Tarkoituksenmukainen verryttely

Tarkoituksenmukainen verryttely on ennen juoksuharjoitusta tai juoksukilpailua tapahtuva elimistön suoritusvalmiuden kohottaminen. Verryttelyn pituus on (kilpaurheilijoilla) noin 45–60 min. Kestävyysjuoksijan verryttely voi sisältää juoksupyrähdyksiä ja viimeistelynä niin sanotun aukaisuvedon (1–2 min kilpailuvauhtinen veto) tekemisen. (Paunonen & Anttila 2007, 48.)

Verenkiertoelimistön toiminnan aktivoiminen edellyttää noin 20 min verryttelyä. Verryttelyn kehossa tuottamia muutoksia ovat muun muassa seuraavat asiat (aakkosjärjestyksessä):

1. hengitys tehostuu
2. hiusverisuonten toiminta tehostuu
3. jänteet ja nivelsiteet notkistuvat
4. kehon lämpötila kohoaa
5. keskittymiskyky tehostuu
6. lihasten kitka pienenee
7. ruoansulatuskanava rauhoittuu
8. sydämen lyöntitilavuus kasvaa
9. syke sopeutuu rasitukseen
10. valtimoiden toiminta tehostuu
11. verenpaine nousee. (Paunonen & Anttila 2007, 48–49.)

Kehon vuorokausirytmi vaikuttaa verryttelyn lisäksi suorituskykyyn. Tarkoituksenmukainen verryttely antaa keholle valmiuden sietää rasitusta urheilusuorituksen aikana. Liian rasittava verryttely voi johtaa suorituskyvyn alenemiseen. (Paunonen & Anttila 2007, 48.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Paunonen, Ari & Anttila, Seppo. 2007. Matkalla maratonille – kaikki juoksusta. Saarijärvi: WSOY. (ei nyt aivan kaikkea, paidatonta juoksua ei käsitellä lainkaan.)