Kuolevan oikeuksiksi kutsutaan asioita, jotka hän kokee itselleen tärkeäksi. Kuolevan tulisi saada muun muassa (aakkosjärjestyksessä):
- apua lähiomaisilta surutyössä
- hoitoa ammattitaitoisilta henkilöiltä
- ilmaista tunteensa omalla tavallaan
- kehon arvokas kohtelu kuoleman jälkeen
- kuolla arvokkaasti ja rauhallisesti
- kuolla halutessaan yksin
- kysymyksiinsä totuudenmukaiset vastaukset
- osallistua omaa hoitoaan koskeviin päätöksiin
- pitää yllä toivoa vaikka tilanne on toivoton (ja vaihtaa toivon antamaa asiaa)
- rehellinen kohtelu (ei petosta tai manipulointia)
- riittävä kipuhoito (vapaus kivuista)
- riittävä yleishoito saattohoidon kipuhoitovaiheessa
- säilyttää itsemääräämisoikeus ja yksilöllisyys
- toivoa ylläpitävää hoitoa vaikka tilanne on toivoton
- tulla kohdelluksi elävänä olentona
KATSO MYÖS:
Elämänhallinta
Kuolemantapauksen traumatisoivuustaso
Menetykseen sopeutumisen kaksoisprosessimalli
Surutyö
Surutyön vaiheet
Taberman: "Minä elän, syksystä jouluun, kai" (11.9.2009)
T.T: Julma viestintä (16.9.2009)
T.T: Die Hard 200 (17.9.2009)
T.T: Teot kauneimmat rakkaudesta tehtiin (19.9.2009)
T.T: Tää sankarten sairaus (22.9.2009)
T.T: Hehku putoavan tähden (27.9.2009)
T.T: Unohtaa kaikki ja mennä pois (22.9.2009)
T.T: En Tuijasta tahtois' luopua (2.10.2009)
KIRJALLISET LÄHTEET:
Grönlund, Elina & Huhtinen, Auli. 1995. Autan kuolevaa. Tampere: Kirjayhtymä.