Kestävyysjuoksijan nopeusharjoittelu

Kestävyysjuoksijan nopeusharjoittelu on harjoittelu, jonka tavoiteena on parantaa kestävyysjuoksijan kykyä juosta nopeasti. Kykyyn juosta nopeasti kuuluvat muun muassa juoksutekniikka (rentous, juoksuasento, jalkojen ja käsien liikeradat sekä päkiän ja nilkan tehokas käyttö), kiritaito, koordinaatio, taito säilyttää oikea juoksutekniikka väsyneenä sekä maksimaalinen juoksunopeus. (Vuorimaa & Seppänen 1986, 90.)

Kestävyysjuoksija voi suorittaa nopeusharjoittelua muun muassa seuraavilla harjoituksilla (aakkosjärjestyksessä):

1. kiihdytyspyrähdykset
2. kolopyrähdykset
3. luonnollinen nopeusvauhtileikittely lenkillä
4. lyhyet nopeusvetosarjat lenkkien yhteydessä ja lopuksi
5. lähtöharjoitukset
6. maksimaaliset tai lähes maksimaaliset nopeusvedot
7. nopeusdrillit
8. Submaksimaaliset nopeusvedot. (Vuorimaa & Seppänen 1986, 90–91.)

Luetelluista nopausharjoitustyypeistä voidaan muodostaa suuri määrä erilaisia nopeusharjoituksia. Nopeusharjoitus tulisi pitää yksinkertaisena ja lyhyenä. Nopeusharjoituksia tulisi sisältyä kestävyysjuoksijan harjoitteluun riittävä määrä. (Vuorimaa & Seppänen 1986, 91.)

Nopeusharjoittelu voidaan suorittaa ennen kuntopiiriä, maksimivoimaharjoitusta, kiihdytysjuoksua tai tehdä kevyen harjoitusjuoksun lopuksi. Nopeusharjoittelu voidaan myös tehdä erillisenä harjoituksena. (Oikarinen, Selvinen & Väätäinen 1988, 59.)

Nopeusharjoittelu suoritetaan palautuneena ja sitä edellyttää verryttely. Oikein toteutettu nopeusharjoittelu kehittää juoksijan nopeutta, lisää raajojen liikelaajuutta ja parantaa juoksun taloudellisuutta. (Oikarinen, Selvinen & Väätäinen 1988, 59.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Oikarinen, Erkki, Selvinen, Tero & Väätäinen, Juha. 1988. Kestävyysjuoksuvalmennuksen perustietoa. Ei julkaisupaikkaa: Suomen Urheiluliitto.
Vuorimaa, Timo & Seppänen, Leevi. 1986. Kestävyysjuoksuvalmennus. Kaarina: Suomen Urheiluliitto ry