Surutyö ja elämänhallinta

Elämänhallinta on tunne, joka kuvaa yksilön mielikuvaa siitä, kuinka paljon hän voi vaikuttaa omaan toimintaansa, itseään koskeviin tapahtumiin ja toimintaympäristöönsä. Elämänhallinnan osa-alueet ovat mielen, kehon ja sosiaalisten suhteiden hallinta. (Vilkko-Riihelä 2001, 570.)

Elämänhallinnan osa-alueet voidaan myös jaotella seuraavasti: fyysinen, hengellinen, psyykkinen ja sosiaalinen elämänhallinta. Eri elämänhallinnan osa-alueet ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja ne muodostavat yhdessä henkilön persoonallisuuden kanssa kokonaisuuden. (Härkönen 1989, 8–10.)

Oman kuolemansa kohtaaminen ja surutyö (viimeinen kehityskriisi) tapahtuvat yksilön omaksuman elämänhallinnan tunteen tuottaneiden elämäntaitojen kautta. Kukin henkilö kokee oman kuolemansa eri tavalla. (Härkönen 1989, 9 ja 141–143.)

KATSO MYÖS:
Elämänhallinta
Ennakoiva surutyö
Menetykseen sopeutumisen kaksoisprosessimalli
Surutyö
Surutyö: luopumiseen suostuminen
Surutyö: selviytymisvaihe
Surutyön vaiheet
Traumaattisen surun tunnusmerkit
Taberman: "Minä elän, syksystä jouluun, kai" (11.9.2009)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Härkönen, Leena. 1989, Lähestyvä kuolema. Porvoo: WSOY.
Vilkko-Riihelä, Anneli: 2001. Psyyke - psykologian käsikirja. Porvoo: WS Bookwell.