Terveysliikunta

Terveysliikunta on ikääntyville suunnattu tapa liikkua, jonka päätavoite on terveyden ja toiminta- ja työkyvyn edistäminen ja ylläpitäminen sekä pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisy. Terveysliikunta pyrkii välttämään liikuntavammojen syntymisen pitämällä fyysisen rasituksen varsinaista liikuntaa vähäisempänä. (Niemi 2009, 8–9.)

Terveysliikunnan tulee olla mielekästä, rentouttavaa ja virkistävää, jotta siitä tulisi elämäntapa. Terveysliikunnasta on johdettu käsite terveyskunto. Terveyskunnon osa-alueet ovat (aakkosjärjestyksessä):

1. aerobinen kunto (kestävyyskunto)
2. lihasvoima
3. liikkeiden ja tasapainon hallinta
4. liikkuvuus (nivelet)
5. luuston vahvuus
6. painonhallinta
7. sujuva liikkuminen. (Niemi 2009, 8 ja 12.)

Terveysliikuntaan kuuluu riittävä määrä aerobista harjoittelua sekä lisäksi lihaskuntoharjoittelu (voimaharjoittelu). Harjoittelun tulee olla riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja tiheää. Terveysliikunnan määrää kasvattaa mahdollinen perus- eli arkiliikunta. (Niemi 2009, 9-10 ja 14-15.)

KATSO MYÖS:
Keinutuolivoimistelu

PS. Aleksi Niemi koettaa hämätä kirjan nimessä. Jotta terveysliikunta tuottaisi tulosta, se on aluksi yhtä "raskasta" kuin oikea urheilukin. Elimistön toiminnan ja harjoittelun periaatteet ovat samat huippu-urheilijalla ja sohvaperunalla.

Kunto tosin on eri. Paras (ja nopein) tulos saavutetaan, kun asennoidutaan liikkumiseen kuin huippu-urheilija. Ja terveysliikunnassakin voi tuloksia odottaa 2–3 vuoden kuluttua, kun harjoittelu on tunnollista.

Ikä alentaa lihaksiston kehitettävyyttä ja muitakin fyysisiä rajoitteita voi olla. Lääkärintarkastus on pakollinen ennen terveysliikunnan aloittamista. Samoin kuin harjoittelumaltti.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Niemi, Aleksi. 2009. Terveysliikunta – helppoa, hauskaa, tehokasta (2. laitos). Saarijärvi: Serus Oy, Personal Book Publishing.