: "Joka sotilaalla on painajaisia." Samurai: "Vain sillä, joka häpeää tekojaan." (Wagner Bros. Pictures, aikakoodi 01:59:06).

Miehen tien eräs tapa on suomalaisen miehen tie. Suomalaisen miehen tie on käytönnössä sama kuin samuraiden tie. Vain kaikkein vahvin voi kulkea suomalaisen miehen tietä.

PS. Warner Bros:n elokuvan laillinen kopio lakkasi toimimasta tämän tekstin kirjoittamisen aikana. Teosto ry?

SÄHKÖISET LÄHTEET:
Absolute Lyrics. Sanoitus teos: Bonnie Tyler Loving you is dirty job but somebody's gotta do it.
http://th.absolutelyrics.com/lyrics/view/bonnie_tyler/loving_you,27s_a_dirty_job_but_somebody,27s_gotta_do_it/. Hakupäivä 28.12.2009.

MUUT LÄHTEET:
Warner Bros Pictures. 2003. Viimeinen samurai (alkuteos The Last Samurai) (elokuva). Suomentaja: ei suomentajatietoja. Ei julkaisupaikkatietoja: Warner Bros. Pictures.

Runo: Likkituu hymyilee part 2

Hyvää uutta vuotta T. Likkituu (nimi muutettu yksityisyyden suojelemiseksi) vuodelle 2010.

LIKKITUU HYMYILEE PART 2

Likkituu hymyilee, kuu pilvistä käy esiin,
laiva seilaa merelle, ankat väljempiin vesiin.
Sanat uudet uneen tee, keväisiin ja kesiin
kukat saapuu kukkimaan, onni oravien pesiin.

Likkituu hymyilee, tähdet loistaa, vaikee,
matka kulkee perille, polku kirkas, haikee.
Viel' yhteen uneen mee, rakkaus ja oikee,
ovat yhtä pyöreitä kuin sydän on soikee.

Likkituu hymyilee, aurinko nousee, laskee,
Lyö tyttö rumpua, karhu tanssii, kaskee.
Sade unen tarvitsee, lentolipun Bangladeshiin.
Likkituu hymyilee, kuu pilvistä käy esiin. ((c) paidaton juoksija oulu)

PS. Je t'inventerai des mots insensés que tu comprendras (katkelma Jacques Brellin teoksesta Ne me quitte pas).

Tie: elämän tarkoitus

Elämän tarkoitus on yhteisöllisyydestä syntyvä kiitollisuus, johon kuuluvat sisäinen onni ja rauha. Elämän tarkoitukseen liittyvät toivo (hyvän odottaminen) ja usko (yhteisöllisyys ja yhteisön jäsenenä säilyminen). (Hellsten 2001, 105–113.)

"Etsikää ensin taivasten valtakuntaa niin myös kaikki tämä teille annetaan" (Uusi Testementti, Raamattu teoksesta Hellsten 2001, 106–107).

Elämän tarkoituksen löytäminen edellyttää intohimoista, pitkäjänteistä ja päättäväistä työtä. Elämän tarkoituksen löytäminen on iteroituva prosessi, tien kulkemista ja luomista samanaikaisesti. (Hellsten 2001, 114–117.)

Niin mä kerran / tieni aloin, / niin mä kuljen: / paljain jaloin. /../ Silloinkin, kun / tuska syvin / viiltää, virkan: / – Näin on hyvin. // – Tapahtukoon / tahtos sinun, / Kohtaloni, / eikä minun. (katkelma Uuno Kailaan runosta Paljain jaloin (Kootut runot 1977) teoksesta Polkunen, Marttila & Virkkunen 1986, 34.)

Ihmisenä kasvaminen ei ole mahdollista ilman kivuliaiden asioiden kohtaamista ja läpikäymistä. Ihmisen on kuljettava oman sisimpänsä luo. (Hellsten 2001, 116–117.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Hellsten, Tommy. 2001. Saat sen mistä luovut – Elämän paradoksit (6. painos). Juva: Kirjapaja.
Polkunen, Mirjam, Marttila, Satu & Virkkunen, Juha (toim.) 1986. Tämän runon haluaisin kuulla (9. painos). Helsinki: Tammi.

Tie: miehuus

Miehuus (kreik. aretee, lat. virtus myös hyve) on ihmisen uskollisuutta itselleen, niiden asioiden tekemistä, joiden laiminlyönti olisi väärin. Miehuus ei ole täysin mahdollista muutoin kuin runoudessa. (Leikola, Antero teoksesta Tarmio 1980, 32.)

"Miehuus ei ole miekkojen kalistelua, ei pelottelua eikä vihoittelua vaan hallitsemista. Pelon hallitsemista ja välinpitämättömyyden ja vihan. /../ Miehuus on kykyä elää sodassa rauhaa kohden. Se on rauhan rakentamista." (katkelma Lassi Nummin runosta Eerik Akselinpoika Tott teoksesta Tarmio 1980, 33.)

"Ken vaivojansa vaikertaa, / on vaivojensa vanki, / ei oikeutta maassa saa / ken itse sit' ei hanki" /../ Kauniimpi orjan elämää / on kuolo hirsipuussa. (katkelma Kaarlo Kramsun runosta Ilkka teoksesta Haila & Kauppinen 1953, 14) (Jaakko Ilkka (k. 1597 teloitus) oli varakas talollinen ja Ilmajoen nimismies, joka toimi yhtenä talonpoikien kapinajohtajana nuijasodassa 1595–1596 mm. Ruotsi-Suomen verotusta vastaan.) (Tiainen, Väänänen, Leskinen, Mäkelä, Mäkinen & Pöyhönen 1983, 436, 849 ja 1179).

Kreikkalaisten aretee voi merkitä muun muassa ansioita, hyvyyttä, kuntoa, pätevyyttä, täydellisyyttä tai urheutta. Henkilön aretee on riippumaton hänen ammatistaan, vakaumuksestaan tai sukupuolestaan. (Leikola, Antero teoksesta Tarmio 1980, 32.)

Eihän miehen nimeen katsota, vaan mieheen (suom. sananlasku teoksesta Tarmio 1980, 9.)

Ei mies lasista ole, ettei se yhtä kertaa lyödä kestä (suom. sananlasku teoksesta Tarmio 1980, 9.)

Eivät housut miestä tee (mukaillen suom. sananlasku teoksesta Tarmio 1980, 19.)

Mies on se joka miestä pitelee (suom. sananlasku teoksesta Tarmio 1980, 9.)

Mies se joka alta päälle pääsee (suom. sananlasku teoksesta Tarmio 1980, 9.)

Se on mies, joka puolensa pitää (suom. sananlasku teoksesta Tarmio 1980, 13.)

Aretee voi esiintyä monessa eri muodossa, jotka voivat olla myös keskenään ristiriitaisia. Miehuus ei ole itsensä kieltämistä tai välttämättä edes velvollisuuksien puurtaen tapahtuvaa täyttämistä. (Leikola, Antero teoksesta Tarmio 1980, 32.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Haila, V.A. & Kauppinen, Eino (toim.) 1953. Sanan mahti II - Kansalliskirjallisuuden lukemisto (2. painos). Helsinki: Otava.
Tarmio, Hannu (toim.) 1980. Ajatuksia miehestä ja miehelle. Porvoo: WSOY.
Tiainen, Jorma O, Väänänen, Juha, Leskinen, Juhani, Mäkelä, Pekka, Mäkinen, Raili & Pöyhönen, Otto (toim.) 1983. Tietojätti. Jyväskylä: Gummerus.

Tie: Soturin tie (bushido)

Bushido (ritarien tie) on japanilaisten feodaaliajalla syntynyt elämäntapa, jonka arvoja olivat itsehillintä, kohteliaisuus, rehellisyys, urheus ja uskollisuus. Bushido ohjasi samuraiden (japanin läänityslaitoksen aikainen lääninherralta maata vastaanottanut sotapalvelukseen sitoutunut sotilasluokan edustaja) toimintaa. (Tiainen, Väänänen, Leskinen, Mäkelä, Mäkinen & Pöyhönen 1983, 151, 1077 ja 1318.)

"Bushido: Tuntea elämä joka hengenvedossa, jokaisessa teekupillisesssa, jokaisessa riistämässään ihmiselämässä." (Warner Bros 2003, aikakoodi 01:10:09).

Bushidon tarkoituksena oli tehdä sodankäynnistä menestyksellistä. Bushidon sisältämiä elämänohjeita ovat muun muassa seuraavat (aakkosjärjestyksessä):

1. elämä tulisi nähdä unena. Todellinen elämä ei poikkea merkittävästi tästä unesta
2. kaikki muodostuu tyhjyydestä, tyhjyys on muoto
3. lopputulos tulisi tietää. Kun tuntee mihin kaikki päättyy, voi toteuttaa sen valitsemalla oikein
4. on elettävä tässä hetkessä ja läsnäolevaa aikakautta
5. on elettävä muistaen elämän rajallisuus (pitäen itseään kuolleena)
6. on palveltava uskollisesti
7. on noudatettava bushidon periaatteita koko elämässään joka hetki
8. päätös on tehtävä 7 hengenvedon aikana
9. tehtävä on aina suoritettava loppuun
10. vakaviin asioihin tulee suhtautua kevyesti ja kevyisiin asioihin vakavasti. (Tsunetomo ei julkaisuvuotta, ei sivutietoja.)

Bushidon tärkein piirre on se, että se vähensi taisteluun liittyvän kuolemanpelon vaikutusta itse taistelussa. Lisäksi bushido paransi sotilaskoulutuksen tehokkuutta. (lähdetiedot lisätään myöhemmmin.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Tiainen, Jorma O, Väänänen, Juha, Leskinen, Juhani, Mäkelä, Pekka, Mäkinen, Raili & Pöyhönen, Otto (toim.) 1983. Tietojätti. Jyväskylä: Gummerus.
Tsunetomo, Yamanoto. ei julkaisuvuotta. Hagakure. Ei julkaisupaikkaa: ei kustantajaa.

MUUT LÄHTEET:
Warner Bros Pictures. 2003. Viimeinen samurai (alkuteos The Last Samurai) (elokuva).

Varjonyrkkeily

Varjonyrkkeily on harjoitusmenetelmä, jossa kamppailutaitoa kehitetään ottelemalla kuvitellun vastustajan kanssa. (Tiainen, Väänänen, Leskinen, Mäkelä, Mäkinen & Pöyhönen 1983, 1317.) Varjonyrkkeilyssä lajin tekniikat toteutetaan niiden todellisilla fyysisillä liikeradoilla kolmiulotteisessa tilassa.

Muun muassa karaten kataa tai taijin liikesarjoja voidaan pitää varjonyrkkeilyn eräänä muunnoksena. Termi varjonyrkkeily kuuluu länsimaisen nyrkkeilyn sanastoon.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Tiainen, Jorma O, Väänänen, Juha, Leskinen, Juhani, Mäkelä, Pekka, Mäkinen, Raili & Pöyhönen, Otto (toim.) 1983. Tietojätti. Jyväskylä: Gummerus.

Harjoitus 27.12.2009

11 km ja teho 1/5. Pakkasta, harmaata, hämärää ja kova tuuli. Jäätävyys 5/5. Viikon viimeinen harjoitus, väsyttää, huomenna onkin palauttava (viikkolepo)päivä. Juoksija tullut vastaan työttömien suoralla ja nostanut kättä. Hieman aikaisemmin luolamieskommunikaatiota.

Päivän spammaus: "Älä palelluta itseäsi", vastaus: "Älä sinäkään itseäsi." (vrt. "Herra olkoon sinun sielusi kanssa" - "Niin myös sinun sielusi kanssa.")

Oulun kaupunginteatterin kohdalla harmaudesta huolimatta poika ja tyttö kävelyllä. Pyryn lisäksi (tosi)rakkautta ilmassa. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Runo: Likkituu hymyilee part 1

Hyvää uutta vuotta T. Likkituu (nimi muutettu yksityisyyden suojelemiseksi) vuodelle 2010.

LIKKITUU HYMYILEE PART 1

Likkituu hymyilee: tekee sade lakon,
onnea päivä sakottaa kuin maksuennakon.
Sydän paljas lymyilee, hiertää rakkaus rakon,
vapaus tuuleen pakottaa, taipuu rauta eessä pakon.

Likkituu hymyilee: lähtee talvi suuntaan himan,
kevät viiman karkottaa, koittaa aika siman.
Yö pilviään tymyilee, nostaa rakkaus riman:
lauluillaan tarkottaa: "liki tuu rantaan Iwo Jiman."

Likkituu hymyilee: sulkee aikaan unen.
Kuu putoo lammikkoon, jää, onnenhitunen.
Tie kimmeltää ja helisee, hiekan kulkunen:
Likkituu hymyilee. Tekee sade lakon. ((c) 2009 paidaton juoksija oulu.)

PS. Iwo Jima on tuliperäisten Volcanosaarten pääsaari Tyynessämeressä.

Kansanpukukansan elämää part 1

Kansanpukukansa on suomalaisen yhteiskunnan täysivaltainen jäsen. Tässä muutama kansanpukukansan elämää kuvaava satiirinen sanalasku:

Parempi romaani vankilassa kuin 10 kirjastossa.

Kun sammuttaa valot, lapset eivät näe nälkää.

Kerjätty euro on ansaittu euro.

Ei se ole tyhmä, joka euroa kerjää. Tyhmä on se, joka antaa euron.

Jos kerjäät kalan, olet kylläinen päivän. Jos isäsi opettaa sinut varastamaan kalakauppiaan, olet kylläinen koko elämäsi ajan.

Ei se varas ole joka varastaa, varas on se, joka jää kiinni varastamisesta (kaikki ovat syyttömiä ennen tuomiota, länsimainen oikeusperiaate).

Lukottomassa talossa ei ole kohta mitään varastettavaa (tilaisuus tekee varkaan, varas tilaisuutensa).

Vartija avaa luukun vasta kun kakku on valmis (Oulun keskusvankilan keittiötilojen ohje).

Miksi ovet eivät aukene meille, onko rotumme syytä tää? (Sörnäisten vankilan seinäkirjoitus).

Harakka varastaa, skorpioni pistää. Se on totuus ihmisistä.

Huom: tämän tekstin mahdolliset yhtäläisyydet todellisen elämän tai suomalaisten väestöryhmien kanssa ovat pelkkää sattumaa.

Tie: nyt-elämä

Nyt-elämä on elämäntapa, jossa sisäisen maailman kannalta tärkeitä asioita ei lykätä tulevaisuuteen. Elämä on läsnä vain kuluvassa hetkessä. Nyt-elämän vastakohta on sitten kun -elämä. (Hellsten 2001, 63.)

"Elämäntaito on rohkeutta tehdä jotain täysin sopimatonta juuri nyt!" (mukaillen Buscaglia 1985, 100).

Esimerkki sitten kun -elämästä on runo Asioita, joita et koskaan tehnyt. Runo on amerikkalaisen tytön kirjoittama.

ASIOITA, JOITA ET KOSKAAN TEHNYT

Muistatko päivän kun lainasin tuliterän autosi ja ajoin siihen lommon?
– Luulin, että tappaisit minut, mutta sitä et tehnyt.

Ja muistatko, kerran kun raahasin sinut uimarannalle ja sanoit, että tulisi sade, ja se tuli?
– Luulin, että sanoisit: "Mitä minä sanoin?" Mutta sitä et tehnyt.

Muistatko kerran, kun flirttailin kaikkien kundien kanssa, että olit mustasukkainen, ja olithan sinä?
– Luulin, että jättäisit minut, mutta sitä et tehnyt.

Muistatko, kerran kun sotkin autosi hienon verhoilun mansikkapiiraalla?
– Luulin, että löisit, mutta sitä et tehnyt.

Ja muistatko, kun unohdin sanoa, että tansseihin piti pukeutua ja sinä tulit paikalle farkuissa?
– Luulin, että hylkäisit minut, mutta sitä et tehnyt.

Niin, oli paljon sellaista, mitä et tehnyt.
– Mutta sinä kestit minua, ja sinä rakastit minua ja sinä suojelit minua.

Oli paljon sellaista, mitä halusin sinulle korvata, kun palaisit Vietnamista.
– Mutta sitä et tehnyt. (nimetön, teoksesta Buscaglia 1985, 101–102.)

Asioiden lykkääminen tuonnemmaksi voi johtaa siihen, että ne eivät koskaan toteudu. Todellisuus ja elämä tapahtuvat juuri nyt. (Buscaglia 1985, 100–101.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Buscaglia, Leo. 1985. Elä täydesti tätä päivää (alkuteos (1982) Living, Loving and Learning). Suomennos Ilkka Malinen. Hämeenlinna: Arvi. A. Karisto.
Hellsten, Tommy. 2001. Saat sen mistä luovut – Elämän paradoksit (6. painos). Juva: Kirjapaja.

Tie: yhteisöllisyys

Yhteisöllisyys (positiivinen individualismi) on tapa toimia vastavuoroisesti sosiaalisissa suhteissa. Yhteisöllisyyden vastakohta on negatiivinen individualismi, jossa muiden henkilöiden tehtävänä on täyttää henkilön henkilökohtaiset tarpeet. Negatiivinen individualismi perustuu selviytymisstrategioihin. (Hellsten 2001, 209–214 ja 217.)

"Selviytymistrategiat ovat keinoja, jossa henkilö kamppailee vaikeuksia vastaan ilman yhteisöllisyyttä, pelkästään omin voimin. Kaikki selviytymisstrategiat johtavat lopulta tappioon." (mukaillen Hellsten 2001, 213.)

Hyvä emotionaalinen lähiyhteisö täyttää henkilön yhteydentarpeen ja mahdollistaa henkilön persoonan kehittymisen. Yhteisöllisyyden edellytyksiä on muun muassa luottamus ja se mahdollistaa oman avuttomuuden ja haavoittuvuuden kohtaamisen. (Hellsten 2001, 211–212.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Hellsten, Tommy. 2001. Saat sen mistä luovut – Elämän paradoksit (6. painos). Juva: Kirjapaja.

Tie: ei-sana

Ei on sana, jonka käyttö voi ilmaista henkilön ohjautumista sisäisten valintojensa mukaan. Ei-sanan käyttö edellyttää rohkeutta kestää sosiaalisen hylkäyksen uhka. (Hellsten 2001, 204–205.)

"Ei-sanaa käyttävä henkilö etsii rakkautta sisältää. Hän ei vaadi rakkautta toisilta" (mukaillen Hellsten 2001, 205).

"Uskaltaessaan sanoa ei hän (tässä: henkilö) ilmaisee paitsi muille myös itselleen, että hän uskoo sisimmässään johonkin mikä on tärkeämpää kuin se, että muut ihmiset hänet hyväksyvät" (Hellsten 2001, 204).

Ei-sanan käyttö johtaa kasvuun henkilön itsensä ja toisten henkilöiden kohdalta. Ei-sanan käyttäminen edellyttää rohkeutta ottaa vastuu elämästään. (Hellsten 2001, 205–206.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Hellsten, Tommy. 2001. Saat sen mistä luovut – Elämän paradoksit (6. painos). Juva: Kirjapaja.

Tie: kanssaihmettelijä

Kanssaihmettelijä on henkilö, joka kulkee toisen henkilön rinnalla ja jakaa löytöretken ja elämän seikkailun hänen kanssaan. Kanssaihmettelijä elää vapaana toisen henkilön lähellä sallien toisen elävän vapaana itsensä lähellä. (Hellsten 2001, 202–203.)

"Kanssaihmettelijän ympärillä ei ole psyykkistä miinakenttää, vaan hän reagoi kohtuullisesti, tarkoituksenmukaisesti ja ymmärrettävästi" (mukaillen Hellsten 2001, 199).

Kanssaihmettelijä kunnioittaa toisen persoonaa ja sen eheyttä ja koskemattomuutta. Kanssaihmettelyyn kuuluu luottamus ja totuuden kohtaaminen itsessä ja toisessa. (Hellsten 2001, 199–202.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Hellsten, Tommy. 2001. Saat sen mistä luovut – Elämän paradoksit (6. painos). Juva: Kirjapaja.

Tie: itsevastuullisuus

Itsevastuullisuus on elämänasenne, jossa henkilö kantaa vastuun itsestään, omasta menneisyydestään ja tekemistään valinnoista. Itsevastuullinen henkilö osaa läheisissä ihmissuhteissaan kunnioittaa toisen henkilön persoonaa (tunnistaa sen ja sen erillisyyden). (Hellsten 2001, 183–185.)

”Toista alentava henkilö pyrkii kätkemään oman pahuutensa itseltään näkemällä sen muiden ominaisuutena” (mukaillen Hellsten 2001, 195).

"Rakkaus vaalii persoonaa ja pyrkii siihen, että ihminen saisi syntyä /../ siksi mikä hän todella on" (Hellsten 2001, 183).

"Rakkaus elää vain täydellisessä vapaudessa" (Hellsten 2001, 196).

Itsevastuullisen henkilön vastakohta on henkilö, joka on ihmissuhteessa vain vastaanottavana osapuolena. Itsevastuullinen henkilö on tasa-arvoinen läheisissä ihmissuhteissaan ja hyväksyy toisen henkilökohtaisen tavan kohdata ja käsitellä kipunsa. (Hellsten 2001, 183–185 ja 200.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Hellsten, Tommy. 2001. Saat sen mistä luovut – Elämän paradoksit (6. painos). Juva: Kirjapaja.

Tie: tyyni itseohjautuvuus

Tyyni itseohjautuvuus on mielentila ja siitä seuraava elämäntapa jossa ihminen tekee valintansa sisäisen maailmankuvansa mukaan. Tyynen itseohjautuvuuden tilassa tekemisen laadullinen tulos on tärkeämpi kuin tekemiseen kulutettu aika (laatu korvaa määrän jolloin tuottavuus on korkea). (Hellsten 2001, 176–180.)

Suomalaisen miehen tie: Suomalainen mies tekee mitä haluaa. Muut tekevät mitä osaavat (mukailtu suomalainen sanomus).

Pidä ittes miehenä (sanomus suomenkieliseltä Pohjanmaalta).

Sisäisesti turvaton henkilö ei uskalla tehdä virheitä, joten hän tekee aina vain sen minkä osaa ja hallitsee. Uusien ratkaisujen etsiminen edellyttää virheensietokykyä. (Hellsten 2001, 178.)

Tyyni itseohjautuvuus perustuu ihmisen kokemaan sisäiseen turvallisuuden tunteeseen josta seuraa rohkeus. Rohkeus mahdollistaa luovuuden käytön ja uudet aikaisempaa paremmat ratkaisut ongelmatilanteissa. (Hellsten 2001, 178–179.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Hellsten, Tommy. 2001. Saat sen mistä luovut – Elämän paradoksit (6. painos). Juva: Kirjapaja.

Tie: 10 sanan luettelo

Elämässä eläminen ja eläminen elämässä on vastapalvelus siitä, että on saanut mahdollisuuden elää. Oman elämänsä elämiseen voivat liittyä seuraavat asiat (aakkosjärjestyksessä):

1. eheys (paluu alkupisteeseen)
2. ilo (syy elää)
3. lujuus (taito vastustaa pelkoa)
4. luovuus (taito nähdä uudet mahdollisuudet)
5. myötätunto (suvaitsevaisuus muita kohtaan)
6. rakkaus (elämän moraali)
7. rauha (levollisuus, mielen tyyneys)
8. tasapaino (kohtuullisuus elämän suhteen, väkivalta ei auta)
9. tietämys (väline tien kulkemiseen)
10. viisaus (taito oppia menneisyydestä). (Buscaglia 1985, 108-110).

Paras lahja toiselle on oman ainutlaatuisuutensa kehittäminen ja jakaminen. Oman sisimpänsä tunteminen edellyttää rohkeutta kohdata sen kielteiset puolet. (Buscaglia 1985, 93-95.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Buscaglia, Leo. 1985. Elä täydesti tätä päivää (alkuteos (1982) Living, Loving and Learning). Suomennos Ilkka Malinen. Hämeenlinna: Arvi. A. Karisto.

Tie: syvä elämä

Syvä elämä on elämänvalinnoista koostuva kokonaisuus, elämäntapa, jossa ihmisen elää oman sisäisen tahtonsa mukaan. Syvän elämän edellytyksiä ovat muun muassa taito olla läsnä itselleen ja itsessään, elää kiireettömästi. (Hellsten 2001, 166–170.)

Eläessään syvää elämää ihminen tekee työtään sisäisen motivaatiosta ja on läsnä kaikessa tekemisessään. Työ on tällöin luovaa ja siitä koetaan iloa. (Hellsten 2001, 178–179.) vrt. Flow-tila.

Luovuus ja tietämys saavutetaan levon ja asioiden eteen pysähtymisen kautta. Levossa oleva ihminen on kaikkein valppain toimimaan. Lepäämisen tärkeyttä osaa arvostaa yleensä vain se, joka on kokenut voimavarojen loppumisen. (Hellsten 2001, 176–177.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Hellsten, Tommy. 2001. Saat sen mistä luovut – Elämän paradoksit (6. painos). Juva: Kirjapaja.

Tie: usko

Usko on asenne, jossa ihminen luottaa siihen, että elämän virta kantaa häntä silloin kun hänen omat voimansa eivät siihen riitä. Usko syntyy kun uskaltaa elää epävarmaa luovaa elämää ja luova elämä edellyttää uskoa. (Hellsten 2001, 100–101).

"Usko syntyy vain taistelukentillä" (Hellsten 2001, 100).

Usko tukee ihmisen luottamusta selviytymiseen. Rohkea käyttää rukousta yli voimien käyvän tehtävän edessä uskon vahvistamiseen. (Hellsten 2001, 79.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Hellsten, Tommy. 2001. Saat sen mistä luovut – Elämän paradoksit (6. painos). Juva: Kirjapaja.

Tie: kateus

Kateus on tunne, joka syntyy henkilössä, joka ei elä omien sisäisten unelmiensa mukaan hänen nähdessään itseään toteuttavan ihmisen. Kateus johtaa toimintaan, jonka tarkoituksena on estää muita toteuttamasta unelmiaan. (Hellsten 2001, 98–99.)

Sohvaperunaharha: Kun en yritä mitään, kaikki on mahdollista, koska en ole epäonnistunut missään. (Hellsten 2001, 99).

"Älä kävele päässäni likaisin jaloin (zen-ohje)" (teoksesta Buscaglia 1985, 88).

Kateellinen henkilö pyrkii alentamaan henkilöitä, jotka tarttuvat asioihin, mutta itse kateellinen ei uskalla tehdä mitään, joka muuttaisi hänen elämänsä paremmaksi. Kateellinen henkilö hukkaa elämänsä pelkojensa vankilassa. (Hellsten 2001, 98–99. Kateuden ilmentymänä on myös yhteisöväkivalta (arvonalennusseremoniat, sosiaalinen teloitus, teloitus jne.) (Hellsten 2001, 80–83).

KIRJALLISET LÄHTEET:
Buscaglia, Leo. 1985. Elä täydesti tätä päivää (alkuteos (1982) Living, Loving and Learning). Suomennos Ilkka Malinen. Hämeenlinna: Arvi. A. Karisto.:
Hellsten, Tommy. 2001. Saat sen mistä luovut – Elämän paradoksit (6. painos). Juva: Kirjapaja.

Tie: sankari

Sankari on henkilö, joka elää elämäänsä oman sisäisen näkemyksenä mukaan. Sankari kokee koko ajan pelkoa, koska luodessaan koko ajan uutta, ihminen on yksin. (Hellsten 2001, 80.) Sankari muuttaa kokemansa pelon eteenpäinvieväksi rohkeudeksi (Hellsten 2001, 78–79).

"Sankari on aina sosiaalisen yhteisön ulkopuolinen jäsen. Ilman yksinäisyyttä ihminen ei voi olla sankari. Vain sankari voi kasvaa ja ilman kasvua ei ole elämää." (mukaillen Hellsten 2001, 93.)

Sankari ei voi olla ilman suostumista yksinäisyyteen ja siitä seuraavaan turvattomuuteen (Hellsten 2001, 94). Sankarin tapaa toimia ja elää omaa itseään voidaan kuvata muun muassa seuraavilla tavoilla:

1. Sankari käyttää aikansa itselleen tärkeisiin asioihin (Hellsten 2001, 91–92).
2. Sankari kuulee unelmansa. Ne kertovat hänelle, kuka hän on tulevaisuudessa (Hellsten 2001, 98–99).
3. Sankari on ihminen, jonka rohkeus kestää elämän tien kulkemista yksin, ilman muiden hyväksyntää (Hellsten 2001, 80).
4. Sankari kulkee tietä, jota ei aikaisemmin ollut. Tie syntyy sankarin kulkiessa. (Hellsten 2001, 80.)
5. Sankari ottaa vastuun itsestään. Hän valitsee uuden tien riskeineen ja katsoo miten käy. (Hellsten 2001, 84 ja 87–89.)
6. Sankari etsii tietoisesti asioita, jotka tekevät elämän epävarmaksi, koska näiden asioiden kohtaaminen on ainoa tapa kasvaa ja elää (Hellsten 2001, 94–96).
7. Sankari on herkkä ja lapsenmielinen, mutta samalla varovainen sen suhteen, keille henkilöille tuo esille nämä piirteet (Hellsten 2001, 89–91).

Sankari elää ilman vapautta väärin perustein rajoittavia insituutioita (mm. lestadioilaisuus ja virkavaltaisuus). Sankarin asenne synnyttää ristiriitoja ja konflikteja. Sankariin kohdistetaan tavallisesti yhteisöväkivaltaa (arvonalennusseremoniat, sosiaalinen teloitus, teloitus jne.). (Hellsten 2001, 80–83).

KATSO MYÖS:
Flow-tila: sisällysluettelo
John Lennon: Duunariväen sankari (Working Class Hero)
Tie
Yhteisöväkivalta: sisällysluettelo

KIRJALLISET LÄHTEET:
Hellsten, Tommy. 2001. Saat sen mistä luovut – Elämän paradoksit (6. painos). Juva: Kirjapaja.

Tie: vaarallinen elämä

Vaarallinen elämä on oman elämänsä elämistä oman sisäisen tahtonsa mukaisesti. Nimitys "vaarallinen elämä" tulee siitä, että oman itsensä toteuttaminen on mahdollista vain silloin, kun elämään hyväksytään turvattomuus. (Hellsten 2001, 75–77.)

Henkilöä, joka elää vaarallista elämää, kutsutaan sankariksi. Sankari kokee koko ajan pelkoa, koska luodessaan koko ajan uutta, ihminen on yksin. (Hellsten 2001, 80.) Sankari muuttaa kokemansa pelon eteenpäinvieväksi rohkeudeksi (Hellsten 2001, 78–79).

KIRJALLISET LÄHTEET:
Hellsten, Tommy. 2001. Saat sen mistä luovut - Elämän paradoksit (6. painos). Juva: Kirjapaja.

Tie: rohkeus

Rohkeus on asenne ja kyky kohdata pelkäämänsä asia ja toimia tilanteeseen liittyvästä epävarmuudesta, hallitsemattomuudesta ja turvattomuudesta huolimatta. Rohkeuden edellytys on omien voimavarojen rajallisuuden tunnustaminen (nöyryys). Rohkeuden vastakohta on passiivisuus. (Hellsten 2001, 73 ja 78–79.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Hellsten, Tommy. 2001. Saat sen mistä luovut - Elämän paradoksit (6. painos). Juva: Kirjapaja.

Tulos kyselystä: onko Oulun pyöräpölijyys mielestäsi suuri ongelma?

Kyselyn vastausvaihtoehdot olivat: "On" (6 valintaa; 42 %), "Oulu on väkivaltaisempi" (4 valintaa; 28 %), "en tahdo sanoa" (1 valintaa; 7 %) ja " en osaa sanoa" (3 valintaa; 21 %). Vastaajamäärä (n) oli 14 vastaajaa. Kysely oli avoinna 20.10–24.12.2009.

(paidaton juoksija oulu, hakupäivä 25.12.2009). Oulun pyöräpölijyyttä pidetään Oulussa ongelmana. Tulokset ovat suuntaa-antavat muun muassa pienen vastaajamäärän johdosta. SÄHKÖISET LÄHTEET: Paidaton juoksija oulu. Kysely Onko Oulun pyöräpölijyys mielestäsi ongelma? http://paidatonjuoksijaouluvol2.blogspot.com/. Hakupäivä 25.12.2009.

Tulos kyselystä: kumpi on väkivaltaisempi, Helsinki vai Oulu?

Kyselyn vastausvaihtoehdot olivat: "Helsinki on väkivaltaisempi" (5 valintaa; 26 %), "Oulu on väkivaltaisempi" (7 valintaa; 36 %), "molemmat ovat yhtä väkivaltaisia" (3 valintaa; 15 %), " en osaa sanoa" (3 valintaa; 15 %) ja "en halua sanoa" (1 valinta; 5 %). Vastaajamäärä (n) oli 19 vastaajaa. Kysely oli avoinna 20.10–24.12.2009.

(Paidaton juoksija oulu, hakupäivä 24.12.2009). Oulua pidetään jonkin verran väkivaltaisempana kaupunkina Helsinkiin verrattuna. Tulokset ovat suuntaa-antavia muun muassa pienen vastaajamäärän johdosta. PS. Se, että Oulua pidetään Helsinkiä väkivaltaisempana kaupunkina, ei ole Oulun kaupungin imagen kannalta hyväksi. Helsinkiä on kuvattu perinteisesti ilmaisulla: "Helsinki on kuin käymälä, kyllä siellä voi käydä, mutta kukaan ei halua jäädä sinne asumaan." SÄHKÖISET LÄHTEET: Paidaton juoksija oulu. Kysely: kumpi kaupunki on väkivaltaisempi, kun vertaillaan Helsinkiä ja Oulua. http://paidatonjuoksijaouluvol2.blogspot.com/. Hakupäivä 24.12.2009.

Harjoitus 24.12.2009

23 km ja teho 1/5. -10–-11 Celsiusastetta ja pohjoistuuli 5 m/s. Jäätävyys 5/5. Harjoitusosa Tervamaratonin vanha reitti 11–21 km täysi pukeutuminen. Varustehuolto, hiilihydraattien palauttava täydennys, lämmin kylpy ja lepo.

Koekäytössä Arc'teryxin tuulenpitävät ohuet fleece-käsineet (40 euroa) silkkialuskäsineiden kanssa. Acicsin GEL-1140 -juoksukengät (129 euroa) otettu käyttöön. Vasemman isonvarpaan kynttä poistettu ennen harjoitusta kynnen alaisen tulehduksen hoitotoimenpiteenä. Tulehduskipulääkitys.

Oulun pyöräpölijä (18 -vuotias poika) spammasi T. Suvalan polkupyöräliikkeen kohdalla Löytynpuiston puolella noin tunti Turun joulurauhan julistamisen jälkeen (50 metrin päästä, kaupunginojan toiselta puolelta ja valmiina luikkimaan pakoon polkupyörällään): "Tule tänne, niin vedän sua turpaan, homoäijä!" Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

PS. homoäijä? Ei ole pyöräpölijäpojalla oikein suomen kielen merkitysoppi (sematiikka) hallinnassa.
PSS. hyvää Tarja Halosen syntymäpäivää! Toivottavasti hyvinvointiyhteiskunta tuo paljon mukavia lahjoja tänäkin jouluna.

SÄHKÖISET LÄHTEET:
Ilmatieteen laitos. Paikallissää Oulu Vihreäsaari lämpötila. http://www.fmi.fi/saa/paikalli.html?Keywords=&station=2876¶m=4&map=1&place=Oulu. Hakupäivä 24.12.2009.
Ilmatieteen laitos. Paikallissää Oulu Vihreäsaari tuuli. http://www.fmi.fi/saa/paikalli.html?place=Oulu&station=2876¶m=21&map=1. Hakupäivä 24.12.2009.

T.T: valo tunnelissa

Herra T. T. on jälleen keltaisen lehdistön lööpissä. Pitikö taas?

Elo polttaa, kohtalo vuolee:
Jumalan kiroten poliitikko kuolee.
Sanoin ei voittanut peliä tätä:
kai siis systeemi on siisti tai mätä.

Kapakat ja korkit pullojen voi kiertää,
sotketut seinät sielua hiertää.
Helsinki kaunis jos hetken vois' olla.
Nolla on lapsi, vainaja on nolla.

Koskettava novelli on laulujen loske.
Kadut jäätyneet ei sisimpään koske.
Valo tunnelissa jouluaamuna:
Perkele! on se - vastaantuleva juna! ((c) 2009 paidaton juoksija oulu)

Runo: blondikerrannainen

Tiksulle. Hyvää joulua.

Oli kerran nainen: blondikerrannainen.
Kaikkeen vihainen, kaikkeen ulkopihainen.
Tykkäs' tyhjää ostaa, jokaiselle kostaa.
Aamulla kaipas iltaa, illalla ruskon siltaa.

Oma napa vaan oli maailman napanaan,
olla itselleen huono ystävä oli tapanaan.
Tunsi sanan metkut, osat tehdä petkut:
rakasti häntä äiti ja kaikki retkut.

Syksyn sai hiuksissaan hiekkaa,
väsyi mies heiluttaan miekkaa.
Eli kesän tai talven, kai erilainen:
Blondikerrannainen: kerran nainen. ((c) 2009 paidaton juoksija oulu)

Käsine: Arc'teryx Delta SV

Paidaton juoksija oulu etsi 23.12.2009 Oulusta silkkikäsineitä tuulikäsineiden aluskäsineiksi. Ei ollut niitä ollut, ei Joutsensillan Intersportissa, ei T. Hirvosen moottorikelkkaliikkeessä, ei Partioaitassa (KOP:n vanha kiisteistö). Vähittäismyymälät (urheilutarvikeliike, moottorikelkkaliike) vetosivat siihen, että aluskäsineiden käyttöä vierastetaan Suomessa. Partioaitassa oli kuitenkin myynnissä mielenkiintoinen käsine: Arc'teryxin Delta SV, joka on tuulenpitävä, tilava, ohut ja kevyt fleesekäsine. Käsineen leikkaus on istuva ja siinä ei ole puristavaa resoria, joka heikentää käden verenkiertoa. Väri on musta. Tuote on sen verran hyvä, että se oli alennusmyynnissä, eivät maallikot tunnista hyvää tuotetta, niinhän se on tarkoitettu (vrt. silkkialuskäsineen saatavuuden vaikeus Oulussa). Vaikka tuotteen ominaisuudet ovat hyvät, typerä käyttäytyminen voi kuitenkin johtaa paleltumiin. Pakkanen ei anna anteeksi elimistön rajojen ylityksiä.

(Arc'teryx, hakupäivä 24.12.2009). Partioaitan valikoimassa on merinovillasta valmistettu aluskäsine, hinta noin 30 euroa. Merinovillakäsine on silkkikäsinettä karkeampi, mutta tuote ei ilmeisesti ole niin arka mekaanisille vaurioille kuin silkkikäsine. Lisäksi villa on Suomessa materiaali, jonka käyttöön ollaan totuttu. Paidaton juoksija oulun testiryhmä tutustunee tuotteeseen jossain vaiheessa. PS. Arc'texin logo on liskolinnun (Archaeopteryx) Berliinin fossiilin mukaelma. Asennetta. SÄHKÖISET LÄHTEET: Arc'teryx. Tuulenpitävä fleesekäsine Delta SV Glove. http://www.arcteryx.com/Product.aspx?Mens/Accessories/Delta-SV-Glove. Hakupäivä 24.12.2009.

Harjoitus 22.12.2009

12 km ja teho 1/5. -14 Celsiusastetta ja itätuuli 5 m/s (Ilmatieteen laitos, hakupäivä 22.12.2009). Jäätävää 5/5. Varustehuolto ja lämmin kylpy. Suomi-viina.

Viety ompelijalle juoksualuspaita, jonka hihat ovat liian lyhyet ennen modeerausta. Ompelija ajaa saumurilla hihojen suut ja hihan pitkittäissaumat. Työ on valmis ja noudettavissa 30.12.2009.

Ompelijan apuna on työvoimatoimiston lähettämä pukuompelija, mies. Todettu, että tyylikäs pukeutuminen ei ole Suomessa yhtä arvostettua kuin esim. Italiassa.

Nörttipyöräpölijä kiilasi tätä juoksijaa rautasillalla. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

SÄHKÖISET LÄHTEET:
Ilmatieteen laitos. Paikallissää Oulu Vihreäsaari lämpötila. http://www.fmi.fi/saa/paikalli.html?place=Oulu&station=2876¶m=4&map=1. Hakupäivä 22.12.2009.
Ilmatieteen laitos. Paikallissää Oulu Vihreäsaari tuuli. http://www.fmi.fi/saa/paikalli.html?place=Oulu&station=2876¶m=21&map=1. Hakupäivä 22.12.2009.

Rakkauslaulu: am., ransk. ja suom.

Rakkauslaulut ovat asenteeltaan erilaisia eri kulttuureissa. Tässä vertaillaan rakkauslauluja amerikkalaisen (am.), ranskalaisen (ransk.) ja suomalaisen (suom.) kulttuurin viitekehyksessä:

Mennyt rakkaus on katkeransuloista (am.):
Rakastin sua kerran, ei lähdettyäs' se muutu;
Tieni on uusi, vaan älä siitä suutu. ((c) 2009 paidaton juoksija oulu)

Mennyt rakkaus on suloisen katkeraa (ransk.)
Rakastin sua kerran, vaan kadu en sitä;
Ain' hetken verran länsi on itä. ((c) 2009 paidaton juoksija oulu)

Mennyt rakkaus on katkeraa (suom.) (Freud, Engels, Engels & Jung)
"Rakastin sua kerran, sen kai voin myöntää;
Mutt' kerronko sulle mihin nyt voit rakkkautemme työntää?"¹⁾ ((c) 1988 Saarela Mikko Antero (säv.) ja (san.).

VIITTEET:
¹⁾sinne minne ei aurinko paista, peräsuoleen. Oui !

Tie

Tie on tapa elää tasapainossa ja vapaita valintoja tehden. Väärää tietä voi kulkea oikeaan, samoin oikeaa tietä. Tie itsessään on vailla merkitystä ja paras tapa päästä tielle on lakata pyrkimästä sille. (Ojanen 2006, 128–132.)

"Tietä pitää kulkea niin, että se on oikein" (mukaillen Ojanen 2006, 60).

"Mies on se, joka on epävarma, jota pelottaa ja joka tuntee häpeää" (mukaillen Ojanen 2006, 31).

"Oman tien kulkeminen on paljolti sama asia kuin se, mitä ihminen itse pohjimmiltaan on, sen pohtimista, mihin me haluamme päästä, mihin olemme menossa ja millä keinoin teemme matkaa" (mukaillen Ojanen 2006, 23–24).

Tien kulkeminen muodostaa ihmisen kohtalon ja ihmisestä tulee tie. Tiellä on seuraavat ominaisuudet:

1. tiehen kuuluvat vaikeudet ja vaikeuksista selviäminen sekä se, että tarkkaa sijaintia ei tiedetä
2. tiellä itsellään ei ole kiirettä mihinkään, tien kulkijan tulisi myös olla kiireetön
3. tiellä olo on hetkessä elämistä ja sen aika sisältää lisäksi tulevat ajat
4. tiellä on perillä, kun hyväksyy sen, että on perillä
5. tie on väline, joka mahdollistaa pyrkimisen kohti oikeaa ottaen vastuu ja tietäen tekojensa seuraukset
6. tie on kysymistä ja kun kysymyksiä ei enää ole, ollaan perillä. Tie on toisenlaisen löytämistä
7. tie on ihmisen ja hänen itsensä kohtauspaikka. Ihmisen matkakumppani on hän itse
8. tie sisältää tiedon, joka johtaa tien päätepisteeseen. Tie on kaiken kattava kokonaisuus ja totuus
9. tie syntyy siitä, että sillä kuljetaan itseään seuraten
10. tietä ei voi valita, sitä vain kuljetaan (Ojanen 2006, 20–127.)

Oikean tien säännöt ovat samat kuin yksinkertaisen perusmoraalin. Väkivalta ei ole tie. Perusteitä ovat (likimääräisesti ottaen) pituus, leveys, ajatus, aika, hyvyys, kauneus, rakkaus, oikeus, totuus ja ihmisen oma tie. (Ojanen 55–56 ja 98.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ojanen, Eero. 2006. Tien filosofia. Hämeenlinna: Kirjapaja.

Juoksu kaltevalla pientareella

Jatkuva juoksu samaan suuntaan kaltevalla pientareella aiheuttaa nilkkoihin ja polviin toispuolisen rasituksen, joka voi johtaa rasitusvammaan. Kaltevalla pientareella juoksua tulisi välttää ja sen aiheuttamaa rasitusta voidaan vähentää juoksemalla vaihdellen oikealle ja vasemmalle kaltevilla pientareilla. (Clayman 1992, 70.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Clayman, Charles B. (toim.) 1992. Liikunta ja terveys (Kodin terveyskirjasto -sarja). Suomennos Big Star Oy. Portugal: Weilin+Göös.

Urheilun aloittaminen 60–70-vuotiaana

Urheilun aloittaminen 60–70-vuotiaana voi olla mahdollista, mikäli henkilö ei sairasta liikunnan estävää pitkäaikaissairautta. Säännöllisellä liikunnalla on ikääntyneillä henkilöillä samat terveysvaikutukset kuin muun ikäisillä henkilöillä. (Clayton 1992, 45–46.)

"Ikääntynyt urheilija ei saa koskaan jatkaa liikkumista väkisin, jos olo ei ole hyvä" (mukaillen Clayton 1992, 46).

Urheilu voi ikääntyneellä (samoin kuin nuoremmalla) aiheuttaa sydänkuoleman tai pahentaa muun muassa reuman tai muun pitkäaikaissairauden oireita. Ikääntyneen henkilön urheilun tulee perustua oman terveydentilansa tuntemiseen (lääkärintarkastus), kehon viestien seuraamiseen sekä maltilliseen ja säännölliseen harjoitteluun. (Clayton 1992, 45–46.) Ikääntyminen heikentää maksimaalisen suorituksen tasoa ja pidentää palautumissaikaa.

Esitetty tautikuvaus ei ole täydellinen ja kunkin juoksijan tai liikunnan harrastajan on perehdyttävä omaan terveydentilaansa tarvittaessa terveydenhuollon laillistettuja työntekijöitä käyttäen juoksun turvallisuuden pitämiseksi riittävänä. Jokainen juoksija tai liikunnan harrastaja vastaa henkilökohtaisesti omasta terveydentilastaan ja juoksuterveydestään (tämä lauseke koskeen kaikkia paidaton juoksija oulun tekstejä).

KIRJALLISET LÄHTEET:
Clayman, Charles B. (toim.) 1992. Liikunta ja terveys (Kodin terveyskirjasto -sarja). Suomennos Big Star Oy. Portugal: Weilin+Göös.

Nuoren urheilijan oikeuksien julistus

Nuoren urheilijan oikeuksien julistus on luettelo asioista, jotka voivat synnyttää/parantaa/ylläpitää lapsen/nuoren urheilumotivaatiota. Säännöllisellä liikunnalla on lapsilla/nuorilla samat terveysvaikutukset kuin muun ikäisillä henkilöillä. (Clayman 1992, 40–41.)

Nuoren urheilijan on saatava urheilla lajissa, josta hän rakastaa (sallien lajinvaihto). Nuorella urheilijalla on oikeus (aakkosjärjestyksessä):

1. harrastaa urheilua kypsyytensä ja motivaationsa tasolla
2. harrastaa urheilua kyvykkyydestään riippumatta
3. harrastaa urheilua terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä
4. saada ohjausta ja valmennusta pätevältä aikuiselta
5. saada oikeudenmukaista kohtelua
6. saada osallistua toiminnan johtamiseen ja päätöksentekoon
7. saada pitää hauskaa urheilemalla
8. saada pyrkiä menestykseen tasaveroisena muiden kanssa
9. saada urheilla omilla eikä aikuisten ehdoilla
10. voida valmistautua harjoitukseen oikein. (Clayman 1992, 40–41.)

Nuoren urheilijan valmennuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota liikuntaperäisten tuki- ja liikuntaelimistön vammojen ennaltaehkäisyyn ja anabolisten steroidien käytön kieltoon. Samoin harjoittelutasapainon säilyttäminen on nuorella urheilijalla tärkeään. (Clayman 1992, 41.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Clayman, Charles B. (toim.) 1992. Liikunta ja terveys (Kodin terveyskirjasto -sarja). Suomennos Big Star Oy. Portugal: Weilin+Göös.

Helppo elämä

Helppo elämä on nimitys länsimaiselle koneistetulle elämäntavalle, joka ei sisällä pakon sanelemaan (työ) fyysistä kuormitusta. Helpon elämän aikakausi alkoi 1950-luvulla. (Claytön 1992, 10–13.)

Helpon elämän seurauksena pidetään väestön fyysisen kunnon alenemista ja muun muassa sydäntautien määrän lisääntymistä. Terveydentilan säilyminen edellyttää riittävän tehokasta, päättäväistä ja säännöllistä kehon fyysistä rasittamista. (Clayton 1992, 10–13.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Clayman, Charles B. (toim.) 1992. Liikunta ja terveys (Kodin terveyskirjasto -sarja). Suomennos Big Star Oy. Portugal: Weilin+Göös.

Juoksijan amenorrhea

Juoksijan amenorrhea on raskaasta ja säännöllisestä juoksuharjoittelusta tai painonindeksin nopeasta pienenemisestä johtuva kuukautisvuodon poisjääminen. Liikuntaan liittyvä tilapäinen amenorrhea ei johda pysyvään hedelmällisyyden menetykseen. (Clayton 1992, 83.)

Amenorrhealle voi olla myös muita syitä kuin fyysisestä harjoittelusta johtuvat. Kuukautisten poisjäämisen syy on selvitettävä lääkärin toimesta. Yleensä naisjuoksijan kuukautiskierto palaa tavanomaiseksi muutaman kuukauden kuluessa harjoittelumäärän vähentämisen jälkeen. (Clayton 1992, 83.)

Esitetty tautikuvaus ei ole täydellinen ja kunkin juoksijan tai liikunnan harrastajan on perehdyttävä omaan terveydentilaansa tarvittaessa terveydenhuollon laillistettuja työntekijöitä käyttäen juoksun turvallisuuden pitämiseksi riittävänä. Jokainen juoksija tai liikunnan harrastaja vastaa henkilökohtaisesti omasta terveydentilastaan ja juoksuterveydestään (tämä lauseke koskeen kaikkia paidaton juoksija oulun tekstejä).

KIRJALLISET LÄHTEET:
Clayman, Charles B. (toim.) 1992. Liikunta ja terveys (Kodin terveyskirjasto -sarja). Suomennos Big Star Oy. Portugal: Weilin+Göös.

Juoksijan verivirtsaisuus

Juoksijan verivirtsaisuus on tila, jossa virtsassa esiintyy punasoluja ja hemoglobiinia ja se voi ilmetä joskus pitkänmatkan juoksijalla. Juoksijan verivirtsaisuuden tarkkaa syytä ei tunneta, ja se on yleensä harmiton tila. (Clayton 1992, 83.)

Mikäli verivirtsaisuuteen liittyy muita oireita, muun muassa virtsaamisvaikeuksia ja/tai -kipuja, virtsan määrän vähentymistä tai kipua kyljessä, selässä tai alavatsassa, on oireiden syy selvitettävä lääkärin toimesta. Sairauteen liittymätön verivirtsaisuus poistuu yleensä kahden päivän kuluessa (virstan väri palaa kirkkaaksi). (Clayton 1992, 83.)

Esitetty tautikuvaus ei ole täydellinen ja kunkin juoksijan tai liikunnan harrastajan on perehdyttävä omaan terveydentilaansa tarvittaessa terveydenhuollon laillistettuja työntekijöitä käyttäen juoksun turvallisuuden pitämiseksi riittävänä. Jokainen juoksija tai liikunnan harrastaja vastaa henkilökohtaisesti omasta terveydentilastaan ja juoksuterveydestään (tämä lauseke koskeen kaikkia paidaton juoksija oulun tekstejä).

KIRJALLISET LÄHTEET:
Clayman, Charles B. (toim.) 1992. Liikunta ja terveys (Kodin terveyskirjasto -sarja). Suomennos Big Star Oy. Portugal: Weilin+Göös.

Juoksijan ripuli

Juoksijan ripuli on runsaasta kestävyysjuoksuharjoittelusta mahdollisesti seuraava ripuli, johon voi liittyä ulosteen limaisuus ja verisyys. Oireiden uskotaan johtuvan ruoansulatuselimistön ja paksusuolen hapenpuutteesta, joka aiheutuu veren ohjautumisesta lihaksiston käyttöön. (Clayman 1992, 83.)

Juoksijan ripulin syynä on paksunsuolentulehdus. Hoitona pidetään juoksuharjoittelun määrän huomattavaa vähentämistä, jolloin oireet poistuvat yleensä heti. (Clayman 1992, 83.)

Esitetty tautikuvaus ei ole täydellinen ja kunkin juoksijan tai liikunnan harrastajan on perehdyttävä omaan terveydentilaansa tarvittaessa terveydenhuollon laillistettuja työntekijöitä käyttäen juoksun turvallisuuden pitämiseksi riittävänä. Jokainen juoksija tai liikunnan harrastaja vastaa henkilökohtaisesti omasta terveydentilastaan ja juoksuterveydestään (tämä lauseke koskeen kaikkia paidaton juoksija oulun tekstejä).

KIRJALLISET LÄHTEET:
Clayman, Charles B. (toim.) 1992. Liikunta ja terveys (Kodin terveyskirjasto -sarja). Suomennos Big Star Oy. Portugal: Weilin+Göös.