Traumaattisen surun lääketieteellinen diagnosointi on suoritettava Suomessa terveydenhuollon laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta. Tätä listaa ei ole tarkoitettu itsediagnoosivälineeksi.
Kriteeri A
- henkilö on kokenut läheisen ihmisen kuoleman
- kuolemasta seuraa vähintään kolme seuraavista oireista: Kuollutta koskevat mieleen tunkeuvat, tuskalliset ajatukset; vainajan ikävöinti; vainajan etsiminen; kuolemasta johtuva yksinäisyys.
- tarkoituksettomuuuden ja hyödyttömyyden tunteet koskien tulevaisuutta
- turtumuksen ja irrallisuuden tunteet tai tunneherkkyyden puute
- vaikeus uskoa kuolemaa todeksi (esim. epäusko)
- elämänkokeminen merkityksettömäksi ja tyhjäksi
- tunne, että osa itsstä on kuollut
- pirstoutunut käsitys maailmasta (esim. luottamuksen, turvallisuuden ja hallinan tunteen menettäminen)
- kuolleen henkilön vahingollisen käyttäytymisen tai hänen oireidensa omaksuminen
- voimakas kuolemaan liittyvä ärtyisyys, katkeruus ja viha
Kriteeri C
- Häiriö (edellä mainitut oireet) on kestänys vähintään kaksi kuukautta
- Häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittävän haitan henkilön sosiaaliseen kanssakäymiseen, työssä selviytymiseen tai muuhun toimintaan. (Uusitalo 2007, 225)
KATSO MYÖS:
Elämänhallinta
Kuolemantapauksen traumatisoivuustaso
Menetykseen sopeutumisen kaksoisprosessimalli
Surutyö
Surutyö: luopumiseen suostuminen
Surutyö: selviytymisvaihe
Surutyö ja elämänhallinta
Surutyön vaiheet
Surutyön vaiheet: kuoleva henkilö
Taberman: "Minä elän, syksystä jouluun, kai" (11.9.2009)
KIRJALLISET LÄHTEET
Uusitalo, Tuula. 2008. Yli mahdottoman - Itsemurha ja läheinen. Helsinki: Edita.
