Surutyö: luopumiseen suostuminen

Luopumiseen suostuminen on eräs surutyöprosessin keskeisistä tekijöistä. Luopumista pidetään surutyöprosessin vaikeimpana osaprosessina. (Laaninen 2007, 109.)

Luopumisen tarkoituksena on palauttaa henkilön elämänhallinta kuolemantapausta edeltävän ajan tasolle. Jokaisen surutyöprosessin aikana on luovuttava muun muassa seuraavista asioista (aakkosjärjestyksessä):

1. aiempi arki ja elämänpiiri
2. aiempi hyvin hallittu elämäntapa
3. aiempi todellisuus
4. fyysisen hyvinvoinnin tunne (osittain)
5. pääosin positiivisuuden hallitsema elämä
6. tunteiden ja hyvän olon tasapaino
7. täydellisen elämänhallinnan tunne. (Laaninen 2007, 109–110.)

Kun vainaja on henkilön puoliso, surutyöprosessin aikana on lisäksi luovuttava muun muassa seuraavista asioista (aakkosjärjestyksessä):

1. aiempi ystäväverkosto
2. aviopuolison rooli
3. parisuhde
4. parisuhteessa eläminen (yhdessä toimiminen ja kokeminen)
5. perhekeskeinen elämä. (Laaninen 2007, 110.)

Luopuminen vaatii tietoista päätöstä pysyvän epävarmuuden hyväksymisestä. Luopuminen tapahtuu päätöksillä, joilla korvataan kuolemantapausta edeltäneen elinajan valinnat muuttuneeseen elämäntilanteeseen sopivilla valinnoilla. (Laaninen 2007, 109–113.)

KATSO MYÖS:
Elämänhallinta
Kuolemantapauksen traumatisoivuustaso
Menetykseen sopeutumisen kaksoisprosessimalli
Surutyö
Surutyö: selviytymisvaihe
Surutyö ja elämänhallinta
Surutyön vaiheet
Surutyön vaiheet: kuoleva henkilö
Traumaattisen surun tunnusmerkit
Taberman: "Minä elän, syksystä jouluun, kai" (11.9.2009)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Laaninen, Tiina. 2007. Jäljellä muisto - Elämää puolison menettämisen jälkeen. Jyväskylä: Kirjapaja.