Yleensä harjoituksen ylikuormittavuuden syy on harjoituspalautumisen alimitoitus. Harjoittelun kuormittavuus voi ylittää kestävyysjuoksijan palautumiskyvyn muun muassa seuraavista syistä (aakkosjärjestyksessä):
- epäluottamus valmennukseen
- epäonnistumisten kasaantuminen
- epärealistiset tavoitteet
- harjoituskuormituksen liian nopea kasvu (harjoitusvaatimukset ylittävät juoksijan juoksusuorituskyvyn tason)
- kovien ja erittäin kovien harjoitusten liian suuri määrä
- liiallinen juoksutekniikan harjoittelu
- liian suuri suoritusteho pitkäkestoisissa harjoituksissa
- runsas kilpaileminen. (Oikarinen, Selvinen, Salmimies, Karvonen, Latvala & Fogerholm 1988, 19.)
- haluttomuus palautteen käsittelyyn ja suorituksen korjaamiseen
- juoksusuorituskyvyn (kestävyys, nopeus ja voima) heikkeneminen
- keskittymiskyvyn heikkeneminen ja tarmottomuus
- kilpailuvalmiuden heikentyminen, kilpailupelko ja itseluottamuksen väheneminen
- luovuttamisalttius ja selittely
- palautumisajan pidentyminen ja leposykkeen nousu
- motoristen suoritusten (puhtaus, rytmi ja sujuvuus) heikkeneminen
- psykosomaattiset (toiminnalliset) oireet
- psyykkiset oireet (muun muassa epäsosiaalisuus). (Oikarinen, Selvinen, Salmimies, Karvonen, Latvala & Fogerholm 1988, 20).
Harjoittelu ei ole ainoa syy, josta juoksijan ylirasitustila voi aiheutua. Kestävyysjuoksijan harjoittelurasituksen lisäksi harjoittelua voivat kuormittaa juoksijan terveyteen, ympäristöön ja elinolosuhteisiin liittyvät tekijät. (Oikarinen, Selvinen, Salmimies, Karvonen, Latvala & Fogerholm 1988, 19–20).
KIRJALLISET LÄHTEET:
Oikarinen, Erkki, Selvinen, Tero, Salmimies, Pekka, Karvonen, Juha, Latvala, Jarmo & Fogelholm, Mikael. 1988. Kestävyysjuoksuvalmennuksen perustietoa. Ei julkaisupaikkaa: Suomen Urheiluliitto.