paidaton varustelu: käsineet

Juostessa voidaan käyttää varusteluyhdistelmää Goretexkäsine ja sen sisäkäsineenä silkkikäsine. Käsineiden tulee olla niin riittävän suuret, ettei puristus haittaa käsien verenkiertoa. Mikäli käsineiden lämpöeristys ei riitä, juoksuharjoitusta ei saa tehdä.

Silkkikäsineiden käyttöaikaa voidaan jatkaa parsimalla käsineitä silkkilangalla. Käsineet on tällöin huollettava harjoituksen jälkeen saman päivän aikana tai sitten taukopäivänä. Silkkikäsineet huuhdotaan kylmässä vedessä harjoituksen jälkeen, kuositetaan ja kuivataan huoneenlämmössä. Tuulensuojakäsineet huuhdotaan kylmällä vedellä tai konepestään tarpeen mukaan.

Juoksijan on käsineistä huolimatta jokaisen harjoituksen aikana seurattava käsien lämpötilaa paleltumien estämiseksi. Sisäkäsineessä oleva reikä voi altistaa paleltuman syntymisen. Lisäksi tulee ottaa huomioon muun muassa se, että kohmeisilla käsillä oven avaaminen voi epäonnistua.

PS. Goretexkäsineen rekisteröity nimi on "Wind Stopper".

T.T: tyhjää oppinut oon

En tykkää ruumisarkkukuosista
Unelmoin vielä elinvuosista
Ja unohdan iloita päivän tämän;
tyhjää oppinut oon ja elämän.

Sairaan vakanssi on kokopäiväduuni,
tuulen pasianssi, aika korjaa luuni.
Haastattelun annan, niin elossa oon,
laulus' tuo sateen, en pääse pakoon.

Suru nakertaa, kertoo etusivun tähti:
Murhettaan pakertaa: "nyt elämä lähti!"
Ja unohdan iloita päivän tämän;
tyhjää oppinut oon ja elämän.

PS. T.T:n julkinen surutyö jatkuu jälleen.

Harjoitus 30.10.2009

12 km ja teho 1/5. Nurmikkojuoksua mahdollisuuksien mukaan. Kokeiltu lyhyitä päkiäjuoksuosuuksia, jalkapöydän lihakset vilaisivat. Otettu käyttöön Yokon Gore Windstopp -käsineet (keskustan intersportista 24.90 euroa, lähtöhinta 49,90 euroa).

Tavanomaista spammausta, kolme kertaan "onko kylmä?" Miksi ihmeen Suomen ilmatieteenlaitokseksi paidaton juoksijaa oulu oikein luullaan? Avantouimaritar sanoo rautasillan kohdalla: "Tsemppiä!" Niinpä.

Puistotorni selkääpuukottajien as.oy:n 3:n kerroksen alkoholistipariskunta kantaa 12 pullon mäyräkoiraa juhlistamaan pyhäinmiesten päivää. Ylipainoinen rouva spammaa: "Raakan näköistä touhua, herää kysymys, mistä on kysymys?"

Ainolan puistossa joukko mopopoikia kysyi: "Haluuts' sä turpiin, vai?" Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

KATSO MYÖS:
Oulun pyöräpölijyys 29

Sä Armi, miss' oot?

Sä Armi (nimi muutettu yksityisyyden suojelemiseksi), miss' oot?
Tuulenko kestät vai siihen lakoot?
Uneeni mun satus' sun kulkekoot,
Aamuun tuhanteen ja yhteen kun katoot.

Lauluus' sataan yön oot saanut,
Lapin taivaan kirkkaimmat raanut:
Kerron sulle öitteni hinnan:
Rakkautein, haavoitetun rinnan.

Sä Armi (nimi muutettu yksityisyyden suojelemiseksi), miss' oot?
Tuulien tiellä oot perus, siis root.
Kuljen satees', ain on näin:
Kuuletko mua, mun sydäntäin? ((c) paidaton juoksija oulu)

Harjoitus 29.10.2009

12 km ja teho 1/5. -2,5 Celsiusta ja pohjoistuuli 6,5 m/s, paine 1024 hPa ja näkyvyys yli 20 km (ilmatieteen laitos, hakupäivä 29.10.2009). Jäätävyys noin -10 Celsiusastetta tyyntä ilmaa (likimääräinen arvio). Hietasaaren yllä tähtitaivas ja Merikosken padon takaa välkkyi aamutähti jo enemmän vaalennelta taivaalta.

Tuiran uimarannan hämärässä useat sorsapariskunnat viettivät tavanomaista sorsaelämää. Kiinalaisen sananlaskun mukaan "Sorsat tietävät ensimmäisinä, milloin Oulujoen vesi kylmenee".

Poikkeuksellisen rauhallinen harjoitus. Ehkä kellonajalla oli osuutta asiaan (ennen kello 7.00). Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia, tytöt ja pojat. Etenkin tytöt.

SÄHKÖISET LÄHTEET:
Ilmatieteen laitos. Paikallissää Oulu Vihreäsaari 29.10.2009 lämpötila. http://www.fmi.fi/saa/paikalli.html?place=Oulu&station=2876¶m=4&map=1. Hakupäivä 29.10.2009.
Ilmatieteen laitos. Paikallissää Oulu Vihreäsaari 29.10.2009 tuuli. http://www.fmi.fi/saa/paikalli.html?place=Oulu&station=2876¶m=21&map=1. Hakupäivä 29.10.2009.

Tieliikennelain henki: älä kiilaa

Ajoneuvon kuljettajan ja jalankulkijan on säilytettävä liikennetilanteiden ennakoimisella itsellään noin 10 sekunnin aikamarginaali uhkaavien tilanteiden suhteen. Tällöin tiellä liikkujalla on mahdollisuus pyrkiä ehkäisemää onnettomuus muiden tiellä liikkujen tekemien tieliikennelain vastaisten toimenpiteiden jälkeen. (Liikenneturva 2006, 6.)

Valpas tielläliikkuja tarkkailee koko ajan mahdollisuuksia välttää onnettomuus. Mikäli onnettomuus uhkaa varovaisuudesta huolimatta, ennakoiva tiellä liikkuja on varautunut lievittämään onnettomuuden seurauksia (Liikenneturva 2006, 11 ja 27.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Liikenneturva. 2006. Pidä pelivaraa - Ennakoivan ajamisen opas. ei painopaikkaa: Liikenneturva.

PS. Oulun pöhköpyöräilijät ajavat juuri päinvastoin. Siksi Oulu on tulvillaan Oulun pyöräpölijyyttä (kuten iloinen Amsderdam on keväisin tulvillaan tulppaaneita).
PSS. Jalankulkija ei ehdi väistää kaikkia Oulun pöhköpyöräilijöitä, vaikka kuinka haluasi. Ja Oulun pöhköpyöräilijä ajaa päälle aivan sumeilematta, sitä on Oulun pyöräpölijyys.
PSSS. Jotenkin taas tänään yllätti, kun risteyksessä olivat punaiset valot vaihtuneet ja selän takaa tulee nörttipoika 25 km/h, liippaa lähelta ja paahtaa punaiset valot läpi. C'est Oulun pyöräpölijyys, eihän sen pitäisi yllättää.

Tieliikennelain henki: sovita nopeus tilanteen mukaan

Ajoneuvon nopeuden kaksinkertaistuminen kasvattaa jarrutusmatkaa nelinkertaisesti. Taajamassa auton nopeuden 5-10 km/h:n alentaminen voi olla ratkaisevaa jalankulkijan tai Oulun pöhköpyöräilijän kannalta. (Liikenneturva 2006, 8-9.)

Tilannenopeus:
Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljetaja säilyttää ajoneuvon hallinnnan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa. (Tieliikennelaki 23 § teoksesta Liikenneturva 2006, 9.)

Valpas kuljettaja tarkkailee koko ajan mahdollisuuksia välttää onnettomuus. Mikäli onnettomuus uhkaa varovaisuudesta huolimatta, ennakoiva kuljettaja on varautunut lievittämään onnettomuuden seurauksia (Liikenneturva 2006, 11 ja 27.)

Oikealla tilannenopeudella liikkuminen edellyttää liikenteen kokonaistilanteen tarkkailua. Ajoneuvon kuljettajan tulee pystyä poimimaan liikeenneympäristöstä ajoneuvon turvallisen kuljettamisen kannalta oikeat asiat. (Liikenneturva 2006, 10.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Liikenneturva. 2006. Pidä pelivaraa - Ennakoivan ajamisen opas. ei painopaikkaa: Liikenneturva.

PS. Oulun pöhköpyöräilijät ajavat juuri päinvastoin. Siksi Oulu on tulvillaan Oulun pyöräpölijyyttä (kuten iloinen Amsderdam on keväisin tulvillaan tulppaaneita).

Tieliikennelain henki: älä liiku yllättäväsi

Tienkäyttäjien tulee tietä käyttäessään ottaa huomioon muut tienkäyttäjät. On tärkeää toimia ennakoitavasti eli ajoneuvon kuljettajen tulee ilmaista aikeensa ajoissa, selvästi ja yksiselitteisesti. (Liikenneturva 2006, 12.)

Suuntamerkki:
Ajoneuvon kuljettajan, joka aikoo lähteä liikkeelle tien reunasta, kääntyä risteyksessä tai tiellä taikka vaihtaa ajokaistaa tai muuten siirtää ajoneuvoa sivusuunnassa, on muiden varoittamiseksi annettava merkki suunnanosoittimella tai, jollei sellaista ole, mulla näkyvällä tavalla.

Merkki on annettava hyvissä ajoin ennen aiottua toimenpidettä, ja sen on oltava hyvin näkyvä ja ymmärrettävä. Merkinanto ei vapauta kuljettajaa velvollisuudesta varmistua siitä, ettei aiottu toimenpide aiheuta vaaraa tai tarpeetonta estettä. (Tieliikennelaki 35 §, teoksesta Liikenneturva 2006, 2006.)

Valpas kuljettaja tarkkailee koko ajan mahdollisuuksia välttää onnettomuus. Mikäli onnettomuus uhkaa varovaisuudesta huolimatta, ennakoiva kuljettaja on varautunut lievittämään onnettomuuden seurauksia (Liikenneturva 2006, 11 ja 27.)

Ajoneuvon kuljettajan on kääntyessään annettava suuntamerkki, hidastettava vauhtia, ryhmityttävä ja tarpeen vaatiessa pysähdyttävä, seurattava muuta liikennettä ja odotettava niin kauan, että kääntyminen voi tapahtua itseä ja muita vaarantamatta. Turvamarginaalien alittaminen voi johtaa onnettomuuteen. (Liikenneturva 2006, 13.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Liikenneturva. 2006. Pidä pelivaraa - Ennakoivan ajamisen opas. ei painopaikkaa: Liikenneturva.

PS. Oulun pöhköpyöräilijät ajavat juuri päinvastoin. Siksi Oulu on tulvillaan Oulun pyöräpölijyyttä (kuten iloinen Amsderdam on keväisin tulvillaan tulppaaneita).

Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulu on tunnettu pyöräilykaupunki. Valitettavasti vain negatiivisessa mielessä. Syynä on kai se, että ajetaan kovaa pakkasessa ilman päähinettä ja... Tai sitten Oulun kaupungin pöhköpyöräilijät ovat keltaisen lumen suurkuluttajia (kesän aikana pakastin täynnä, nam!).

Eniwei, 27.10.2009 klo 20.05 (pimeää) 25-vuotias nörttipoika ilman pyöräilykypärää ja polkupyörän valaisinlaitetta ajoi Raksilan Citymarkerin edessä koiraa taluttaen 15 km/h kävelytiellä. Ei niinku yhtään tajua tieliikennelaista. Mutta, pölijyyttä vastaan itse Oulun poliisitkin taistelevat turhaan.

(luettelo lisätään myöhemmin)

PS. Älkää syökö Oulun asukkaat keltaista lunta. Mutta syöttehän te kummiski. Ja sitten eiku pöhköpyöräilemään.

Oulun pyöräpölijyys 1

Oulun maine pyöräilykaupunkina on suuri. Valitettavasti huonossa merkityksessä. Tässä jälleen yksi esimerkki.

Kaiken, minkä olen oppinut typerästä käytöksestä, olen oppinut Oulun kaupungin pöhköpyöräilijöiltä. Pölijyyttä vastaan itse Oulun poliisitkin taistelevat turhaan. KATSO MYÖS: Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulun pyöräpölijyys 2

Oulun maine pyöräilykaupunkina on suuri. Valitettavasti huonossa merkityksessä. Tässä jälleen yksi esimerkki.

Kaiken, minkä olen oppinut typerästä käytöksestä, olen oppinut Oulun kaupungin pöhköpyöräilijöiltä. Pölijyyttä vastaan itse Oulun poliisitkin taistelevat turhaan. KATSO MYÖS: Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulun pyöräpölijyys 3

Oulun maine pyöräilykaupunkina on suuri. Valitettavasti huonossa merkityksessä. Tässä jälleen yksi esimerkki.

Kaiken, minkä olen oppinut typerästä käytöksestä, olen oppinut Oulun kaupungin pöhköpyöräilijöiltä.Pölijyyttä vastaan itse Oulun poliisitkin taistelevat turhaan. KATSO MYÖS: Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulun pyöräpölijyys 4

Oulun maine pyöräilykaupunkina on suuri. Valitettavasti huonossa merkityksessä. Tässä jälleen yksi esimerkki.

Kaiken, minkä olen oppinut typerästä käytöksestä, olen oppinut Oulun kaupungin pöhköpyöräilijöiltä. Pölijyyttä vastaan itse Oulun poliisitkin taistelevat turhaan. KATSO MYÖS: Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulun pyöräpölijyys 5

Oulun maine pyöräilykaupunkina on suuri. Valitettavasti huonossa merkityksessä. Tässä jälleen yksi esimerkki.

Kaiken, minkä olen oppinut typerästä käytöksestä, olen oppinut Oulun kaupungin pöhköpyöräilijöiltä. Pölijyyttä vastaan itse Oulun poliisitkin taistelevat turhaan. KATSO MYÖS: Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulun pyöräpölijyys 6

Oulun maine pyöräilykaupunkina on suuri. Valitettavasti huonossa merkityksessä. Tässä jälleen yksi esimerkki.

Kaiken, minkä olen oppinut typerästä käytöksestä, olen oppinut Oulun kaupungin pöhköpyöräilijöiltä. Pölijyyttä vastaan itse Oulun poliisitkin taistelevat turhaan. KATSO MYÖS: Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulun pyöräpölijyys 7

Oulun maine pyöräilykaupunkina on suuri. Valitettavasti huonossa merkityksessä. Tässä jälleen yksi esimerkki.

Kaiken, minkä olen oppinut typerästä käytöksestä, olen oppinut Oulun kaupungin pöhköpyöräilijöiltä. Pölijyyttä vastaan itse Oulun poliisitkin taistelevat turhaan. KATSO MYÖS: Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulun pyöräpölijyys 8

Oulun maine pyöräilykaupunkina on suuri. Valitettavasti huonossa merkityksessä. Tässä jälleen yksi esimerkki.

Kaiken, minkä olen oppinut typerästä käytöksestä, olen oppinut Oulun kaupungin pöhköpyöräilijöiltä. Pölijyyttä vastaan itse Oulun poliisitkin taistelevat turhaan. KATSO MYÖS: Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulun pyöräpölijyys 9

Oulun maine pyöräilykaupunkina on suuri. Valitettavasti huonossa merkityksessä. Tässä jälleen yksi esimerkki.

Kaiken, minkä olen oppinut typerästä käytöksestä, olen oppinut Oulun kaupungin pöhköpyöräilijöiltä. Pölijyyttä vastaan itse Oulun poliisitkin taistelevat turhaan. KATSO MYÖS: Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulun pyöräpölijyys 10

Oulun maine pyöräilykaupunkina on suuri. Valitettavasti huonossa merkityksessä. Tässä jälleen yksi esimerkki.

Kaiken, minkä olen oppinut typerästä käytöksestä, olen oppinut Oulun kaupungin pöhköpyöräilijöiltä. Pölijyyttä vastaan itse Oulun poliisitkin taistelevat turhaan. KATSO MYÖS: Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulun pyöräpölijyys 11

Oulun maine pyöräilykaupunkina on suuri. Valitettavasti huonossa merkityksessä. Tässä jälleen yksi esimerkki.

Kaiken, minkä olen oppinut typerästä käytöksestä, olen oppinut Oulun kaupungin pöhköpyöräilijöiltä. Pölijyyttä vastaan itse Oulun poliisitkin taistelevat turhaan. KATSO MYÖS: Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulun pyöräpölijyys 12

Oulun maine pyöräilykaupunkina on suuri. Valitettavasti huonossa merkityksessä. Tässä jälleen yksi esimerkki.

Kaiken, minkä olen oppinut typerästä käytöksestä, olen oppinut Oulun kaupungin pöhköpyöräilijöiltä. Pölijyyttä vastaan itse Oulun poliisitkin taistelevat turhaan. KATSO MYÖS: Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulun pyöräpölijyys 13

Oulun maine pyöräilykaupunkina on suuri. Valitettavasti huonossa merkityksessä. Tässä jälleen yksi esimerkki.

Kaiken, minkä olen oppinut typerästä käytöksestä, olen oppinut Oulun kaupungin pöhköpyöräilijöiltä. Pölijyyttä vastaan itse Oulun poliisitkin taistelevat turhaan. KATSO MYÖS: Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulun pyöräpölijyys 14

Oulun maine pyöräilykaupunkina on suuri. Valitettavasti huonossa merkityksessä. Tässä jälleen yksi esimerkki.

Kaiken, minkä olen oppinut typerästä käytöksestä, olen oppinut Oulun kaupungin pöhköpyöräilijöiltä. Pölijyyttä vastaan itse Oulun poliisitkin taistelevat turhaan. KATSO MYÖS: Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulun pyöräpölijyys 15

Oulun maine pyöräilykaupunkina on suuri. Valitettavasti huonossa merkityksessä. Tässä jälleen yksi esimerkki.

Kaiken, minkä olen oppinut typerästä käytöksestä, olen oppinut Oulun kaupungin pöhköpyöräilijöiltä. Pölijyyttä vastaan itse Oulun poliisitkin taistelevat turhaan. KATSO MYÖS: Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulun pyöräpölijyys 16

Oulun maine pyöräilykaupunkina on suuri. Valitettavasti huonossa merkityksessä. Tässä jälleen yksi esimerkki.

Kaiken, minkä olen oppinut typerästä käytöksestä, olen oppinut Oulun kaupungin pöhköpyöräilijöiltä. Pölijyyttä vastaan itse Oulun poliisitkin taistelevat turhaan. KATSO MYÖS: Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulun pyöräpölijyys 17

Oulun maine pyöräilykaupunkina on suuri. Valitettavasti huonossa merkityksessä. Tässä jälleen yksi esimerkki.

Kaiken, minkä olen oppinut typerästä käytöksestä, olen oppinut Oulun kaupungin pöhköpyöräilijöiltä. Pölijyyttä vastaan itse Oulun poliisitkin taistelevat turhaan. KATSO MYÖS: Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulun pyöräpölijyys 18

Oulun maine pyöräilykaupunkina on suuri. Valitettavasti huonossa merkityksessä. Tässä jälleen yksi esimerkki.

Kaiken, minkä olen oppinut typerästä käytöksestä, olen oppinut Oulun kaupungin pöhköpyöräilijöiltä. Pölijyyttä vastaan itse Oulun poliisitkin taistelevat turhaan. KATSO MYÖS: Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulun pyöräpölijyys 19

Oulun maine pyöräilykaupunkina on suuri. Valitettavasti huonossa merkityksessä. Tässä jälleen yksi esimerkki.

Kaiken, minkä olen oppinut typerästä käytöksestä, olen oppinut Oulun kaupungin pöhköpyöräilijöiltä. Pölijyyttä vastaan itse Oulun poliisitkin taistelevat turhaan. KATSO MYÖS: Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulun pyöräpölijyys 20

Oulun maine pyöräilykaupunkina on suuri. Valitettavasti huonossa merkityksessä. Tässä jälleen yksi esimerkki.

Kaiken, minkä olen oppinut typerästä käytöksestä, olen oppinut Oulun kaupungin pöhköpyöräilijöiltä. Pölijyyttä vastaan itse Oulun poliisitkin taistelevat turhaan. KATSO MYÖS: Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulun pyöräpölijyys 21

Oulun maine pyöräilykaupunkina on suuri. Valitettavasti huonossa merkityksessä. Tässä jälleen yksi esimerkki.

Kaiken, minkä olen oppinut typerästä käytöksestä, olen oppinut Oulun kaupungin pöhköpyöräilijöiltä. Pölijyyttä vastaan itse Oulun poliisitkin taistelevat turhaan. KATSO MYÖS: Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulun pyöräpölijyys 22

Oulun maine pyöräilykaupunkina on suuri. Valitettavasti huonossa merkityksessä. Tässä jälleen yksi esimerkki.

Kaiken, minkä olen oppinut typerästä käytöksestä, olen oppinut Oulun kaupungin pöhköpyöräilijöiltä. Pölijyyttä vastaan itse Oulun poliisitkin taistelevat turhaan. KATSO MYÖS: Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulun pyöräpölijyys 23

Oulun maine pyöräilykaupunkina on suuri. Valitettavasti huonossa merkityksessä. Tässä jälleen yksi esimerkki.

Kaiken, minkä olen oppinut typerästä käytöksestä, olen oppinut Oulun kaupungin pöhköpyöräilijöiltä. Pölijyyttä vastaan itse Oulun poliisitkin taistelevat turhaan. KATSO MYÖS: Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulun pyöräpölijyys 24

Oulun maine pyöräilykaupunkina on suuri. Valitettavasti huonossa merkityksessä. Tässä jälleen yksi esimerkki.

Kaiken, minkä olen oppinut typerästä käytöksestä, olen oppinut Oulun kaupungin pöhköpyöräilijöiltä. Pölijyyttä vastaan itse Oulun poliisitkin taistelevat turhaan. KATSO MYÖS: Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulun pyöräpölijyys 25

Oulun maine pyöräilykaupunkina on suuri. Valitettavasti huonossa merkityksessä. Tässä jälleen yksi esimerkki.

Kaiken, minkä olen oppinut typerästä käytöksestä, olen oppinut Oulun kaupungin pöhköpyöräilijöiltä. Pölijyyttä vastaan itse Oulun poliisitkin taistelevat turhaan. KATSO MYÖS: Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulun pyöräoölijyys 26

Oulun maine pyöräilykaupunkina on suuri. Valitettavasti huonossa merkityksessä. Tässä jälleen yksi esimerkki.

Kaiken, minkä olen oppinut typerästä käytöksestä, olen oppinut Oulun kaupungin pöhköpyöräilijöiltä. Pölijyyttä vastaan itse Oulun poliisitkin taistelevat turhaan. KATSO MYÖS: Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulun pyöräpölijyys 27

Oulun maine pyöräilykaupunkina on suuri. Valitettavasti huonossa merkityksessä. Tässä jälleen yksi esimerkki.

Kaiken, minkä olen oppinut typerästä käytöksestä, olen oppinut Oulun kaupungin pöhköpyöräilijöiltä. Pölijyyttä vastaan itse Oulun poliisitkin taistelevat turhaan. KATSO MYÖS: Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulun pyöräpölijyys 28

Oulun maine pyöräilykaupunkina on suuri. Valitettavasti huonossa merkityksessä. Tässä jälleen yksi esimerkki.

Kaiken, minkä olen oppinut typerästä käytöksestä, olen oppinut Oulun kaupungin pöhköpyöräilijöiltä. Pölijyyttä vastaan itse Oulun poliisitkin taistelevat turhaan. KATSO MYÖS: Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulun pyöräpölijyys 29

Oulun maine pyöräilykaupunkina on suuri. Valitettavasti huonossa merkityksessä. Tässä jälleen yksi esimerkki.

Kaiken, minkä olen oppinut typerästä käytöksestä, olen oppinut Oulun kaupungin pöhköpyöräilijöiltä. Pölijyyttä vastaan itse Oulun poliisitkin taistelevat turhaan. KATSO MYÖS: Oulun pyöräpölijyys: sisällysluettelo

Oulun pyöräpölijyys 30

Oulun maine pyöräilykaupunkina on suuri. Valitettavasti huonossa merkityksessä. Tässä jälleen yksi esimerkki.

Kaiken, minkä olen oppinut typerästä käytöksestä, olen oppinut Oulun kaupungin pöhköpyöräilijöiltä. Näin on.

Harjoitus 27.10.2009

12 km ja teho 1/5. Kevyenliikenteen silloilla liukasta muun muassa pääkirjaston silta, Korkeasaarensilta ja rautasilta. Hietasaaren oravalla harmaa talviturkki ja työttömien suoran kahdella hevosella loimi päällä.

Tuiran uimarannalla sorsapariskunta eli nelikulmion muotoista elämää kuten kuka tahansa Oulun kaupungin asukas nörtistä kiilaavaan mummaan. Tuiran uimarannan rantalentopallokentän hiekkaan piirretty huurreinen hiekkasydän, jossa teksti: "Tiksu".

Tuira rantalentopallokentän jälkeen puistossa väistetty ennakoivasti suuren keltaisen koiran taluttajaa ison kukkaistutuksen taakse. Syystäkin. Koirantaluttaja spammaa:"Onko kylmä?", johon vastattu: "Älä nyt aikuinen mies tyhmiä kysele." asiallisella äänensävyllä. Herra vetäisi herneen nenäänsä. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Harjoitus 25.10.2009

12 km ja teho 1/5. 4:n kiinalaismiehen ryhmä ottaa valokuvan paidaton juoksija oulusta Keskustan terveysaseman kohdalla. Niinpä, nyt saamme joulumarkkinoille kiinalaisen paidaton juoksija oulun, jossa on samat ominaisuudet kuin aidossa, mutta hinta on kymmenesosa alkuperäisen hinnasta. Ja nimi on daipaton tuojsita oupu.

Tuiran uimarannalla hiekka sulaa, joten rakastavaiset voivat piirtää sydämiä hiekkaan. Huom. rakastavaiset, kohta on talvi.

Sepänkadulla kortteli Kelasta rantaan päin 19 vuotias poika säntäili paidaton juoksija oulun eteen. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

PS. Älkää pojat säntäilkö eteen, Oulun kaupungin vi**n hul****sa polkupyöräilijöistä on jo kylliksi vaivaa.
PSS. Sademiestä kaikille!

Harjoitus 24.10.2009

10 km ja teho 1/5. Alakanavan suoralla rankka veto, koska tultaessa suoran päähän nähty suoran puolessa välissä neonvärinen juoksutakki. Ohitettu kirkasvärinen juoksutakki Merikosken padon nousun jälkeen.

Jouluaattoon on tasan kaksi kuukautta ja joulumyynnin on aika alkaa. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Harjoitus 23.10.2009

12 km ja teho 1/5. Radisonin takana sillalla loppukirin aikana lauma tyttöjä antanut tietä kirkuen. Kiitoksia.

Oulun kaupunginteatterin nurmikolla pimeä polkupyöräilijä kertonut, että on nähnyt paidattomia juoksijoita Helsingissä. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Harjoitus 22.10.2009

Tervamaratonin reitin 23 km. Hietasaaren puistossa läppäpipoon pukeutunut rouva spammaa: "Voi Jeesus Kristus"!, vastattu: "Ei nyt sentään, rouva." Aikaisemmin on jo todettu: "Voi hyvä Luoja!", eli jos vielä joku sekoittaisi Pyhään henkeen, olisi koko sarja täynnä.

Sepänkadulla vanhalta rouvalta oli tulla pi*** hou****, kun hän näki juoksija. Rouva änkytti: "Jatka vain". Rouva oli varmaankin saanut sairaanhoitajan turvakoulutuksen (maailman huonoin turvakoulutus), kun näkee pi**** kaikkialla. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Onko Sademies virtuaalihenkilö?

Virtuaalihenkilö on suhdeverkoissa avattarellaan edustettetu henkilö, josta saatava ainoa tieto syntyy hänen antamien vaikutelmien perusteella. Yleensä virtuaalihenkilö on käytössä internetympäristön kommunikaatioverkostoissa. (lähteet lisätän myöhemmin.)

Casetapa: Sademies.

Sademies edustaa itsesään avattarella "Sademies". Avatar on ilmoitettu Syrjäkatu 12 as 24 postiluukussa. Avatar on kirjoitettu valkoiselle paperilapulle mustilla suuraakkosilla. Näiltä osin Sademies on virtuaalihenkilö.

Sademies vaikuttaa fyysisessä maailmassa kolmansien osapuolten kautta. Näitä fyysisen maailman toimijoita ovat olleet Oulun kuivaustekniikan Heikki HONKANEN ja Puistotorni selkäänpuuukottajien as. oy. isännöitsijä. Näiltä osin Sademies on virtuaalihenkilö.

Johtopäätökset:

Kenties Sademies on elänyt liikaa Habbo-hotellissa. Habbo-hotellissa on varmaankin mahdollista tilata kosteusmittaus muihinkin kuin omaan kotiinsa. Se että Oulun kuivaustekniikan Heikki HONKANEN kirjoittaa tiedotteen, että hän nyt tulee mittaamaan kosteutta on lapsellista toimintaa.

Puistotorni - selkäänpuukottajien as.oy.

Kolme viikkoa on kulunut siitä, kun kerrostalon naapuri, tämä Sademies, oli tilannut yllättäen Oulun kuivaustekniikan kosteusmittaajan Heikki HONKASEN yllättäen ovelle. Koetin tavoittaa Sademiestä, mutta Sademies ei ollut tavoitettavissa.

TIEDOTE:
Oulun kuivaustekniikka on ulkoistanut puhelinkustannukset, niille pitäisi soittaa. Maksakoon puhelinkustannuksensa itse.

Ja Sademiehen tempaukset jatkuvat. Tällä kertaa Sademies on tehnyt isännöitsijälle ilmiannon häiritsevästä elämästä. Sademiehen kello näyttää kulkevat jossain muussa ajassa kuin Suomen virallisessa ajassa, koska asunnossa suoritettu Sademiestä häirinnyt liikuntaharjoitus on harjoituskirjanpitoni (joka on Suomen virallisessa ajassa) mukaan suoritettu ennen klo 22.00, vaikka Sademies on ilmoittanut suoritusajankohdaksi hiljaisuuden eli klo 22.00 jälkeen. Opiskele Sademies lukemaan kelloa, niin sitä muutkin tekevät.

Sademies väittää, että keittiössä paiskitaan öisin kaapinovia (tosi älykästä). Mikroaaltouunin luukku pitää kovaa ääntä, mutta sille ei voi mitään. Sademiehen valittama välioven kova sulkemisääni aiheutui oven tiivisteestä, jota poistettiin 21.10.2009 klo 21.30, joten ovi sulkeutuu nyt hiljaa. Tämä tiedoksi Sademiehelle.

Ainoa Sademiehen kantelun oikeasti tapahtunut mahdollinen meluaminen on ollut se, että TV on ollut mahdollisesti liian kovalla muutaman kerran (olisi sen voinut ilmoittaa paperilapulla postiluukun kautta). Tilanne on nyt huomioitu, tämä Sademiehelle tiedoksi.

Summa summarum:
Tämä Sademies (joka on minulle vain käsin kirjoitettu nimi postiluukussa Syrjäkatu 12 as. 24. ovessa, vaikka talon säännöt edellyttävät muovisten kirjainten käyttöä rapun yhtenäisyyden vuoksi) on lähtenyt häädättämään naapuriaan väitteillä, joista vakavin on valetta. Kaksi muuta väitettyä Sademiehen häiriinnyttäjää johtuivat Sademiehen laiskuudesta ilmoitttaa siitä, että asiat häiriinnyttivät häntä. Ja vieläköhän Sademies tilaa naapureilleen kosteusmittauksia?

OLEELLINEN HUOMAUTUS:
Tietenkin on mahdollista, että Sademiehellä ei ole osaa eikä arpaa tässä viimeisessä tempauksessa, mutta "Puistorni - selkäänpuukottajien as.oy."

Pyydetään etukäteen anteeksi, jos asiassa on tapahtunut jokin sekaannus.

PS. Puistotornin ilmoitustaulu on alati mielenkiintoinen tiedotuskanava. Lokakuun 2009 alussa ilmoitustaululla oli seuraava teksti: "Asuuko tässä talossa (ilkeyden) tekijä? Pitäisi tutkija?, että saataisiin esille! Olet todella sairas!" (kirjoitusvirhe ja alleviivaus on alkuperäisen viestin mukainen.)
PSS. Mack's silikonikorvatulpat (apteekeista) voisivat ratkaista Sademiehen uniongelmat, työssäkäyvä kun on?

Harjoitus 21.10.2009

Lämmintä. Tervamaratonin vanha reitti vaihteeksi sula. Keskusteltu työttömien suoralla vanhemman juoksijan kanssa. Hän sanoi, että 80-luvun alussa ihmiset pitivät juoksijoita "hulluina". Sanottu: "Kateelliset henkilöt haukkuvat hulluiksi, koska haluaisivat juosta, mutta haluavat mieluummin hukata elämänsä." Ei hulluja pidetä hulluina (ei vain kannata), terveitä pidetään (ei sekään kyllä kannatta).

Keskusteltu edelleen juoksemisesta. Juoksuharjoituksen vaatetuksen pitäisi olla sellainen, että aluksi on vähän kylmä, mutta juokseminen palauttaa elimistön lämpötasapainon noin 1 km verryttelevän juoksun jälkeen. Mutta aito ja oikea paidaton juoksu ei ehkä onnistu yli 3,5 tunnin maratonajan kuntotasolla (tämä on tällainen sivistynyt arvaus).

Syvän ojan puistossa sanottu 2 tytölle: "Merirosvo tuloo" (päässä piraattihuivi) ja suurempi tytöistä kysynyt: "Onko kylmä?" Vastattu: "Onko sinulla?" Tyttö vastasi: "Ei." Vastattu: "Hyvä!" ja jatkettu juoksua kohti Hintan koulun urheilukenttää.

Useita juoksun harjoittajia harjoittamassa juoksua. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Harjoitus 20.10.2009

Paikoin liukasta. Edenin pysäköintialueella herra tiedustelee: "Onko kylmä?", johon vastattu: "Miten sitä suomalaisella miehellä kesällä?" Tämä vastaus herätti huvittuneisuutta.

Rautasillan jälkeen rauhatonta. Pöhköpyöräilevä akka (noin 25-vuotias herra) hihkuu Oulun lääninvankilan lähellä "Laita, poika, paita päälle!" Kehotettu pöhköpyöräilevää akkaa (noin 25-vuotias herra) viettämään laatuaikaa itsensä kanssa.

Intiön hautausmaan lähellä kaksi noin 16-vuotiasta herraa räkättivät kuin järkensä valo olisi sammunut (ehkä onkin, kuka näistä oululaisista hiippareista tietää?). Kehotettu myös näitä herroja viettämään laatuaikaa itsensä kanssa.

Intiön alueen idiootti-indeksi oli taaskin korkea. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Oikeat juoksukengät

Oikeat juoksukengät ovat juoksuun tarkoitetut urheilujalkineet, joiden pehmusteet, tukirakenteet, kitka ja jousto ovat tasapainossa siten, että juoksutuntuma on miellyttävä ja jalkoihin kohdistuva lajityypillinen rasitus on mahdollisimman alhainen. Kestävyysjuoksijalla on tavallisesti erityyppinen kenkä harjoituskaudelle ja kilpailuissa käytettäväksi. (Peltokallio 2003, 38.)

Kestävyysjuoksijan on valittava itselleen parhaiten sopivat juoksukengät. Juoksukenkien sovittamisessa on otettava huomioon muun muassa seuraavat seikat (aakkosjärjestyksessä):

1. jalkojen koko ja rakenneominaisuudet voivat muuttua vuosien kuluessa
2. jalkojen toiminnallisia virheitä voidaan osittain korjata kenkien rakenteilla
3. kantapään on istuttava kengän muotoon ja kantavahvike on tukeva (vakauttaa jalkaa)
4. kengän tukevuuden tulee lisääntyä juoksijan painon kasvaessa ja kengän on sovelluttava käytetylle juoksualustalle
5. kenkien vertailuun varataan riittävästi aikaa ja sovitetaan useita eri kenkiä. Sovita kenkiä käyttämiesi juoksusukkien kanssa (esimerkiksi X-Stock Speed One / 19,90 euroa / Intersport Oulu (Joutsensillan vieressä))
6. lestin on oltava sopivan levyinen (leveä: tukiominaisuudet kärsivät; kapea: hankaumat ja vauriot), kenkien kantapään riittävän matalan ja kengän sopivan pituinen (noin 1 cm käyntivaraa pisimmän varpaan kohdalla)
7. lestin pituuslinjan muodon on oltava sama kuin jalan pituuslinjan muodon
8. sovitus ja valinta suoritetaan seisten ja iltapäivällä (jalat turpoavat päivän aikana). Kenkien istuvuutta tulisi kokeilla nauhojen ollessa sidottuina oikein
9. tulisi olla useita kenkiä, että kengät voivat levätä käytön välissä
10. valinta suoritetaan suuremman jalan mukaan (molempia kenkiä sovitetaan). (Paunonen & Anttila 2007, 134–137, Pekola 88–91 & Peltokallio 2003, 41.)

Juoksukenkiä hankittaessa voi käytettyjen harjoituskenkien kuluminen joissakin tapauksissa kertoa juoksutekniikan virheistä. Päkiälle nousu on hyvä keino arvioida kengän koon riittävyyttä. (Paunonen & Anttila 2007, 134 ja Pekola 2003, 88.) Oikean juoksukengän valinnassa voi olla apua pediatrin tai muun asiantuntijan suorittamasta jalkojen tutkimuksesta. Jalan toiminnassa olevat virheet voidaan luotettavimmin selvittää anatomisilla tutkimuksilla ja kuormitusta sisältävillä toiminnallisilla testeillä. (Pekola 2003, 90–91.)

Juoksukenkien kunto ja laatu vaikuttavat paljon harjoitusvammojen ennaltaehkäisyssä. Eräiden juoksukenkien askeliskua vaimentavat ominaisuudet katoavat 400–700 juostun kilometrin jälkeen (Peltokallio 2003, 40–41.) Joillakin juoksukengillä käyttöikä on 800–1000 kilometriä (Paunonen & Anttila 2007, 135). Kilpakenkien käyttöikä voi olla noin 100 km.

KATSO MYÖS:
Juoksijan lukkosolmu (kuva)
Juoksukengän huolto
Kylmäliikkujan kengät

KIRJALLISET LÄHTEET:
Paunonen, Ari & Anttila, Seppo. 2007. Matkalla maratonille – kaikki juoksusta. Saarijärvi: WSOY.
Pekola (toim.) 2003. Maraton. Forssa: Juoksija-lehti.
Peltokallio, Pekka. 2003. Tyypilliset urheiluvammat – osa I. Vammala: Medipel.

Juoksijan varvas (Runner's toe, Black Toenails)

Juoksijan varvas (Runner's toe, Black Toenails, myös Tennis Toe) on pitkittyneestä hankauksesta, varpaan törmäämisestä kengän kärkeen tai suorasta iskusta aiheutuva varpaan kynnen alle muodostuva verenpurkauma. Tavallisimmin juoksijan varvas muodostuu 2. ja 3. varpaaseen. Akuutissa vaiheessa kipu on suhteellisen kova. (Peltokallio 2003, 83–84.)

Juoksijan varpaan muodostuminen ennaltaehkäistään muun muassa käyttämällä kenkiä, joissa pisimmän varpaan ja kengän pään välillä on 12 mm tilaa. Vähänkin hiukan pieni juoksukenkä (juoksusukan kanssa) altistaa juoksijan varpaalle. Kynnen alla oleva luukyhmy voi joskus olla juoksijan varpaan syynä. (Peltokallio 2003, 84–85.)

KATSO MYÖS:
Musta varpaankynnen alusta

KIRJALLISET LÄHTEET:
Peltokallio, Pekka. 2003. Tyypilliset urheiluvammat – osa I. Vammala: Medipel.

Kylmäliikkujan kengät

Kylmäliikkujan kengät ovat kylmissä olosuhteissa suoritettavan harjoituksen aikana käytettävät jalkineet, joiden tehtävä on suojata jalkaa harjoitusrasitukselta ja kylmältä (paleltumilta) sekä sopia lajinomaiseen suoritukseen. Kengät on valittava huolellisesti varaustuen huonoimpaan mahdolliseen tilanteeseen harjoituksen aikana. (Arvonen & Juutilainen 2006, 36–39.)

Liikuttaessa kylmissä olosuhteissa kehon ääriosat ovat koko suorituksen ajan alttiina paleltumille. Jalkojen paleltumia ennaltaehkäistään pitämällä jalkaterät ja varpaat lämpiminä muun muassa seuraavilla seikoilla (aakkosjärjestyksessä):

1. käytetään puhtaita ja kiristämättömiä ihon kuivana pitäviä saumattomia sukkia (ei puuvillaa)
2. pidetään jalat puhtaina
3. käytetään kiristämättömiä (mutta ei liian isoja) jalkineita (joissa on lämpövuori)
4. käytetään lestiltään jalan mukaisia jalkineita
5. käytetään jalkineissa pohjallista (nopeuttaa jalkineen kuivumista)
6. käytetään jalkineita, joiden pohjakuviointi on käytön mukainen
7. käytetään tarpeen vaatiessa jalkineita, joiden ulkopinta kestää kosteutta ja kulutusta
8. ei sidota jalkineiden nauhojan liian tiukalle
9. estetään lumen pääsy jalkineiden sisään
10. lisätään sukkien lämmöneristystä ja käytetään säärystimiä. (Arvonen & Juutilainen 2006, 36–39, Kalakoski 2000, 38–39 ja Paunonen & Anttila 2007, 140.)

Jäisestä ja liukkaasta juoksualustasta aiheutuvaa jalkojen kuormitusta ei voida poistaa juoksukengällä. Juoksukengän nastoitus ei poista liukastumisen mahdollisuutta, ja juoksijan jännittynyt juoksutekniikka aiheuttaa yleensä erilaisia rasituskipuja. (Paunonen & Anttila 2007, 152.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Arvonen, Sirpa & Juutilainen, Pasi. 2006. Lumikenkäily – Virkistystä & kuntoa. Saarijärvi: WSOY.
Kalakoski, Mika. 2000. Lumikengät – polku talviseen luontoon. Vantaa: Ab Eräperinne Oy.
Paunonen, Ari & Anttila, Seppo. 2007. Matkalla maratonille – kaikki juoksusta. Saarijärvi: WSOY.

Valeturvallisuus

Valeturvallisuus on väärien tietojen perusteella syntynyt käsitys siitä, että jokin asia ei aiheuta vaaraa. Valeturvallisuus ehkäistään asioiden huolellisella valmistelulla. (Arvonen & Juutilainen 2006, 82.)

Kylmissä olosuhteissa liikuttaessa valeturvallisuutta ennaltaehkäistään käytännön järjestelyjen, oman suorituskyvyn ja säätilan mukaisten tehtyjen valintojen perustella. Näihin valintoihin liittyviä asioita ovat muun muassa seuraavat asiat (aakkosjärjestyksessä):

1. huomioidaan säätila ja tuulen vaikutus
2. kuljetaan oman suorituskyvyn mukaista vauhtia
3. kuljetaan tuulelta suojassa olevilla reiteillä
4. pidetään taukoja riittävän usein
5. pukeudutaan lämpimästi (kerrospukeutuminen, arkojen aluiden suojaus)
6. riittävä valmisteluaika
7. säilytetään pikkuesineet vedenpitävissä pusseissa repussa
8. tarkistetaan varusteet ennen lähtöä
9. varaudutaan tapaturmiin ja varusteiden vaurioitumiseen
10. vältetään hikoilua ja kastumista. (Arvonen & Juutilainen 2006, 82–83.)

Liikuttaessa kylmässä on keho pidettävä lämpimänä ja kuivana. Valeturvallisuutta on pukeutua liian lämpimästi varsinaisen liikuntasuorituksen ajaksi, koska elimistön energiantuotanto korvaa elimistön lämpöhukkaa. Taukojen ajaksi tarvitaan lämpimämpi vaatetus. (Arvonen & Juutilainen 2006, 36.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Arvonen, Sirpa & Juutilainen, Pasi. 2006. Lumikenkäily – Virkistystä & kuntoa. Saarijärvi: WSOY.

Lievä kehon alilämpöisyys

Lievä kehon alilämpöisyys (hypotermia, myös lääketieteellinen hoitotapa) on tapaturmaisesti tapahtuva kehon ydinlämmön aleneminen 34–35 Celsiusasteeseen. Kehon alilämpöisyyden syy on elimistön lämmönhukan ylimäärä suhteessa elimistön tuottaman energian määrään. (Arvonen & Juutilainen 2006, 84–85.)

Lievän kehon alilämpöisyyden oireet ovat muun muassa hengityksen ja sykkeen kiihtyminen, ihon kalpeus, kylmyys ja kuivuus, kompastelu ja hoipertelu, kouristukset, muistihäiriöt, verenpaineen nousu, verensokerin nousu, vilunväristykset ja voimakas palelu sekä virtsaamistarpeen kasvu. Ydinlämmön laskiessa 30 Celsiusasteeseen ihminen menettää tajuntansa ja edelleen 25 Celsiusasteen alapuolella kuolema on todennäköinen. (Arvonen & Juutilainen 2006, 84–85.)

Alilämpöisyystilan ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tulee varautua liikuttaessa kylmissä olosuhteissa (muun muassa avantoon putoamisen vaara, loukkaantumisen aiheuttama paikallaanolo, muuttuneista sääolosuhteista johtuva kylmässä oloajan piteneminen , riittävä kuiva vaatetus, suojat säätä vastaan jne.). Alilämpöisyys voi aiheuttaa nopean suorituskyvyn heikkenemisen. (Arvonen & Juutilainen 2006, 84–85 ja 94.)

Lääketieteellinen alilämpöisyyden hoito on suoritettava voimassa olevan terveydenhuollon hoitosuosituksen mukaisesti. Elimistön ydinlämpö tulee nostaa normaaliksi välttäen äkillistä lämmönnousua sydämessä ja muissa sisäelimissä. (Arvonen & Juutilainen 2006, 84–85 ja 94.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Arvonen, Sirpa & Juutilainen, Pasi. 2006. Lumikenkäily – Virkistystä & kuntoa. Saarijärvi: WSOY.

Juoksukenkien huolto

Juoksukenkien ominaisuudet säilyvät noin 800–1000 km. Juoksukenkiä huolletaan seuraavasti (aakkosjärjestyksessä):

1. kastuneiden kenkien pohjallinen otetaan pois
2. kengät kuivataan huoneenlämmössä (ei saunassa tai lämpöpatterin päällä tms.)
3. likaantuneet juoksukengät harjataan kevyesti tai pestään miedolla saippuavedellä (ei pyykinpesukoneessa)
4. useamman juoksukenkäparin samanaikainen käyttö lisää kenkien käyttöikää. (Paunonen & Anttila 2007, 135–136.)

Juoksukengille tulisi suorittaa tarvittava huolto heti harjoituksen jälkeen, jotta juoksukengät ovat kunnossa seuraan harjoituksen alussa. Tämä lisää harjoittelun mukavuutta.

KATSO MYÖS:
Juoksijan lukkosolmu (kuva)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Paunonen, Ari & Anttila, Seppo. 2007. Matkalla maratonille – kaikki juoksusta. Saarijärvi: WSOY.

10 juoksuharjoittelun periaatetta

Eri harjoitusmenetelmät sisältävät samat perusperiaatteet. Kestävyysjuoksuharjoittelussa noudatettavia periaatteita voivat olla muun muassa seuraavat (aakkosjärjestyksessä) periaatteet:

1. asetetaan haastava ja saavutettavissa oleva tavoite
2. eletään kokonaista elämää
3. harjoitellaan lajinomaisesti ja säännöllisesti
4. harjoitellaan vain terveenä
5. ohjelmoidaan harjoittelu nousujohteiseksi
6. pidetään harjoittelupäiväkirjaa (halutussa laajuudessa)
7. mukautetaan harjoittelu elimistön ikään ja juoksukokemukseen
8. selvitetään vammakivun syy ja hoidetaan se (ei vain oiretta)
9. säilytetään harjoittelutasapaino (rytmitys)
10. vältetään harjoittelun yksitoikkoistuminen. (Paunonen & Anttila 2007, 20–21.)

Tavoitteelliseen kestävyysjuoksun harjoittelun perusta on harjoitusrasituksen pitäminen hieman kehon uusiutumiskyvyn alapuolella. Myös vammojen syntymistä ja elimistön tarpeeton kulumista tulisi välttää. (Paunonen & Anttila 2007, 20–21.) Pidä hauskaa.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Paunonen, Ari & Anttila, Seppo. 2007. Matkalla maratonille – kaikki juoksusta. Saarijärvi: WSOY.

Juokseminen kylmässä

Juoksijan vaatetuksen tärkein tehtävä on kylmissä olosuhteissa pitää juoksijan elimistön ydinlämpö riittävän korkeana elimistön lämmönhukasta huolimatta. Toiseksi tärkein vaatetuksen tehtävä on estää paleltumien syntyminen kasvoihin, sormiin ja varpaisiin ja muualle kehoon. Kolmas vaatetuksen tehtävä on mahdollistaa oikea juoksutekniikka.

Kun olosuhteet ovat riittävän kovat, pakkasessa ei pidä juosta. Juoksija voi sopeuttaa harjoitteluaan vallitseviin olosuhteisiin kylmissä olosuhteissa muun muassa seuraavilla keinoilla (aakkosjärjestyksessä):

1. aloitetaan harjoitus vastatuuleen ja lopetetaan myötätuuleen
2. juostaan tuulelta suojaavassa maastossa
3. otetaan huomioon tuulen ja kylmän ilman yhteisvaikutus
4. muutetaan harjoitusohjelmaa olosuhteiden mukaan (hitaampi vauhti, lyhyempi harjoitus, korvaava sisäharjoitus, lepopäivä (t))
5. pidetään iho kuivana oikein valituilla vaatekerroilla
6. pukeudutaan kerroksittain (välikerrokset hengittäviä, tuulipuku pysäyttää tuulen)
7. suojataan kasvojen iho vaatetuksella (myös nenä ja poskipäät)
8. suojataan kehon ääriosat (akillesjänteet, kädet ja varpaat) sekä kaula, niska ja pää vaatetuksella
9. vältetään väsyneenä harjoittelua. (Paunonen & Anttila 2007, 146–147.)

Juokseminen kylmässä edellyttää paleltumisvaaran huomioon ottamista harjoituksen kuluessa. Kylmä lisää elimistön stressitasoa ja rentous on tärkeää harjoittelun aikana. Harjoitusvaatteet eivät saisi olla liian lämpimiä, vaan elimistö pidetään lämpimänä juoksemisesta syntyvän lämmön avulla.

Talvijuoksijan tulee varautua kylmässä juoksuun ennen harjoitusta. Harjoituksen aikana on oltava valmis keskeyttämään harjoitus tai juoksemaan lyhyempi harjoitus mikäli kehon tuntemukset antavat siihen aihetta.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Paunonen, Ari & Anttila, Seppo. 2007. Matkalla maratonille – kaikki juoksusta. Saarijärvi: WSOY.

Vammakierre

Vammakierre on toisiaan seuraavien harjoittelusta syntyvien vammakipua aiheuttavien fyysisten vaurioiden sarja, jossa edellisen vamman johdosta virheelliseksi muuttunut suoritustekniikka aiheuttaa vammakivun toiseen osaan tuki- ja liikuntaelimistöä. Vammakierrettä ei synny silloin, kun vammakipu hoidetaan ennen harjoittelun jatkamista. (Paunonen & Anttila 2007, 89.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Paunonen, Ari & Anttila, Seppo. 2007. Matkalla maratonille – kaikki juoksusta. Saarijärvi: WSOY.

Sielunvoiman tarpeen vertailu

Sielunvoiman eli vireystilan suuruus harjoituksen aikana voi vaihdella suorituksen luonteesta riippuen (kestävyysharjoitus/voimaharjoitus). Sielunvoima syntyy kestävyysjuoksijan kyvystä keskittyä suoritukseensa. (Helin, Oikarinen & Rehunen 1982, 120-121.)

(mukaillen Helin, Oikarinen & Rehunen 1982, 120.) Kestävyysjuoksijan sielunvoimaa kehitetään harjoittelussa siten, että harjoituksen tavoitteet ovat konkreettisia (esim. tietty aika, etumatkan säilyttäminen tai kiinniottaminen). Sielunvoimaa kehittää myös harjoittelu kilpailunomaisesti, ryhmässä tai vaiheutetuissa olosuhteissa. (Helin, Oikarinen & Rehunen 1982, 121.) KIRJALLISET LÄHTEET: Helin, Pertti, Oikarinen, Erkki & Rehunen, Seppo. 1982. Nopeusvalmennus. Vaasa: Valmennuskirjat Oy.

Sielunvoiman suhde suorituskykyyn

Sielunvoimalla eli vireystilalla on tietty ihanteellinen arvo, jolla saavutetaan edellytetty suhteellinen suorituskyky. Hyvään tavoitteenmukaiseen suoritustasoon voidaan päästä hieman ihanteellista motivaatiota alhaisemmalla tai korkeammalla motivaatiolla. (Helin, Oikarinen & Rehunen 1982, 121.)

(mukaillen Helin, Oikarinen & Rehunen 1982, 121.) Sielunvoima (tahdonvoima) korreloi lihasjännityksen kanssa. Kestävyysjuoksijan sielunvoimaa kehitetään harjoittelussa siten, että harjoituksen tavoitteet ovat konkreettisia (esim. tietty aika, etumatkan säilyttäminen tai kiinniottaminen). Sielunvoimaa kehittää myös harjoittelu kilpailunomaisesti, ryhmässä tai vaiheutetuissa olosuhteissa. (Helin, Oikarinen & Rehunen 1982, 121.) KIRJALLISET LÄHTEET: Helin, Pertti, Oikarinen, Erkki & Rehunen, Seppo. 1982. Nopeusvalmennus. Vaasa: Valmennuskirjat Oy.

Kehon kuormitusmuuttujat 2

Kehon kuormitusmuuttujat ovat elimistön kuormitusrasituksen aiheuttamaa elimistön rasitustilaa mittaavia tekijöitä. Kehon kuormitusmuuttujien seuraamisen avulla harjoittelu pyritään pitämään harjoittelutasapainossa. Kehon hormonitasapainoon liittyviä kuormitusmuuttujia ovat testosteroli ja kortisoli sekä energiantuotantotasapainoon liittyvä muuttuja veren maitohappopitoisuus. (Vuorimaa & Seppänen 1986, 156–159.)
(piirros paidaton juoksija oulu. Vuorimaa & Seppänen 1986, 156.) Kestävyysjuoksuharjoittelun harjoitustasapainon säilyttäminen perustuu kuormituksen ja palautumisen tasapainottamiseen. Jotta harjoittelu olisi rakentavaa, elimistön on palauduttava harjoitusrasituksesta, koska ylirasituksessa oleva elimistö ei voi ottaa vastaan kehittäviä harjoitusärsykkeitä. (Vuorimaa & Seppänen 1986, 156–157.) KIRJALLISET LÄHTEET:Vuorimaa, Timo & Seppänen, Leevi. 1986. Kestävyysjuoksuvalmennus. Kaarina: Suomen Urheiluliitto.

Kehon kuormitusmuuttujat 1

Kehon kuormitusmuuttujat ovat elimistön kuormitusrasituksen aiheuttamaa elimistön rasitustilaa mittaavia tekijöitä. Kehon kuormitusmuuttien seuraamisen avulla harjoittelu pyritään pitämään harjoittelutasapainossa. Kehon sokeriaineenvaihduntaan liittyviä kuormitusmuuttujia ovat lihasglykogeeni (nopeat ja hitaat lihassolut), veren glukoosi ja insuliini. (Vuorimaa & Seppänen 1986, 156–159.)

(piirros paidaton juoksija oulu. Vuorimaa & Seppänen 1986, 156.) Kestävyysjuoksuharjoittelun harjoitustasapainon säilyttäminen perustuu kuormituksen ja palautumisen tasapainottamiseen. Jotta harjoittelu olisi rakentavaa, elimistön on palauduttava harjoitusrasituksesta, koska ylirasituksessa oleva elimistö ei voi ottaa vastaan kehittäviä harjoitusärsykkeitä. (Vuorimaa & Seppänen 1986, 156–157.) KIRJALLISET LÄHTEET:Vuorimaa, Timo & Seppänen, Leevi. 1986. Kestävyysjuoksuvalmennus. Kaarina: Suomen Urheiluliitto.

Kehon palautumisaika

Kehon palautumisaika on harjoituksen jälkeen tapahtuva harjoitusstressin tuottamien elimistön kuormitusilmiöiden korjaantuminen tavanomaiselle tasolle tarvittava yksilöllinen aika. Kestävyysjuoksijan kannalta tärkeimmät kuormitusilmiöistä kertovat muuttujat liittyvä kehon sokeri- ja hormonitasapainoon. (Vuorimaa & Seppänen 1986, 156–159.)

(piirros paidaton juoksija oulu. Vuorimaa & Seppänen 1986, 158.) Tehokas ja nopea palautuminen harjoitusrasituksesta edellyttää oikeaa palauttavaa ravitsemusta ja harjoittelutasapainoa harjoittelun toteutuksessa. Lisäksi yleisen stressitason tulee olla alhainen. (Vuorimaa & Seppänen 1986, 156–159.) KIRJALLISET LÄHTEET: Vuorimaa, Timo & Seppänen, Leevi. 1986. Kestävyysjuoksuvalmennus. Kaarina: Suomen Urheiluliitto.

Tiukka tilanne: oravan syöminen

Maailma on turvaton paikka. Tiukoissa tilanteissa perusohjeet ovat: 1) valmistaudu, 2) älä hätäänny ja 3) varaa suunnitelma. Ihminen ei voi olla koskaan valmistautunut kaikkeen. (Piven & Borgenicht 2007, 10–11.) Piven ja Borgenicht ovat varustaneet lähteenä käytetyn teoksen seuraavalla huomautuksella, joka on syytä ottaa huomioon (ja jotka koskevat myös paidaton juoksija oulun tätä tekstiä):

Kun henki on vaarassa tai käsillä on äärimmäinen tilanne, turvallisia vaihtoehtoja ei ehkä ole. Selvityäksesi tässä kirjassa (Erittäin tiukkojen tilanteiden käsikirja) tilanteista suosittelemme vakavasti – oikeastaan vaadimme – kääntymään ammattimaisen asiantuntijan puoleen. Koska hyvin koulutettuja ammattilaisia ei kuitenkaan aina ole saapuvilla silloin kuin ihmisen turvallisuus vaarantuu, olemme pyytäneet eri alojen eksperttejä valaisemaan niitä menetelmiä, joita he soveltaisivat noissa hätätilanteissa.

Kustantaja, kirjoittajat ja asiantuntijat eivät ota vastuuta minkäänlaisesta vammasta tai vahingosta, joka koituisi tämän kirjan tietojen soveltajalle, olipa tietoa käytetty oikein tai väärin. Kaikki tämän kirjan tiedot ovat kussakin tilanteessa peräisin suoraan alansa asiantuntijoilta, mutta me emme takaa sitä, että tämä informaatio olisi täydellistä, turvallista tai tilanteisiin tarkasti sopivaa, eikä sen tarkoitus ole korvata omaa harkintakykyä tai tervettä järkeä.

Ja lopuksi, mitään tämän kirjan sisältämää ei pidä tulkita yllytykseksi loukata toisten ihmisten oikeuksia tai rikkoa lakia: kehotamme lukijaa noudattamaan kaikkia lakeja ja kunnioittamaan toisten oikeuksia, myös omaisuudensuojaa. – Tekijät). (Piven & Borgenicht 2007, 5.)

Kaikkein parasta olisi olla joutumatta tilanteeseen, jossa on käytettävä ravintona oravia. Oravan valmistus ateriaksi tapahtuu seuraavasti (kun olet pyytänyt oravan):

1. asetetaan orava maahan vatsa ylöspäin
2. vedetään oravan häntä ylös itseä kohti
3. leikataan nylkemistä varten viillot oravan nahkaan (hännän tyven ympäri ja takajalkojen pitkittäissuuntaan
4. asetetaan jalka oravan hännän päälle
5. nyljetään orava vetämällä sitä takajaloista (vuota voi olla tiukassa)
6. leikataan ruhosta pois pää ja jalat
7. paloitellaan ja puhdistetaan oravanruho
8. kypsennetään orava (nuori vartaassa paahtamalla, vanha keittämällä). (Piven & Borgenicht 2007, 79–80.)

Nuoren oravan paahtaminen tapahtuu vaakasuorassa vartaassa jota kierretään silloin tällöin. Liha on kypsää, kun se on vaaleanpunaista reiden paksuimman kohdan sisältä. (Piven & Borgenicht 2007, 80.)

Sitkeälihainen vanha orava paloitellaan tarjoilupaloksi ja lihat laitetaan kiehuvaan veteen. Veden tulee keitettäessä poreilla hiljakseen. Orava on kypsä, kun liha irtoaa helposti luista. Luut erotellaan lihasta ennen ateriointia. Että et joutuisi syömään oravaa, PIDÄ VARASI. (Piven & Borgenicht 2007, 80.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Piven, Joshua & Borgenicht, David. 2007. Erittäin tiukkojen tilanteiden käsikirja. Suomennos Risto K. Träff. Hämeenlinna: Karisto.

Tiukka tilanne: susi(lauma)

Maailma on turvaton paikka. Tiukoissa tilanteissa perusohjeet ovat: 1) valmistaudu, 2) älä hätäänny ja 3) varaa suunnitelma. Ihminen ei voi olla koskaan valmistautunut kaikkeen. (Piven & Borgenicht 2007, 10–11.) Piven ja Borgenicht ovat varustaneet lähteenä käytetyn teoksen seuraavalla huomautuksella, joka on syytä ottaa huomioon (ja jotka koskevat myös paidaton juoksija oulun tätä tekstiä):

Kun henki on vaarassa tai käsillä on äärimmäinen tilanne, turvallisia vaihtoehtoja ei ehkä ole. Selvityäksesi tässä kirjassa (Erittäin tiukkojen tilanteiden käsikirja) tilanteista suosittelemme vakavasti – oikeastaan vaadimme – kääntymään ammattimaisen asiantuntijan puoleen. Koska hyvin koulutettuja ammattilaisia ei kuitenkaan aina ole saapuvilla silloin kuin ihmisen turvallisuus vaarantuu, olemme pyytäneet eri alojen eksperttejä valaisemaan niitä menetelmiä, joita he soveltaisivat noissa hätätilanteissa.

Kustantaja, kirjoittajat ja asiantuntijat eivät ota vastuuta minkäänlaisesta vammasta tai vahingosta, joka koituisi tämän kirjan tietojen soveltajalle, olipa tietoa käytetty oikein tai väärin. Kaikki tämän kirjan tiedot ovat kussakin tilanteessa peräisin suoraan alansa asiantuntijoilta, mutta me emme takaa sitä, että tämä informaatio olisi täydellistä, turvallista tai tilanteisiin tarkasti sopivaa, eikä sen tarkoitus ole korvata omaa harkintakykyä tai tervettä järkeä.

Ja lopuksi, mitään tämän kirjan sisältämää ei pidä tulkita yllytykseksi loukata toisten ihmisten oikeuksia tai rikkoa lakia: kehotamme lukijaa noudattamaan kaikkia lakeja ja kunnioittamaan toisten oikeuksia, myös omaisuudensuojaa. – Tekijät). (Piven & Borgenicht 2007, 5.)

Susilaumasta on hyvä tietää seuraavat ominaisuudet: laumassa voi olla 30 sutta, ne metsästävät kaikkina vuorokaudenaikoina ja aikuisen suden pureman voima on kolminkertainen saksanpaimenkoiran puremaan. Sudet ovat vaarallisia niiden lukumäärästä riippumatta, mutta lauma kykenee raatelemaan saaliin nopeammin kuin yksittäinen susi. (Piven
& Borgenicht 2007, 21.)

Kaikkein parasta olisi olla joutumatta vastatusten susilauman tai yksittäisen suden kanssa. Susista selviytymisessä voi olla apua seuraavista neuvoista (aakkosjärjestyksessä):

1. et pääse pakoon juoksemalla (suden nopeus voi olla hetkellisesti 55 km/h)
2. heittele lähinnä olevaa sutta kepeillä ja kivillä
3. lyö ja potki susia, kun ne yrittävät vahingoittaa jalkojasi
4. pysy tai siirry kiinteälle ja luistamattomalle maaperälle hitaasti pystyasennossa kävellen
5. pysy pystyssä ja suojele jalkojasi (yleensä sudet pyrkivät kaatamaan saaliin ja raatelemaan sen maassa, mutta susi voi purra mihin osaan vartalosta tahansa)
6. tarkkaile susia ja niiden elekieltä (pystyssä sojottavat korvat ja suoraan sojottava häntä ilmoittavat usein suden tulevasta hyökkäyksestä)
7. äänekäs hyökkäys lähintä sutta kohti saattaa pelästyttää sen (ja lauman karkuun). (Piven & Borgenicht 2007, 21.)

Tarhassa elävä susi on alttein hyökkämään, sitten ihmisiin tottunut luonnonsusi ja viimeisenä luonnonsusi. Vangitun suden hyökkäys on usein reviiritaistelua, ja susi tappaa ihmisen ja syö hänet sitten. Susi on aina vaarallinen, joten kun kohtaat suden tai susilauman, PIDÄ VARASI. (Piven & Borgenicht 2007, 20–21.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Piven, Joshua & Borgenicht, David. 2007. Erittäin tiukkojen tilanteiden käsikirja. Suomennos Risto K. Träff. Hämeenlinna: Karisto.

Lihasvoiman kehitettävyys: lihasryhmät

Kaikkien lihasten kehitettävyys noudattaa samaa suhteellisen voiman kehitettävyyden logarismista käyrää. Päivittäin kuormitettavien lihasten suhteellinen voima on yleensä lähellä niiden raja- eli huippuvoimaa, jolloin niiden voimaa kehitettävyys on prosentuaalisesti alhaista. (Weineck 1982, 88–89.)

(mukaillen Helin, Oikarinen & Rehunen 1982, 48 ja Weineck 1982, 90). Voimaharjoittelun aloitusvoima on sen hetkinen lihasvoima, suhteellinen voima aloitusvoiman suhde rajavoimaan ja rajavoima harjoittelijan mahdollisen voiman suurin eli huippuarvo. Harjoitusvaste on suurin lihaksen lähtövoiman ollessa suhteessa alhainen ja harjoitusvaste alenee voimakkaasti lähestyttäessä lihaksen yksilökohtaista huippuvoimaa. (Weineck 1982, 88–89.) KATSO MYÖS: Keinutuolivoimistelu Lihasvoiman kehitettävyys Suhteellinen lihasvoima KIRJALLISET LÄHTEET: Helin, Pertti, Oikarinen, Erkki & Rehunen, Seppo. 1982. Nopeusvalmennus. Vaasa: Valmennuskirjat Oy. Weineck, Jürgen. 1982. Optimaalinen harjoittelu. Vaasa: Valmennuskirjat Oy.

Lihasvoiman kehitettävyys

Lihasvoiman kehitettävyys on suhde lihaksen aloitusvoiman ja yksilöllisen lihasvoiman huippuarvon välillä. Kaikkien lihasten kehitettävyys noudattaa samaa suhteellisen voiman kehitettävyyden logarismistä käyrää. (Weineck 1982, 88–89.)

(mukaillen Weineck 1982, 89.) Harjaantumattoman lihaksen kehitys on aluksi suhteessa nopeaa, mutta hidastu voimakkaasti lähestyttäessä lihaksen huippuvoimaa. Harjoitusvaste on suhteessa lihaksen voiman lähtötasoon. (Weineck 1982, 88–89.) KIRJALLISET LÄHTEET: Weineck, Jürgen. 1982. Optimaalinen harjoittelu. Vaasa: Valmennuskirjat Oy.

Musta varpaankynnen alusta

Musta varpaankynnen alusta on (varpaankynttä paikallaan pitävän) kudoksen vaurioitumisen merkki, joka voi johtua muun muassa toistuvasta hankauksesta tai yksittäisestä iskusta. Tällöin musta väri on aiheutunut verenpurkaumasta kudokseen. (Kallio 2008, 97.) Myös paleltuma voi aiheuttaa varpaankynnen alustan mustumisen (lähteet lisätään myöhemmin).

Mikäli kynsi ei irtoa eikä kudosvaurio tulehdu, kynsi voi olla paikallaan suojaamassa paranevaa kudosta (Kallio 2008, 97). Avoin kynsipohjan haavapinta on hoidettava voimassa olevan haavanhoitosuosituksen mukaisesti.

KATSO MYÖS:
Juoksijan varvas (Runner's Toe, Black Toenails)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Kallio, Tapio. 2008. Kuntoilijan itsehoito-opas. Saarijärvi: WSOY.

Suhteellinen lihasvoima

Suhteellinen lihasvoima on sukupuolten välisen voimasuorituskyvyn mitta. Miesten voimasuorituskyky on kaikkina ikäkausina keskimäärin 30 % suurempi kuin naisten. Sukupuolten välillä on eroja eri lihasryhmien suhteellisen voiman suuruudessa. (Diagram Group 1980, 57.)

(mukaillen Diagram Group 1980, 57). Naisten voimasuorituskyky lähes romahtaa vaihdevuosien jälkeen. Naisten jalkalihasten voima voi olla 4/5 miesten jalkalihasten voimasta. (Diagram Group 1980, 57.) KATSO MYÖS: Keinutuolivoimistelu KIRJALLISET LÄHTEET: Diagram Group. 1980. Kodin suuri kuntokirja. Suomentanut Auli Hurme. Muokannut Suomen oloihin Voitto Raatikainen ja Lars Savolainen. Hämeenlinna: Karisto.

Harjoitus 17.10.2009

23 km ja teho 1/5. Tervamaratonin reitti osin sohjoinen, osin sula ja osin peilijäällä. Sateenvarjon ja kylpevän rouvan puistossa häiriökäyttäytyvällä nuorella vaaleanruskealla saksanpäivänkoiralla huono päivä, samoin Kasarminkadun rantapenkalla mustalla ruipelolla pienellä koiralla (kävelyttävä ruma rouva naureskeli, kun rakki räyhäten räksytti).

Polkupyöräilijöiden kaksoisohituksia vastaantulevan liikenteen aikana. Jumaltenrannan puistossa vesi matalalla, rantakivet näkyvillä. Siian lippoajia ja muovikipoissa istujia Jumaltenrannanlahdella.

Jotain spammausta (Teeritie 15, 10 v. tyttö: "Jaksaa, jaksaa!") reitin varrella, ei jaksa kiinnostaa. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Aloittelijan kävelyharjoitus

Liikunnan tarve riippuu elämänvaiheesta ja on yksilöllinen. Liikuntaharjoittelun tulisi olla itseä miellyttävää, toteutettavissa olevaa, tehokasta ja turvallista. (Ahonen & Huovinen 2001, 100.)

Aloittelijan kävelyharjoituksen kesto on noin 30 minuuttia. Kävelyharjoitus sisältää seuraavat osiot:

1. kävely, matalatehoinen, 3 min
2. kävely, keskitehoinen, 3 min
3. kävely, kovatehoinen, 1 min
4. kävely, matalatehoinen 1 min
5. kävely aluksi kovatehoinen, tehoa lasketaan asteittain, 2 min, keskittyen hengitystekniikkaan
6. kävely, keskitehoinen, 3–5 min, keskittyen askeltekniikkaan
7. kävely, keskitehoinen, 3–5 min, keskittyen ryhtiin
8. kävely, keskitehoinen, 3–5 min, keskittyen ylävartalon tekniikkaan
9. kävely, kovatehoinen, 3–5 min, keskittyen pään asentoon
10. loppuverryttely ja kevyttä hyppelyä. (Ahonen & Huovinen 2001, 101.)

Kävelyn harjoittaminen tulisi aloittaa ottaen huomioon kehonsa tuntemukset. Kävelyn harjoittamisessa tulisi pyrkiä pitämään harjoittelu vaihtelevana ja mielenkiintoisena (lajit: hiihto, pyöräily, soutu ja uinti). (Ahonen & Huovinen 2001, 101.)

KATSO MYÖS:
Jalkavoimistelu: yksinkertainen
Keinutuolivoimistelu
Kävelijän jalkavaiva
Kävelyvamma

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ahonen, Jarmo & Huovinen, Maarit. 2001. Kävelemällä terveyttä. Jyväskylä: WSOY

Kävelyvamma

Kävelyvamma on kävelyn harjoittamiseen liittyvä kudosvamma. Kävelyvammoja ovat äkilliset vammat ja ylirasituksesta aiheutuneet vammat. (Ahonen & Huovinen 2001, 114–116.)

Kävelyyn liittyvän vammautumisriskin ei tulisi olla syynä kävelyn harjoittamisen laiminlyönnille. Kävelyvammoja voidaan osittain ennaltaehkäistä muun muassa seuraavilla asioilla (aakkosjärjestyksessä):

1. harjoitusolosuhteiden (liikenne, liukkaus) mukainen varovaisuus
2. harjoittelutasapainon säilyttäminen (nousujohteinen kuormitus)
3. harjoitukseen keskittyminen
4. lihashuolto, venyttely ja verryttely
5. lihasvoiman kehittäminen
6. säännöllinen harjoittelu
7. tarkoituksenmukainen pukeutuminen ja varusteet
8. tasapainon hallinnan kehittäminen
9. teknisesti oikea kävely
10. tuki- ja liikuntaelimistön vikojen hoito. (Ahonen & Huovinen 2001, 114 ja 116–118.)

Kävelyyn voi kävelyvamman lisäksi liittyä tuki- ja liikuntaelimistön rakenteellisia poikkeamia, muutoksia ja sairauksia, jotka voivat vaikeuttaa kävelyä tai estää sen. Nämä viat tulisi diagnosoida laillistetun ortopedin toimesta. (Ahonen & Huovinen 2001, 116–118.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ahonen, Jarmo & Huovinen, Maarit. 2001. Kävelemällä terveyttä. Jyväskylä: WSOY

Jalkavoimistelu: 12 liikettä

Jalkavoimistelu on voimistelua, jolla parannetaan ja ylläpidetään nivelten liikkuvuutta, jalkojen lihasvoimaa ja verenkiertoa jaloissa. Laaja jalkavoimistelu sisältää 12 liikettä. (Ahonen & Huovinen 2001, 123–129.)

Jalkavoimistelun liikkeiden oikea suoritustapa tulee varmistaa ennen niiden suoritusta. Laajan jalkavoimistelun liikkeet ovat:

1. varpaiden nyrkistys ja aukaisu: 10 kertaa (3–5 sek, palautus 5 sek, vuorotellen molemmilla jaloilla)
2. jalkaholvin nostaminen ja laskeminen: 1–2 kertaa (50 x 3–5 sek, palautus 5 sek, vuorotellen molemmilla jaloilla)
3. jalkaholvin poikittaisen kaaren nostaminen ja laskeminen: 1–2 kertaa (50 x 3–5 sek, palautus 5 sek, vuorotellen molemmilla jaloilla). Jalkaterän rystyset nostetaan esiin painamalla varpaita suorina alustaa vasten
4. päkiäkävely: 1–2 kertaa 50 askelta (ennen liikettä noustaan päkiälle)
5. päkiälle nousu varpaat nostettuina ylöspäin: 3 kertaa (30 x 3–5 sek, palautus 5 sek, tasajaloin, luistamaton pehmuste päkiöiden alla, kuormitus keskellä jalkaa, vahvistaa pitkää pohjeluulihasta)
6. yhden jalan linjakyykky: 2–3 kertaa (20–30 liikettä, puolikyykky, jalkaterän keskiosa, nilkka, polvi ja lonkkanivel pysyvät liikkeen ajan samalla pystylinjalla, ryhti pidetään hallinnassa)
7. pohjeluun voimaharjoite: 2–3 kertaa (20–40 x 3–5 sek, palautus 5 sek, istuen lattialla, nilkat sidotaan yhteen kuminauhalla, jalkaterä 90 asteen kulmassa sääriluuhun nähden, kuminauhaa venytetään sivullepäin jalkaterien keskiosalla)
8. nilkan ojennuksen voimaharjoite: 2–3 kertaa (20–40 x 3–5 sek, palautus 5 sek, istuen lattialla, nilkka keskiasennossa, jalkaterä 90 asteen kulmassa sääriluuhun verrattuna, jalkaterää kuormitetaan kuminauhalla ja taivutetaan eteenpäin, korostetaan päkiän sisäreunan käyttöä)
9. nilkan koukistuksen voimaharjoite: 2–3 kertaa (20 x 3–5 sek, palautus 5 sek, istuen lattialla, muuten sama kuin liike 8, liikesuunta vastakkainen)
10. jalkakaaren tennispallovenytys: venytys ja jalkapohjan lihasten hieronta
11. varpaiden haritus: 2 kertaa (30 x 3–5 sek, palautus 5 sek, istuen lattialla, jalka suorana alustalla, toinen jalka rentoutuneena jalkapohja lattiassa, kuormana kevyt kuminauha)
12. tasapainolaudalla seisominen yhdellä jalalla: 5 min. Voidaan aloittaa tukea ottaen, kun tasapaino kehittyy, lisätään ylävartaloliikkeet. Tehdään harjoite molemmilla jaloilla. Parantaa jalkojen asento- ja liikeaistijärjestelmän toimintaa. (Ahonen & Huovinen 2001, 124–129.)

Jalkavoimistelun tarkoitus on parantaa jalan 26 luun ja 33 nivelen toimintaa. Jalkojen fyysinen harjoittaminen voi auttaa myös tasapainon hallintaa. (Ahonen & Huovinen 2001, 123 ja 129.) Jalkavoimistelu tulee aloittaa maltillisesti ja oman kehonsa tuntemuksia kuunnellen.

KATSO MYÖS:
Jalkavoimistelu: yksinkertainen

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ahonen, Jarmo & Huovinen, Maarit. 2001. Kävelemällä terveyttä. Jyväskylä: WSOY

Jalkavoimistelu: yksinkertainen

Jalkavoimistelu on voimistelua, jolla parannetaan ja ylläpidetään nivelten liikkuvuutta, jalkojen lihasvoimaa ja verenkiertoa jaloissa. Yksinkertainen jalkavoimistelu sisältää 5 liikekokonaisuutta. (Ahonen & Huovinen 2001, 123 ja 129.)

Yksikertainen jalkavoimistelu voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavilla liikkeillä (aakkosjärjestyksessä):

1. omat liikkeet: Kaivetaan matalassa rantavedessä hiekkaa varpailla. Kävellään paljain jaloin maastossa. Poimitaan varpailla esineitä (esim. kivi, kynä, käpy, vaatteet).
2. nilkan pumppaus: Nilkat koukistetaan ja varpaat kipristetään. Säilytetään asento 3 sekuntia. rentoutetaan jalat. Toistetaan.
3. takanilkan venyttäminen: Solmitaan noin 20 cm:n lenkki vyötärökuminauhasta. Jalat asetetaan vierekkäin, lenkki asetetaan isovarpaiden väliin ja venytetään jalkapohjaa.
4. varpaiden haritus: Jalkapohjat ja varpaat suoristetaan lattiaa vasten ja varpaat haritetaan auki sormilla. Jalat rentoutetaan. Toistetaan.
5. varvasvoimistelu: Asetetaan jalkaterät kohtisuoraan alustaa vasten. Varpaat taivutetaan taaksepäin ja sitten eteenpäin. Taivutetaan varpaat ylöspäin ja nostetaan kantapää alustasta. Jalat rentoutetaan. (Ahonen & Huovinen 2001, 129.)

Jalkavoimistelun tarkoitus on parantaa jalan 26 luun ja 33 nivelen toimintaa. Jalkojen fyysinen harjoittaminen voi auttaa myös tasapainon hallintaa. (Ahonen & Huovinen 2001, 123 ja 129.) Jalkavoimistelu tulee aloittaa maltillisesti ja oman kehonsa tuntemuksia kuunnellen.

KATSO MYÖS:
Jalkavoimistelu: 12 liikettä

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ahonen, Jarmo & Huovinen, Maarit. 2001. Kävelemällä terveyttä. Jyväskylä: WSOY

Kävelijän jalkavaiva

Kävelijän jalkavaiva on jalkojen terveydentilassa ilmanevä kävelyä haittaava kudosvaurio. Kävelijän tulisi hoitaa tai hoidatuttaa jalkavaiva mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. (Ahonen & Huovinen 2001, 112–113.)

Tyypillisiä kävelijän jalkavaivoja ovat hankaumat, hiertymät, ihon kovettumat, jalkasieni, känsät, liikavarpaat ja rakot. Diabeetikon jalat ovat vakava häiriö jalkojen terveydentilassa muun muassa kasvaneen vammariskin ja kuoliovaaran vuoksi. (Ahonen & Huovinen 2001, 112–113.)

Kävelijän jalkavaivojen suositeltavin hoito on niiden ennaltaehkäisy (Ahonen & Huovinen 2001, 112–113). Kävelijän jalkavaivoja voidaan pitää suurelta osin itse aiheutettuina.

KATSO MYÖS:
Diabeetikon jalat
Kylmäpukeutuminen

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ahonen, Jarmo & Huovinen, Maarit. 2001. Kävelemällä terveyttä. Jyväskylä: WSOY