Menetykseen sopeutumisen kaksoisprosessimalli

Menetykseen sopeutumisen kaksoisprosessimalli on Margaret Stroeben ja Henk Shutin eri suruteorioista laatima suruselviytymisen prosessimalli, jossa surua käsitellään arjen kokemuksen kautta vuoroin menetyslähtöisesti ja vuoroin toipumislähtöisesti. Mallin mukaan surusta voi ajan myötä toipua. (Uusitalo 2007, 173–174.)

Menetyslähtöinen surutyö sisältää perinteisen surutyökäsitteen. Menetyslähtöiseen surutyöhön kuuluvat seuraavat asiat (aakkosjärjestyksessä):

1. sopeuttavien muutosten kieltäminen/välttäminen
2. suhteiden/siteiden katkaiseminen/vainajasta irrottautuminen
3. surun tunkeutuminen
4. surutyö. (Uusitalo 2007, 173–174.)

Toipumislähtöinen surutyö sisältää aktiivisen surutyökäsitteen. Toipumislähtöiseen surutyöhön kuuluvat seuraavat asiat (aakkkosjärjestyksessä):

1. keskittyminen elämän muutoksiin
2. kääntyminen pois surusta
3. surun välttäminen/kieltäminen
4. uudet roolit/identiteetit/ihmissuhteet
5. uusien asioiden tekeminen. (Uusitalo 2007, 173-174.)

Susan Nolen-Hoekseman näkemyksen mukaan kielteisiin tunteisiin lukkiutuminen estää surutyöprosessin. Kielteisistä tunteista kiinnipitäminen on suhteellisen pysyvä yksilöllinen ominaisuus. (Uusitalo 2007, 175–176.)

Prosessiajattelun mukaisesti surutyöllä ei ole päätepistettä. Suruselviytymisen kaksoisprosessimalli pitää ajatuksen, että surutyöprosessi on luonteeltaan yksilöllinen. Henkilö ei voi tietoisesti valita menetyslähtöisen ja toipumislähtöisen surutyön menettelytapoja suruprosessinsa aikana. (Uusitalo 2007, 174–175.)

KATSO MYÖS:
Elämänhallinta
Ennakoiva surutyö
Kuolemantapauksen traumatisoivuustaso
Surutyö
Surutyö: luopumiseen suostuminen
Surutyö: Selviytymisvaihe
Surutyön vaiheet
Taberman: "Minä elän, syksystä jouluun, kai" (11.9.2009)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Uusitalo, Tuula. 2008. Yli mahdottoman - Itsemurha ja läheinen. Helsinki: Edita.