Lievä kehon alilämpöisyys

Lievä kehon alilämpöisyys (hypotermia, myös lääketieteellinen hoitotapa) on tapaturmaisesti tapahtuva kehon ydinlämmön aleneminen 34–35 Celsiusasteeseen. Kehon alilämpöisyyden syy on elimistön lämmönhukan ylimäärä suhteessa elimistön tuottaman energian määrään. (Arvonen & Juutilainen 2006, 84–85.)

Lievän kehon alilämpöisyyden oireet ovat muun muassa hengityksen ja sykkeen kiihtyminen, ihon kalpeus, kylmyys ja kuivuus, kompastelu ja hoipertelu, kouristukset, muistihäiriöt, verenpaineen nousu, verensokerin nousu, vilunväristykset ja voimakas palelu sekä virtsaamistarpeen kasvu. Ydinlämmön laskiessa 30 Celsiusasteeseen ihminen menettää tajuntansa ja edelleen 25 Celsiusasteen alapuolella kuolema on todennäköinen. (Arvonen & Juutilainen 2006, 84–85.)

Alilämpöisyystilan ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tulee varautua liikuttaessa kylmissä olosuhteissa (muun muassa avantoon putoamisen vaara, loukkaantumisen aiheuttama paikallaanolo, muuttuneista sääolosuhteista johtuva kylmässä oloajan piteneminen , riittävä kuiva vaatetus, suojat säätä vastaan jne.). Alilämpöisyys voi aiheuttaa nopean suorituskyvyn heikkenemisen. (Arvonen & Juutilainen 2006, 84–85 ja 94.)

Lääketieteellinen alilämpöisyyden hoito on suoritettava voimassa olevan terveydenhuollon hoitosuosituksen mukaisesti. Elimistön ydinlämpö tulee nostaa normaaliksi välttäen äkillistä lämmönnousua sydämessä ja muissa sisäelimissä. (Arvonen & Juutilainen 2006, 84–85 ja 94.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Arvonen, Sirpa & Juutilainen, Pasi. 2006. Lumikenkäily – Virkistystä & kuntoa. Saarijärvi: WSOY.