Koordinaatioharjoittelu

Koordinaatioharjoittelulla voidaan kehittää ja ylläpitää kestävyysjuoksijan nopeusharjoittelun tukiominaisuuksiin kuuluvaa koordinaatiota. Koordinaatio vaikuttaa muun muassa askelpituuteen, askelnopeuteen ja juoksutekniikkaan. (Oikarinen, Selvinen & Väätäinen 1988, 55-56 ja Vuorimaa & Seppänen 1986, 90-91.)

Koordinaatioharjoituksia voivat olla muun muassa hypyt puolikyykystä suoraan ylös, tasahypyt päkiällä, kuopimiskäynti, polvennostokäynti, polvennostojuoksu, päkiähypyt, juoksuloikkaharjoitus, Tripping-harjoitus, hyppykuopimis-liike, menninkäinen-liike, kantapakarajuoksu ja käsitekniikkaharjoitukset. Eräitä näistä harjoitteista voidaan tehostaa lisäpainoja käyttämällä. (Oikarinen, Selvinen & Väätäinen 1988, 55-56.)

Koordinaatioharjoituksia voidaan yhdistää oheisharjoitteina muun muassa mäki-, kuntopiiri-, nopeus- ja tauotetun vetoharjoittelun (intervalliharjoittelu) yhteydessä. Koordinaatioharjoittelu olisi hyvä ohjelmoida harjoitusohjelmaan lyhyinä sisällöltään vaihtelevina usein toistuvina osioina. (Oikarinen, Selvinen & Väätäinen 1988, 55-56 ja Vuorimaa & Seppänen 1986, 90-91.)

Koordinaatioharjoittelu on tärkeää 800–1500 m juoksijoille harjoiteltaessa terävää, suhteellisen lyhytaskelista ja rullaavaa askellustapaa. Lyhyiden kestävyysjuoksumatkojen kovassa kilpailunopeudessa askeleen on oltava sekä taloudellinen että tehokas. (Vuorimaa & Seppänen, 91.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Oikarinen, Erkki, Selvinen, Tero & Väätäinen, Juha. 1988. Kestävyysjuoksuvalmennuksen perustietoa. Ei julkaisupaikkaa: Suomen Urheiluliitto.
Vuorimaa, Timo & Seppänen, Leevi. 1986. Kestävyysjuoksuvalmennus. Kaarina: Suomen Urheiluliitto.